Suomi kannustaa nuoriaan lorvailuun ja Kela kuittaa

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
UutisetPolitiikka
Näkökulma: Suomi kannustaa nuoriaan lorvailuun ja Kela kuittaa
Tänään klo 14:58
Kelan IL:lle laatima esimerkkilaskelma paljastaa, miten hyvinvointivaltio kaivaa omaa kuoppaansa, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.VAPALVELU
Yle on talven aikana näyttänyt Logged in -dokumenttisarjaa, joka kertoo yhteiskunnan ulkopuolelle jääneiden nuorten miesten elämästä. Sarjan kaikki viisi jaksoa on katsottavissa Yle Areenasta. Kannattaa katsoa. Suosittelen lämpimästi.

Sarjan päähenkilöiden päivät täyttyvät tietokoneella pelaamisesta ja nukkumisesta. Alkoholi, huumeet, tupakka ja energiajuomat ovat vahvasti kuvioissa mukana.

Heillä jokaisella on oma tarinansa kerrottavanaan. On ollut koulukiusaamista, rikkonaisia perhesuhteita ja rikoksiakin on tehty.

Sarjan käsikirjoittaja ja ohjaaja on Sami Kieksi. Hänen näkökulmansa on näitä nuoria ymmärtävä. Päähenkilöt näyttäytyvät vahvasti uhreina, mitä he varmasti joiltain osin ovatkin.

Mutta sarjassa on muutama suuri puute. Siinä ei millään tavalla tuoda esiin sitä, että näiden nuorten miesten, kuten jokaisen meistä, pitäisi ottaa vastuuta omasta elämästään.

Sarjassa ei myöskään tuoda kunnolla esiin sitä kylmää faktaa, että päähenkilöt elävät yhteiskunnan tukien varassa eli veronmaksajien varoilla. Suomi Oy maksaa kiltisti nuorten miesten viulut ja mahdollistaa valitun elämäntavan.

Millään tavalla liioittelematta voidaan sanoa, että Suomi jopa kannustaa nuoriaan sarjassa kuvatunlaiseen elämäntapaan. Se on hyvinvointivaltiomme nurja puoli, josta asiantuntijat ja poliitikot mielellään vaikenevat.

Kelan Iltalehdelle laatima esimerkkilaskelma kertoo, että yhteiskunnan kannustimet nuorten loisimiselle ovat kohdallaan. 18-vuotias helsinkiläinen nuori, joka on terve, työtön ja asuu yksin vuokra-asunnossa (vuokra 600 euroa kuukaudessa) kuittaa kuukaudessa helposti noin 1 100 euron tuet, enemmänkin.

On työmarkkinatuki. Ilman korotuksia tämän työttömyysetuuden määrä on keskimäärin 724 euroa kuukaudessa. Verojen jälkeen käteen siitä jää noin 580 euroa kuukaudessa.

On yleinen asumistuki. Esimerkkihenkilömme saa sitä 416 euroa kuukaudessa verottomana.

On perustoimeentulotuki. Tässä tapauksessa 106,21 euroa kuukaudessa verottomana.

Perustoimeentulotuen määrä riippuu siitä, onko hakijalla vuokran lisäksi muita perusmenoja, kuten sähkölasku tai jokin terveydenhuoltomeno, jotka voidaan ottaa perustoimeentulotuen laskelmassa huomioon. Hyväksyttävät menot kasvattavat myönnettävän toimeentulotuen määrää.

Esimerkkitapauksessamme perustoimeentulotuen laskelmassa on otettu menona huomioon vain vuokra ja perusosa eli laskennallinen olettama jokapäiväisen elämän välttämättömistä menoista sekä tuloina asiakkaalle maksettavat ensisijaiset etuudet.

Ei 1 100 euroa ja kunnan vuokra-asunto kuukaudessa tietenkään paljon ole, kun asiaa katsoo tavallisen palkansaajan näkökulmasta.

Tilanne on toinen, kun asiaa katsoo töitä ja opiskelua karttavan nuoren näkökulmasta, Nuorelle joka ei esimerkiksi koskaan ole ollut palkkatyössä, reilu tonni voi riittää vallan mainiosti jos sen päälle saa hieman lisätuloa vaikka vanhemmilta.

Monet tutkimukset kertovat siitä, että työllistyminen on sitä vaikeampaa, mitä pidempään ihminen on ollut poissa työelämästä. Kun nuori ihminen yhteiskunnan suomin kannustimin päätyy tekemättömyyden tilaan, se muuttuu hyvin nopeasti vallitsevaksi olotilaksi. Kun makaa muutaman vuoden kotona ja viettää valveaikansa esimerkiksi tietokonepelejä pelaten, on siitä moodista vaikea irtautua. Edessä on usein vuosikymmenten pituinen elämä yhteiskunnan elättinä.

Näin hyvinvointivaltio kaivaa omaa kuoppaansa.

Jättimäinen sosiaaliturvan uudistus lähti liikkeelle perjantaina. Se on todennäköisesti tämän vuosikymmenen suurin yhteiskunnallinen uudistushanke, suurempi kuin sote.

Kysymys on arvovalinnoista. Olisi hyvä, jos uudistajat rohkenisivat pohtia sitä, onko vuosikymmenten aikana rakennettu hyvinvointivaltio runsaine etuuksineen mennyt jo niin pitkälle, että ihmiset eivät enää edes muista tai tiedä, että jokaisella, joka kynnelle kykenee on suuri henkilökohtainen vastuu omasta hyvinvoinnistaan eikä kaikkea voi aina laskea yhteiskunnan varaan tai syyksi.

Olisiko vihdoinkin syytä alkaa korostaa sitä, että suomalaisella on myös velvollisuuksia eikä pelkästään oikeuksia.
 
  • Tykkää
Reactions: m1es
Olisiko vihdoinkin syytä alkaa korostaa sitä, että suomalaisella on myös velvollisuuksia eikä pelkästään oikeuksia.
Tämä olisi kaikkien aika ymmärtää. Työttömällä on velvollisuus yrittää omalla työllään elättää itsensä. Tuota velvollisuutta ei poista se, että tulot eivät olisi yhtään tukia suuremmat, työmatka on ikävä, työ tylsää ja likaista.

Mikä tahansa työ (paitsi puhelinmyyntihäirikkö) on arvokkaampaa kuin lorvailu.
 
vierailija
Tämä olisi kaikkien aika ymmärtää. Työttömällä on velvollisuus yrittää omalla työllään elättää itsensä. Tuota velvollisuutta ei poista se, että tulot eivät olisi yhtään tukia suuremmat, työmatka on ikävä, työ tylsää ja likaista.

Mikä tahansa työ (paitsi puhelinmyyntihäirikkö) on arvokkaampaa kuin lorvailu.
Iltalehdessä mainitaan vain suomalaisilla olevan velvollisuuksia, mihin unohyui mamut?
 
vierailija
Tämä olisi kaikkien aika ymmärtää. Työttömällä on velvollisuus yrittää omalla työllään elättää itsensä. Tuota velvollisuutta ei poista se, että tulot eivät olisi yhtään tukia suuremmat, työmatka on ikävä, työ tylsää ja likaista.

Mikä tahansa työ (paitsi puhelinmyyntihäirikkö) on arvokkaampaa kuin lorvailu.
Mutta mikä on ihan konkreettisesti se järjestelmä millä tämä nykyinen systeemi korvattaisiin?

- Pakollinen pupukerho kaikille työttömille joka arkipäivä tuen saannin ehtona?
- Tuet täysin pois niin kuin Venäjällä?
- Tukien lasku tyyliin johonkin sataseen kuussa niin kuin Virossa?
- Työllistämistyömaat entisaikojen malliin?

Kaikissa näissä on haittapuolensa ihan niin kuin nykyisessäkin järjestelmässä on haittapuolensa.

Oma ongelmansa on se, että Suomi on sekä tarkoituksella että tarkoituksettomasti luotu sellaiseksi yhteiskunnaksi, että täällä on hyvin vaikea lähteä elättämään itseään jos ei ole kunnon meriittejä. Palkkatöitä on lähinnä koulutetuille ja hienon cv:n omaaville. Yritystoiminnan puolella on paljon hallinnollisia ja koulutuksellisia vaatimuksia myös, ja joku perustason myyntitoiminta kuten pienen kioskin pito tai torikauppa on lähes järjestään tappiollista. Maatalous on rankasti tappiollista ja vaatii pääomia.
 
Ei 1 100 euroa ja kunnan vuokra-asunto kuukaudessa tietenkään paljon ole, kun asiaa katsoo tavallisen palkansaajan näkökulmasta.
Jos kertoo asian oikein niin vielä vähemmän.
Eli summa ei ole vuokra-asunto ja 1100 vaan
toimeentulotuen perusosaa maksetaan siten, että hyväksyttyjen asumismenojen jälkeen jää 500,- /kk
Eikä sitä makseta mitenkään automaattisesti vaan se pitää hakea joka kuukausi erikseen ja toimittaa tositteet ja tiliotteet. Maksupäivä ei ole ennalta määrätty vaan hakemuksen käsittely voi kestää jolloin sitä vuokraan tarvittavaa osuuttakin joutuu odottamaan samalla kun syö kynsiään.
Niin ja perusosa ei ole minimi.
Minimi itse asiassa on 40% leikattu toimeentulotuen perusosa eli 300,-/kk
Kela leikkaa toimeentulotukea mikäli käyttäytyy "työvoimapoliittisesti moitittavasti" ja moitittavaa käytöstä on oikeastaan kaikki paitsi työssäkäynti.

Kuka tahansa pärjää viidelläsadalla kuukauden ja kolmellakin sadalla. Mutta kuukaudesta ja vuodesta toiseen... vaatteet ja kodinkoneet alkavat pikkuhiljaa kulua. Pelaamiset loppuvat kun se äidiltä saatu pelikone alkaa olla vanha ja väsynyt koska uuteen ei ole varaa.

Mutta ne faktat pilaisivat Mika Koskiselta hyvän jutun kuten aina.
 
vierailija
Ap:n ilmoittavat summat aivan perseestä.
Toimeentulotuki yksin asuvalle 502 euroa kuukaudessa, josta sossu voi vielä vähentää 40 prosenttia mikäli tuen saaja ei halua mennä pupukursseille tai muihin tukitöihin.
Asumistukea yksin elävä saa korkeintaa 399 euroa maksavaan asuntoon ja Kelan sivuilla esimerkkilaskelma Turusta:
Enimmäisasumismenot Turussa yksin asuvalle ovat 399 e/kk. Koska vuokra ylittää enimmäisasumismenot, asumistuen määrä lasketaan niiden mukaan.
Asumistuki on 80 % enimmäisasumismenoista eli 399 e x 0,8 = 319,20 e/kk.
Jaakko maksaa itse asumisesta 615 e – 319,20 e = 295,80 e.

Jos noista summista vielä joku kokkare on katkera ja on kateellinen elämästä syjäytyneelle ihmiselle, niin äärikokoomuslaisella on kyllä itsellään pakka pahemmin sekaisin kuin näillä dokumentin janttereilla :)
 
vierailija
Mutta mikä on ihan konkreettisesti se järjestelmä millä tämä nykyinen systeemi korvattaisiin?

- Pakollinen pupukerho kaikille työttömille joka arkipäivä tuen saannin ehtona?
- Tuet täysin pois niin kuin Venäjällä?
- Tukien lasku tyyliin johonkin sataseen kuussa niin kuin Virossa?
- Työllistämistyömaat entisaikojen malliin?

Kaikissa näissä on haittapuolensa ihan niin kuin nykyisessäkin järjestelmässä on haittapuolensa.

Oma ongelmansa on se, että Suomi on sekä tarkoituksella että tarkoituksettomasti luotu sellaiseksi yhteiskunnaksi, että täällä on hyvin vaikea lähteä elättämään itseään jos ei ole kunnon meriittejä. Palkkatöitä on lähinnä koulutetuille ja hienon cv:n omaaville. Yritystoiminnan puolella on paljon hallinnollisia ja koulutuksellisia vaatimuksia myös, ja joku perustason myyntitoiminta kuten pienen kioskin pito tai torikauppa on lähes järjestään tappiollista. Maatalous on rankasti tappiollista ja vaatii pääomia.
Nähdäkseni ei ole kuin kaksi realistista vaihtoehtoa: laskea tuet minimiin samalla lisäten ärsytystekijöitä työttömille tai luoda kansalaispalkkajärjestelmä, joka kannustaisi tekemään mitä tahansa työtä edes vähän.

Tukien laskemisen ja ärsytystekijöiden avulla olisi mahdollista saada suuri joukko aktivoitumaan työmarkkinoille. Mitä vähemmän tukea ja mitä enemmän ärsyttäviä velvoitteita, sitä pienemmälle joukolle työttömyys olisi valinta. Tämän vaihtoehdon ongelmiksi nousisi mm. se, että osa porukasta joutuisi aika huonoon asemaan ilman omaa syytään ja toisaalta rikollisuus voisi lisääntyä.

Kansalaispalkkajärjestelmän ajatuksena on sellainen porttiteoria, jossa ihmiset intoutuisivat tekemään enemmän työtä kun alkuun tekisivät vähän työtä. Ongelmana on se, että että se on kallis.
 
vierailija
Nähdäkseni ei ole kuin kaksi realistista vaihtoehtoa: laskea tuet minimiin samalla lisäten ärsytystekijöitä työttömille tai luoda kansalaispalkkajärjestelmä, joka kannustaisi tekemään mitä tahansa työtä edes vähän.

Tukien laskemisen ja ärsytystekijöiden avulla olisi mahdollista saada suuri joukko aktivoitumaan työmarkkinoille. Mitä vähemmän tukea ja mitä enemmän ärsyttäviä velvoitteita, sitä pienemmälle joukolle työttömyys olisi valinta. Tämän vaihtoehdon ongelmiksi nousisi mm. se, että osa porukasta joutuisi aika huonoon asemaan ilman omaa syytään ja toisaalta rikollisuus voisi lisääntyä.

Kansalaispalkkajärjestelmän ajatuksena on sellainen porttiteoria, jossa ihmiset intoutuisivat tekemään enemmän työtä kun alkuun tekisivät vähän työtä. Ongelmana on se, että että se on kallis.
Kuinka olisi mahdollista vielä alentaa tukea jos sen määrä nyt on "syrjäytyneelle", mielenterveysongelmaiselle 300 euroa kuukaudessa+halpa asunto ja sähkö ja mahdollisesti tukea suurimpiin terveydenhoitomenoihin?
Jo nyt EU valittaa suomen pienistä sosiaalisista tuista ja jos tästä 300 eurosta vielä vähennetään jotain, sillä ei yksinkertaisesti tulee kukaan ihminen toimeen ainakaan muutamaa kuukautta pidempään.
 
vierailija
Ap:n ilmoittavat summat aivan perseestä.
Toimeentulotuki yksin asuvalle 502 euroa kuukaudessa, josta sossu voi vielä vähentää 40 prosenttia mikäli tuen saaja ei halua mennä pupukursseille tai muihin tukitöihin.
Asumistukea yksin elävä saa korkeintaa 399 euroa maksavaan asuntoon ja Kelan sivuilla esimerkkilaskelma Turusta:
Enimmäisasumismenot Turussa yksin asuvalle ovat 399 e/kk. Koska vuokra ylittää enimmäisasumismenot, asumistuen määrä lasketaan niiden mukaan.
Asumistuki on 80 % enimmäisasumismenoista eli 399 e x 0,8 = 319,20 e/kk.
Jaakko maksaa itse asumisesta 615 e – 319,20 e = 295,80 e.

Jos noista summista vielä joku kokkare on katkera ja on kateellinen elämästä syjäytyneelle ihmiselle, niin äärikokoomuslaisella on kyllä itsellään pakka pahemmin sekaisin kuin näillä dokumentin janttereilla :)
Asumiskuluja yleensä korvataan toimeentulotuesta sen päälle mitä asumistuki ei korvaa. Toimeentulotuen alentaminen 20-40 prosentilla ei myöskään koske tätä asumiskulujen korvaamista vaan pelkästään toimeentulotuen perusosaa.

Niin ja onhan se toki kituuttamista elää pienillä tuilla jos vertaa normaaliin työssäkäyvään. Mutta pointti on, ettei syrjäytynyt yleensä vertaa tukiaan normaaliin työssäkäyvään, koska hän on tottunut siihen tuilla elämiseen ja menojen minimointiin. Sitä paitsi ylivoimainen enemmistö maailman ihmisistä elää huonommin kuin suomalainen toimeentulotuen saaja, ja hekin pärjäävät. Eli siis kituuttaminen on käsitteenä riippuvainen odotuksista ja tottumuksista.

Voimakas sisäsyntyinen motivaatio tehdä jotain elämänsä parantamiseksi tulee alakuloiselle, ahdistuneelle ja yksinäiselle ihmiselle vasta sitten, jos perustarpeet kuten ruoka, lämpö ja jonkin tason viihdyke jäävät toteutumatta. Eli käytännössä monet syrjäytyneet pitäisi ajaa katuojaan tai ruoskia, jotta heidät saisi tosissaan ottamaan itseään niskasta kiinni ja ponnistelemaan vaikka läpi harmaan kiven. Oikein mikään vähempi ei auta.

Sitä paitsi myös maissa ilman suomalaistyyppistä sosiaaliturvaa on syrjäytyneitä nuoria aikuisia. Näiden nuorten aikuisten elatuksen maksavat yleensä heidän vanhempansa.
 
vierailija
Kansalaispalkkajärjestelmän ajatuksena on sellainen porttiteoria, jossa ihmiset intoutuisivat tekemään enemmän työtä kun alkuun tekisivät vähän työtä. Ongelmana on se, että että se on kallis.
Ei kansalaispalkka auta syrjäytyneisiin. Syrjäytyneitä kun ei kiinnosta ponnistella paremman elintason eteen, vaan he tyytyvät minimiin jos minimin saa ilman ponnisteluja.

Kansalaispalkka auttaa vain niihin, jotka kokevat, ettei työnteko kannata ns. kannustinloukkujen takia.
 
vierailija
Kuka tahansa pärjää viidelläsadalla kuukauden ja kolmellakin sadalla. Mutta kuukaudesta ja vuodesta toiseen... vaatteet ja kodinkoneet alkavat pikkuhiljaa kulua. Pelaamiset loppuvat kun se äidiltä saatu pelikone alkaa olla vanha ja väsynyt koska uuteen ei ole varaa.

Mutta ne faktat pilaisivat Mika Koskiselta hyvän jutun kuten aina.
Se 500 euroa kuukaudessa nettona yksineläjälle on kyllä toisaalta ihan käypä summa. Moni matalapalkka-alan työntekijä ei sen enempää saa käyttöönsä, vaikka tekisi täyttä työpäivää. Ja kuitenkin onnistuu pelikonsolin ja vaatteiden ostaminen. 300 euroa kuukaudessa on jo tiukkaa, mutta se on poikkeustapaus ja vaatii jo muutakin kuin passiivisuutta. Ja tässäkin on huomattava, että erotus siihen 500 euroon on 200 euroa, mikä loogisesti tarkoittaa sitä, että sen verran voi toimeentulotuella elävä periaatteessa saada kuukausittain säästöön vaatteita ja pelikonsoleja varten aina kun ei ole leikkauksen piirissä.
 
vierailija
Kuinka olisi mahdollista vielä alentaa tukea jos sen määrä nyt on "syrjäytyneelle", mielenterveysongelmaiselle 300 euroa kuukaudessa+halpa asunto ja sähkö ja mahdollisesti tukea suurimpiin terveydenhoitomenoihin?
Jo nyt EU valittaa suomen pienistä sosiaalisista tuista ja jos tästä 300 eurosta vielä vähennetään jotain, sillä ei yksinkertaisesti tulee kukaan ihminen toimeen ainakaan muutamaa kuukautta pidempään.
Virossa toimeentulotuki on 80 euroa kuussa ja ruoka maksaa sikäläisissä kaupoissa lähes yhtä paljon kuin Suomessa. Silti virolaiset työttömät eivät kuole nälkään.

Etelä- ja Itä-Euroopassa ei yleisestikään juuri tukia maksella syrjäytyneille.
 
vierailija
Ei kansalaispalkka auta syrjäytyneisiin. Syrjäytyneitä kun ei kiinnosta ponnistella paremman elintason eteen, vaan he tyytyvät minimiin jos minimin saa ilman ponnisteluja.

Kansalaispalkka auttaa vain niihin, jotka kokevat, ettei työnteko kannata ns. kannustinloukkujen takia.
Mutta kansalaispalkkajärjestelmän ajatuksena on, ettei niitä syrjäytyneitä tule samalla tavalla kun heti ensimmäisestä työttömyyspäivästä lähtien voi käydä vaikka myymässä silloin tällöin lippuja ravintolan ovella pari tuntia ja pysyisi sitä kautta normaalissa elämänmenossa mukana.
 
vierailija
Kuinka olisi mahdollista vielä alentaa tukea jos sen määrä nyt on "syrjäytyneelle", mielenterveysongelmaiselle 300 euroa kuukaudessa+halpa asunto ja sähkö ja mahdollisesti tukea suurimpiin terveydenhoitomenoihin?
Jo nyt EU valittaa suomen pienistä sosiaalisista tuista ja jos tästä 300 eurosta vielä vähennetään jotain, sillä ei yksinkertaisesti tulee kukaan ihminen toimeen ainakaan muutamaa kuukautta pidempään.
Olen ollut yhteensä lähes 5 vuotta toimeentulotuella eikä koskaan ole tukia leikattu. Kyllä se vaatii ihan aktiivista omiin muroihin kusemista, että saa sössittyä karenssin itselleen.
 
vierailija
Mutta kansalaispalkkajärjestelmän ajatuksena on, ettei niitä syrjäytyneitä tule samalla tavalla kun heti ensimmäisestä työttömyyspäivästä lähtien voi käydä vaikka myymässä silloin tällöin lippuja ravintolan ovella pari tuntia ja pysyisi sitä kautta normaalissa elämänmenossa mukana.
1. Miten pääsee myymään lippuja ravintolan ovelle pari tuntia? Saat tuon kuulostamaan siltä, että töitä saisi nyky-yhteiskunnassa tuosta vaan kuka vain halukas.
2. Miksi toimettomuuteen tottunut syrjäytynyt edes haluaisi nähdä vaivaa ensin työnhaun suhteen ja sitten työnteon suhteen, kun tosiaan pelkällä kansalaispalkallakin saa asunnon, pakastepitsaa ja pleikkarin?
 
vierailija
Olen ollut yhteensä lähes 5 vuotta toimeentulotuella eikä koskaan ole tukia leikattu. Kyllä se vaatii ihan aktiivista omiin muroihin kusemista, että saa sössittyä karenssin itselleen.
Ei karenssi vaadi muuta kuin se, että jättää toteuttamatta jonkun työllistymis- tai aktivointisuunnitelman kohdan. Tai sen, että ei hae työpaikkaa johon tulee ns. työtarjous työkkäristä.
 
vierailija
Mutta kansalaispalkkajärjestelmän ajatuksena on, ettei niitä syrjäytyneitä tule samalla tavalla kun heti ensimmäisestä työttömyyspäivästä lähtien voi käydä vaikka myymässä silloin tällöin lippuja ravintolan ovella pari tuntia ja pysyisi sitä kautta normaalissa elämänmenossa mukana.
Jo nykyään voi tehdä tuon. 300 euroa kuussa saa ansaita ilman, että se vaikuttaa tukiin mitenkään. Ja siitä eteenkinpäin yksi palkkaeuro vähentää tukea vain 50 senttiä.
 
  • Tykkää
Reactions: m1es
vierailija
1. Miten pääsee myymään lippuja ravintolan ovelle pari tuntia? Saat tuon kuulostamaan siltä, että töitä saisi nyky-yhteiskunnassa tuosta vaan kuka vain halukas.
Siinähän se onkin, että nyky-yhteiskunnassa se ei oikein onnistu. Koko yhteiskunta on rakentunut kokopäivätyön pohjalta ja byrokratia ja asenteet ovat sen mukaiset. Kansalaispalkkayhteiskunnassa olisi ihan normaalia palkata heppu kahdeksi tunniksi eikä yrittäjänkään tarvitsisi stressata asiaa. Byrokratia ja rakenteet tukisivat sitä. Ja kun se polku aukeaisi, alkaisi niitä miniduuneja löytyä koska siitä tulisi jokapäiväistä ja helppoa.

2. Miksi toimettomuuteen tottunut syrjäytynyt edes haluaisi nähdä vaivaa ensin työnhaun suhteen ja sitten työnteon suhteen, kun tosiaan pelkällä kansalaispalkallakin saa asunnon, pakastepitsaa ja pleikkarin?
Kuten todettua, niitä toimettomuuteen tottuneita syrjäytyneitä olisi toivottavasti vähemmän. Kansalaispalkan ajatuksena on se, että ihmiset ovat aktiivisia ja haluavat olla aktiivisia, mutta byrokratian jäykkyydet ja kannustinloukut passivoivat heidät.

On myös huomattava, että aidossa kansalaispalkassa rahan määrä ei jousta esim. asunnon hinnan mukaan. Eli jos mietitään Helsinkiä, niin äkkiä niitä kannustimia alkaisi löytyä kun tulotaso ei olisikaan asunto plus käyttörahaa, vaan se olisi x-määrä euroja ja sillä pitäisi maksaa kaikki. Siinä vaiheessa tuhannen euron vuokran jälkeen ei paljon ruokarahaa olisikaan.
 
Eli käytännössä monet syrjäytyneet pitäisi ajaa katuojaan tai ruoskia, jotta heidät saisi tosissaan ottamaan itseään niskasta kiinni ja ponnistelemaan vaikka läpi harmaan kiven. Oikein mikään vähempi ei auta.
Löytyykö ruoskitulle katuojasta jotenkin paremmin niitä työpaikkoja?

Ja mä tiedän, että kokoomuslainen märkä uni on just se, että muualla maailmassa on paikkoja joissa työläisten ja työttömien asiat ovat paljon surkeammin kuin suomessa joten näistä muista maista siis pitää ottaa oppia. Jos kerran muualla maailmassa pysytään hengissä kurjemmissakin oloissa niin kyllä siihen suomalaistenkin täytyy pystyä. Kurjistamisruuvissa on siis vielä paljon kiristämisen varaa ennenkuin köyhillä on tarpeeksi kurjaa.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä