V
vierailija
Vieras
Sosiaalityöntekijän sanat järkyttivät: Minulle ei kuulu vaikka lapsi makaisi kuolleena katuojassa
Perjantai 17.6.2016 klo 22.43
Huostaanotetun lapsen äiti Inga Petäjäniemi on vuosien ajan auttanut lastensuojelun asiakkaita ja syrjäseutujen vanhuksia. Hän toivoo virheellisesti toimineiden viranomaisten esittävän anteeksipyyntönsä virheiden kohteille: lapsille. Laittoman uhkauksen tutkinta ja käräjöinti kustansi arviolta 20 000 euroa. Petäjäniemen mukaan moiselle rahasummalle olisi parempaakin käyttöä esimerkiksi lastensuojelutyössä.
- Minä voin tulla myös kotiisi keskustelemaan. Näin kertoo saarijärveläinen Inga Petäjäniemi sanoneensa puhelussa sosiaalipäivystäjän kanssa maaliskuussa 2013. Tuolloin Petäjäniemi oli kuullut, että hänen teini-ikäinen, huostaanotettu lapsensa oli karannut perhekodista neljä päivää sitten.
Petäjäniemi kysyi sosiaalipäivystäjänä toimineelta tutulta lastensuojelun sosiaalityöntekijältä, miksei hänelle, äidille, ollut heti ilmoitettu karkaamisesta. Hän arveli tietävänsä paikan, jonne lapsi oli piiloutunut, ja halusi tietää, miten lapsi saataisiin turvaan.
- Sosiaalityöntekijä sanoi, ettei hänelle kuulu, vaikka lapsi makaisi kuolleena katuojassa. Sitten hän puhui ambulanssista, joka veisi minut saamaan tarvitsemaani apua.
Petäjäniemi vastasi, ettei tarvitse ambulanssia. Rahattomana ja autottomana hän hakisi lapsensa kotiin vaikka kävellen. Sosiaalityöntekijä kieltäytyi keskustelemasta asiasta.
- Koska keskusteluajankohta ei sopinut, ehdotin tulevani matkan varrella vaikka hänen kotiinsa puhumaan lapsestani, Petäjäniemi kertoo.
- Olin todella huolissani.
Sosiaalityöntekijä varautui kotikäyntiin pesäpallomailalla
Tuomio tuli
Puhelu ja Petäjäniemen ystävättären sosiaalityöntekijälle lähettämät tekstiviestit johtivat syytteeseen. Petäjäniemeä kuulusteltiin kunnianloukkauksesta ja viranomaisen vastustamisesta.
Asiaa puitiin Keski-Suomen käräjäoikeudessa yli kaksi vuotta tapahtuman jälkeen, syksyllä 2015. Vasta oikeussalissa Petäjäniemelle selvisi, että viranomaisen vastustaminen oli rikoksena vanhentunut.
- Syytelistaan oli lisätty laiton uhkaus, josta minua ei ollut edes kuulusteltu.
Petäjäniemi ja ystävätär tuomittiin laittomasta uhkauksesta 25 päiväsakkoon. Lisäksi heidät määrättiin maksamaan sosiaalityöntekijälle 300 euron korvaukset henkisestä kärsimyksestä ja tämän oikeudenkäyntikulut.
Asiasta valitettiin Vaasan hovioikeuteen. Päätös tuli toukokuun puolivälissä 2016: syyte ja korvausvaatimukset hylättiin.
Hovioikeus perusteli ratkaisuaan sillä, että "kotikäynnin" mainitseminen sisälsi uhkan sosiaalityöntekijän kotirauhan rikkomisesta, muttei suoraan henkeen, terveyteen, ruumiilliseen koskemattomuuteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen uhkaa. Kyseessä ei ollut laiton uhkaus edes sillä perusteella, että sosiaalityöntekijä "oli saattanut perustellusti mieltää mahdollisen hänen asunnolleen saapumisen ehkä voivan tilanteena kärjistyä jopa väkivaltaiseksi".
Oikeudessa sosiaalityöntekijä kertoi pelänneensä kotikäyntiä niin, että oli varautunut siihen pesäpallomailalla. Hän kiisti epäilleensä asiakastaan mielenvikaiseksi, mutta myönsi puhuneensa tälle mielenterveyspalveluiden tarpeesta.
Lisäksi hän selitteli puheitaan siitä, että olisi sanonut asiakkaalleen "ettei hänelle kuulu, vaikka lapsi makaisi kuolleena katuojassa".
Ikävä on kova
Huostaanotto vieraannutti perheenjäsenet toisistaan
Mitä kaikkea oli tapahtunut ennen lapsen karkureissua ja syytteeseen johtanutta puhelua? Lapsi sijoitettiin kiireellisesti keväällä 2009.
- Sosiaalityöntekijät noutivat lapseni ilman ennakkoilmoitusta koululuokasta. Olin huolissani, kun häntä ei kuulunut koulusta kotiin, Petäjäniemi kertoo.
Sosiaalityöntekijä soitti äidille illalla.
- Hädissäni kyselin, mitä oli tapahtunut. Sosiaalityöntekijä toisteli vain, että lapsi on viety turvaan. Vasta kahden viikon päästä sain tietää, missä lapseni oli.
Hallinto-oikeus hyväksyi huostaanoton loppuvuonna 2009, vaikka perheessä ei ollut kiireellisen sijoituksen hetkellä lastensuojeluasiakkuutta eikä lastensuojelutarpeen selvitystä ollut tehty. Päihdeongelmaa ei ollut, mutta köyhyys oli jokapäiväistä todellisuutta. Äiti oli aikaisemmin turvautunut lastensuojeluun, koska koki tuolloin ulkopuolista väkivallan uhkaa ja ilkivaltaa.
- Huostaanoton myötä viranomaiset vahvistivat minun ja lapseni yhteydenpidon rajoittamista. Vuosien saatossa lapsi vieraantui minusta, Inga Petäjäniemi huokaa.
Hän ei ole vuosiin nähnyt nyt jo aikuista lastaan. Ikävä on suunnaton.
- Vaikka ehkä vihaat minua, minä rakastan sinua, äiti kuiskaa lapselleen, sinne jonnekin.
Asianajaja: Hovi vaati konkreettista näyttöä
- Abstraktit, ympäripyöreät perustelut eivät riittäneet, vaan hovioikeus vaati konkretiaa uhan olemassaolosta, sanoo tamperelainen lakimies Marko Virta.
Hän avusti Saarijärvellä asunutta Inga Petäjäniemeä oikeudessa, kun tätä syytettiin lastensuojelun sosiaalityöntekijän uhkailusta. Petäjäniemi oli sanonut viranomaiselle olevansa valmis tulemaan vaikka kotikäynnille selvittämään lapsensa asiaa.
Hovioikeuden mukaan henkilökohtaista turvallisuutta voidaan loukata henkeen, terveyteen, ruumiilliseen koskemattomuuteen tai vapauteen kohdistuvalla rikoksella. Laitonta uhkausta ei kuitenkaan toteuta esimerkiksi uhkaaminen kunniaa tai yksityisyyttä loukkaavalla rikoksella taikka jollakin epämiellyttävällä teolla, joka ei ole rikos.
Lakimies Virran mielestä hovioikeuden ratkaisu osoittaa, ettei syytteen menestymiseen riittänyt pelkkä asianomistajan henkilökohtainen tuntemus ja kokemus uhan olemassaolosta. Päätöksellä voi olla laajempaa merkitystä, koska lastensuojelun piirissä tilanteet saattavat kärjistyä.
- Päätös voi antaa lastensuojelun asiakkaille rohkeutta puhua asioista ja vaatia enemmän tekoja lastensuojelun piirissä olevien lastensa eteen, Marko Virta arvioi.
MARIA SYVÄLÄ
KUVAT
LAURI DAMMERT
Perjantai 17.6.2016 klo 22.43
Huostaanotetun lapsen äiti Inga Petäjäniemi on vuosien ajan auttanut lastensuojelun asiakkaita ja syrjäseutujen vanhuksia. Hän toivoo virheellisesti toimineiden viranomaisten esittävän anteeksipyyntönsä virheiden kohteille: lapsille. Laittoman uhkauksen tutkinta ja käräjöinti kustansi arviolta 20 000 euroa. Petäjäniemen mukaan moiselle rahasummalle olisi parempaakin käyttöä esimerkiksi lastensuojelutyössä.
- - Minä voin tulla myös kotiisi keskustelemaan.
- Nämä sanat säikäyttivät sosiaalityöntekijän.
- Inga Petäjäniemeä syytettiin lastensuojeluviranomaisen uhkailusta. Hovioikeus kuitenkin hylkäsi syytteen lopulta.
- Minä voin tulla myös kotiisi keskustelemaan. Näin kertoo saarijärveläinen Inga Petäjäniemi sanoneensa puhelussa sosiaalipäivystäjän kanssa maaliskuussa 2013. Tuolloin Petäjäniemi oli kuullut, että hänen teini-ikäinen, huostaanotettu lapsensa oli karannut perhekodista neljä päivää sitten.
Petäjäniemi kysyi sosiaalipäivystäjänä toimineelta tutulta lastensuojelun sosiaalityöntekijältä, miksei hänelle, äidille, ollut heti ilmoitettu karkaamisesta. Hän arveli tietävänsä paikan, jonne lapsi oli piiloutunut, ja halusi tietää, miten lapsi saataisiin turvaan.
- Sosiaalityöntekijä sanoi, ettei hänelle kuulu, vaikka lapsi makaisi kuolleena katuojassa. Sitten hän puhui ambulanssista, joka veisi minut saamaan tarvitsemaani apua.
Petäjäniemi vastasi, ettei tarvitse ambulanssia. Rahattomana ja autottomana hän hakisi lapsensa kotiin vaikka kävellen. Sosiaalityöntekijä kieltäytyi keskustelemasta asiasta.
- Koska keskusteluajankohta ei sopinut, ehdotin tulevani matkan varrella vaikka hänen kotiinsa puhumaan lapsestani, Petäjäniemi kertoo.
- Olin todella huolissani.
Sosiaalityöntekijä varautui kotikäyntiin pesäpallomailalla
Tuomio tuli
Puhelu ja Petäjäniemen ystävättären sosiaalityöntekijälle lähettämät tekstiviestit johtivat syytteeseen. Petäjäniemeä kuulusteltiin kunnianloukkauksesta ja viranomaisen vastustamisesta.
Asiaa puitiin Keski-Suomen käräjäoikeudessa yli kaksi vuotta tapahtuman jälkeen, syksyllä 2015. Vasta oikeussalissa Petäjäniemelle selvisi, että viranomaisen vastustaminen oli rikoksena vanhentunut.
- Syytelistaan oli lisätty laiton uhkaus, josta minua ei ollut edes kuulusteltu.
Petäjäniemi ja ystävätär tuomittiin laittomasta uhkauksesta 25 päiväsakkoon. Lisäksi heidät määrättiin maksamaan sosiaalityöntekijälle 300 euron korvaukset henkisestä kärsimyksestä ja tämän oikeudenkäyntikulut.
Asiasta valitettiin Vaasan hovioikeuteen. Päätös tuli toukokuun puolivälissä 2016: syyte ja korvausvaatimukset hylättiin.
Hovioikeus perusteli ratkaisuaan sillä, että "kotikäynnin" mainitseminen sisälsi uhkan sosiaalityöntekijän kotirauhan rikkomisesta, muttei suoraan henkeen, terveyteen, ruumiilliseen koskemattomuuteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen uhkaa. Kyseessä ei ollut laiton uhkaus edes sillä perusteella, että sosiaalityöntekijä "oli saattanut perustellusti mieltää mahdollisen hänen asunnolleen saapumisen ehkä voivan tilanteena kärjistyä jopa väkivaltaiseksi".
Oikeudessa sosiaalityöntekijä kertoi pelänneensä kotikäyntiä niin, että oli varautunut siihen pesäpallomailalla. Hän kiisti epäilleensä asiakastaan mielenvikaiseksi, mutta myönsi puhuneensa tälle mielenterveyspalveluiden tarpeesta.
Lisäksi hän selitteli puheitaan siitä, että olisi sanonut asiakkaalleen "ettei hänelle kuulu, vaikka lapsi makaisi kuolleena katuojassa".
Ikävä on kova
Huostaanotto vieraannutti perheenjäsenet toisistaan
Mitä kaikkea oli tapahtunut ennen lapsen karkureissua ja syytteeseen johtanutta puhelua? Lapsi sijoitettiin kiireellisesti keväällä 2009.
- Sosiaalityöntekijät noutivat lapseni ilman ennakkoilmoitusta koululuokasta. Olin huolissani, kun häntä ei kuulunut koulusta kotiin, Petäjäniemi kertoo.
Sosiaalityöntekijä soitti äidille illalla.
- Hädissäni kyselin, mitä oli tapahtunut. Sosiaalityöntekijä toisteli vain, että lapsi on viety turvaan. Vasta kahden viikon päästä sain tietää, missä lapseni oli.
Hallinto-oikeus hyväksyi huostaanoton loppuvuonna 2009, vaikka perheessä ei ollut kiireellisen sijoituksen hetkellä lastensuojeluasiakkuutta eikä lastensuojelutarpeen selvitystä ollut tehty. Päihdeongelmaa ei ollut, mutta köyhyys oli jokapäiväistä todellisuutta. Äiti oli aikaisemmin turvautunut lastensuojeluun, koska koki tuolloin ulkopuolista väkivallan uhkaa ja ilkivaltaa.
- Huostaanoton myötä viranomaiset vahvistivat minun ja lapseni yhteydenpidon rajoittamista. Vuosien saatossa lapsi vieraantui minusta, Inga Petäjäniemi huokaa.
Hän ei ole vuosiin nähnyt nyt jo aikuista lastaan. Ikävä on suunnaton.
- Vaikka ehkä vihaat minua, minä rakastan sinua, äiti kuiskaa lapselleen, sinne jonnekin.
Asianajaja: Hovi vaati konkreettista näyttöä
- Abstraktit, ympäripyöreät perustelut eivät riittäneet, vaan hovioikeus vaati konkretiaa uhan olemassaolosta, sanoo tamperelainen lakimies Marko Virta.
Hän avusti Saarijärvellä asunutta Inga Petäjäniemeä oikeudessa, kun tätä syytettiin lastensuojelun sosiaalityöntekijän uhkailusta. Petäjäniemi oli sanonut viranomaiselle olevansa valmis tulemaan vaikka kotikäynnille selvittämään lapsensa asiaa.
Hovioikeuden mukaan henkilökohtaista turvallisuutta voidaan loukata henkeen, terveyteen, ruumiilliseen koskemattomuuteen tai vapauteen kohdistuvalla rikoksella. Laitonta uhkausta ei kuitenkaan toteuta esimerkiksi uhkaaminen kunniaa tai yksityisyyttä loukkaavalla rikoksella taikka jollakin epämiellyttävällä teolla, joka ei ole rikos.
Lakimies Virran mielestä hovioikeuden ratkaisu osoittaa, ettei syytteen menestymiseen riittänyt pelkkä asianomistajan henkilökohtainen tuntemus ja kokemus uhan olemassaolosta. Päätöksellä voi olla laajempaa merkitystä, koska lastensuojelun piirissä tilanteet saattavat kärjistyä.
- Päätös voi antaa lastensuojelun asiakkaille rohkeutta puhua asioista ja vaatia enemmän tekoja lastensuojelun piirissä olevien lastensa eteen, Marko Virta arvioi.
MARIA SYVÄLÄ
KUVAT
LAURI DAMMERT
. Taidat tuntea syyllisyyttä siitä että kalja vie lapsista voiton.