Suomalainen kulttuuri on köyhää!!

[Lilii lisänimetön]

Helsinki ja Turku ovatkin ainoita kaupunkeja joissa on vanhaa jäljellä.

Ja hei, tämä oli aika hölmö kommentti.

 

[bdt]

Helsinki ja Turku ovatkin ainoita kaupunkeja joissa on vanhaa jäljellä.

Ja hei, tämä oli aika hölmö kommentti.

No ok, Rauma ehkä sitten.
Luettelepas minulle missä Suomen kaupungeissa on vanhoja rakennuksia jäljellä .

 

[vieras]

Argh. Nyt mä lopetan. Toki, olen törmännyt myös termeihin "minä" "olen" "tätä" "mieltä", mutta silti jos ne esiintyvät täällä, en ajattele keskustella tieteestä. Mutta hei, sellaiseenkin keskusteluun voisi olla kiva osallistua.

Ja kyllä, mielestäni suomalainen kulttuuri eroaa selkeästi muista kulttuureista. Mutta en jaksa nyt vääntää, koska voisin vääntää ensin kolme vuorokautta siitä mikä on kulttuuri. Sitten siitä, mikä on suomalainen. Jne.

Mä taas olen ymmärtänyt, että sä yrität vääntää aina kaiken mahdollisemman tieteelliseksi. Mutta kiva kuulla välillä jotain muutakin Mun mielestä termit kulttuuri ja suomalaisuus on varsin helppo määritellä parilla lauseella. Mut ehkä se johtuukin sitten siitä, että termit kulttuuri ja suomalaisuus on aina läsnä pääaineen opinnoissa.

 

[Lilii lisänimetön]

Helsinki ja Turku ovatkin ainoita kaupunkeja joissa on vanhaa jäljellä.

Ja hei, tämä oli aika hölmö kommentti.

No ok, Rauma ehkä sitten.
Luettelepas minulle missä Suomen kaupungeissa on vanhoja rakennuksia jäljellä .

Kerro mulle missä ei ole? Myönnetään, monet pikkukaupunkien keskustat tuhottiin 60-70-luvuilla, mutta onneksi kuitenkin säilyi vaikka mitä. Etenkin 1700-1800-luvuilta. Sitä vanhempaa ei paljoa olekaan.

 

[poikia3]

Helsinki ja Turku ovatkin ainoita kaupunkeja joissa on vanhaa jäljellä.

Ja hei, tämä oli aika hölmö kommentti.

Toki, heti tulee mieleen viehättävät Porvoon ja Naantalin kaupungit. Ja Hamina ympyräarkkitehtuuri, vanha Rauma, Tammisaari .... Kyllä meillä on vanhoja kaupunkia ja vanhaa jäljellä.

Harmiksemme emme vain osaa aina sitä vanhaa arvostaa, ja ymmärrämme sen arvon paljon myöhemmin, esim. nyt puretaan 1900-luvulla rakennettua, joka voisi olla sitten kaunista muutaman kymmenen vuoden jälkeen. Kaupungissa pitäisi olla kerroksia, silloin se olisi kaunista.

Mutta sama purkamisvirhe on tehty kyllä ympäri maailman, joko tahallaan ( on pitänyt tuhota edellisen kulttuurit tärkeät paikat, hävittää asioita) tai ymmärtämättömyyttämme.

 

[vieras]

No ok, Rauma ehkä sitten.
Luettelepas minulle missä Suomen kaupungeissa on vanhoja rakennuksia jäljellä .

Miten vanhoja tarkalleen? Esim. Porin viikkari, Kristiinankaupungin kaupunkimiljöö jne. Sitä paitsi, vanha ei ole pelkästään kulttuurin kannalta arvokasta, ei siis pidä unohtaa esim. soramonttuja ja teollistahistoriaa.

 

[Lilii lisänimetön]

Mä taas olen ymmärtänyt, että sä yrität vääntää aina kaiken mahdollisemman tieteelliseksi. Mutta kiva kuulla välillä jotain muutakin Mun mielestä termit kulttuuri ja suomalaisuus on varsin helppo määritellä parilla lauseella. Mut ehkä se johtuukin sitten siitä, että termit kulttuuri ja suomalaisuus on aina läsnä pääaineen opinnoissa.

En mielestäni yritä tieteellistä vääntöä.
Se olisi täällä aika hankalaakin
Mullakin kulttuuri ja suomalaisuus on ollut opiskelujeni ytimessä, ollaankohan samalta alalta? En kyllä alaani täällä ole paljastanut, enkä aio nytkään kertoa. Mutta meidän alalla on aiheesta "Mikä on kulttuuri" saatu väitöskirjojakin aikaan... Saati siitä, mikä on suomalaisuus. Sehän on ratkaisematta yhä.

 

[bdt]

Helsinki ja Turku ovatkin ainoita kaupunkeja joissa on vanhaa jäljellä.

Ja hei, tämä oli aika hölmö kommentti.

No ok, Rauma ehkä sitten.
Luettelepas minulle missä Suomen kaupungeissa on vanhoja rakennuksia jäljellä .

Kerro mulle missä ei ole? Myönnetään, monet pikkukaupunkien keskustat tuhottiin 60-70-luvuilla, mutta onneksi kuitenkin säilyi vaikka mitä. Etenkin 1700-1800-luvuilta. Sitä vanhempaa ei paljoa olekaan.

Lahti,Kouvola,Riihimäki,Vantaa,Espoo, Järvenpää, Kerava, Lohja,Kotka...
Jossain jotain pientä mutta ei Helsingin mittakaavassa.

 

[Lilii lisänimetön]

Lahti,Kouvola,Riihimäki,Vantaa,Espoo, Järvenpää, Kerava, Lohja,Kotka...
Jossain jotain pientä mutta ei Helsingin mittakaavassa.

No ei nyt tietenkään Helsingin mittakaavassa. Mikä muukaan niissä on Helsingin mittakaavassa? Olen siinä samaa mieltä kanssasi, että liikaa on tuhottu, mutta nähkää hyvät ihmiset se kaikki mitä on jäljellä!

 

[vieras]

En mielestäni yritä tieteellistä vääntöä.
Se olisi täällä aika hankalaakin
Mullakin kulttuuri ja suomalaisuus on ollut opiskelujeni ytimessä, ollaankohan samalta alalta? En kyllä alaani täällä ole paljastanut, enkä aio nytkään kertoa. Mutta meidän alalla on aiheesta "Mikä on kulttuuri" saatu väitöskirjojakin aikaan... Saati siitä, mikä on suomalaisuus. Sehän on ratkaisematta yhä.

Vaikea sanoa, meidän laitoksella seurataan alan trendejä. Ja jo vuosia töiden aiheet on liikkunut mikrohistoriassa jolloin yksilö tai yhteisö määrittelee mitä on kulttuuri ja mitä on suomalaisuus. Mun mielestä tieteellinen keskutelu tällä palstalla ei olisi hankalaa, ei se nyt niin korkeakulttuuria ole.

 

[bdt]

Lahti,Kouvola,Riihimäki,Vantaa,Espoo, Järvenpää, Kerava, Lohja,Kotka...
Jossain jotain pientä mutta ei Helsingin mittakaavassa.

No ei nyt tietenkään Helsingin mittakaavassa. Mikä muukaan niissä on Helsingin mittakaavassa? Olen siinä samaa mieltä kanssasi, että liikaa on tuhottu, mutta nähkää hyvät ihmiset se kaikki mitä on jäljellä!

No hyvä, olemme siis jostain samaa mieltä.
Tottakai,. jokaisesti vanhasta osasta kaupunkia pitää nauttia.

 

[Lilii lisänimetön]

En mielestäni yritä tieteellistä vääntöä.
Se olisi täällä aika hankalaakin
Mullakin kulttuuri ja suomalaisuus on ollut opiskelujeni ytimessä, ollaankohan samalta alalta? En kyllä alaani täällä ole paljastanut, enkä aio nytkään kertoa. Mutta meidän alalla on aiheesta "Mikä on kulttuuri" saatu väitöskirjojakin aikaan... Saati siitä, mikä on suomalaisuus. Sehän on ratkaisematta yhä.

Vaikea sanoa, meidän laitoksella seurataan alan trendejä. Ja jo vuosia töiden aiheet on liikkunut mikrohistoriassa jolloin yksilö tai yhteisö määrittelee mitä on kulttuuri ja mitä on suomalaisuus. Mun mielestä tieteellinen keskutelu tällä palstalla ei olisi hankalaa, ei se nyt niin korkeakulttuuria ole.

Tämä on liian poukkoilevaa ja katkonaista. Minulle ainakin. Kun nyt taas pitää mennä iltajuttuihin lasten kanssa. Meidän alalla ei tunneta (käytetä ) mikrohistoriaa, se on mahdottomuus oikeastaan, eli sinä ja minä lähestymme aihetta eri kulmista.

 

[vieras]

Toki, heti tulee mieleen viehättävät Porvoon ja Naantalin kaupungit. Ja Hamina ympyräarkkitehtuuri, vanha Rauma, Tammisaari .... Kyllä meillä on vanhoja kaupunkia ja vanhaa jäljellä.

Harmiksemme emme vain osaa aina sitä vanhaa arvostaa, ja ymmärrämme sen arvon paljon myöhemmin, esim. nyt puretaan 1900-luvulla rakennettua, joka voisi olla sitten kaunista muutaman kymmenen vuoden jälkeen. Kaupungissa pitäisi olla kerroksia, silloin se olisi kaunista.

Mutta sama purkamisvirhe on tehty kyllä ympäri maailman, joko tahallaan ( on pitänyt tuhota edellisen kulttuurit tärkeät paikat, hävittää asioita) tai ymmärtämättömyyttämme.

Kyllä nykyään painotus on museologiassa se, että elettävää ympäristöä ei museoida. Vaan jokaisen rakennukset ja ihmisen tekeleen kohdalla arvioidaan niiden kulttuuriarvo. Ei pidä unohtaa, että ne rumat lähiöbuumiajan keskustatkin on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Ei vain joku tönö kaupunginlaidalla.

 

[vieras]

Tämä on liian poukkoilevaa ja katkonaista. Minulle ainakin. Kun nyt taas pitää mennä iltajuttuihin lasten kanssa. Meidän alalla ei tunneta (käytetä ) mikrohistoriaa, se on mahdottomuus oikeastaan, eli sinä ja minä lähestymme aihetta eri kulmista.

No olis kiinnostava tietää, että missä aineessa keskitytään vain suuriin linjauksiin? Itse opiskelen kulttuurihistoriaa, etnologiaa, folkloristiikkaa ja museologiaa.

 

[poikia3]

Helsinki ja Turku ovatkin ainoita kaupunkeja joissa on vanhaa jäljellä.

Ja hei, tämä oli aika hölmö kommentti.

No ok, Rauma ehkä sitten.
Luettelepas minulle missä Suomen kaupungeissa on vanhoja rakennuksia jäljellä .

Kerro mulle missä ei ole? Myönnetään, monet pikkukaupunkien keskustat tuhottiin 60-70-luvuilla, mutta onneksi kuitenkin säilyi vaikka mitä. Etenkin 1700-1800-luvuilta. Sitä vanhempaa ei paljoa olekaan.

Lahti,Kouvola,Riihimäki,Vantaa,Espoo, Järvenpää, Kerava, Lohja,Kotka...
Jossain jotain pientä mutta ei Helsingin mittakaavassa.

Siis miten ihmeessä voisi Espoossa tai Vantaalla olla jotain Helsingin mittakaavassa, kun ovat olleet agraarikulttuureja, silti olet väärässä.

esim. Espoossa löytyy vanha kivikirkko, kirkon ympäristöstä vanha kaunis kylämiljöö, tämän lisäksi Espoosta löytyy mm. Auroran kartano ja kartanopuisto kunnostettuna, muitakin kartanoita, kuninkaantietä, ja kestikievarin miljöö museoituna.

Vantaalta löytyy vanhoja kartanoita, samoin sieltäkin kivikirkko: Pyhän Laurin kirkko ja suojeltu Helsingin pitäjän kirkonkylä.

 

[bdt]

Toki, heti tulee mieleen viehättävät Porvoon ja Naantalin kaupungit. Ja Hamina ympyräarkkitehtuuri, vanha Rauma, Tammisaari .... Kyllä meillä on vanhoja kaupunkia ja vanhaa jäljellä.

Harmiksemme emme vain osaa aina sitä vanhaa arvostaa, ja ymmärrämme sen arvon paljon myöhemmin, esim. nyt puretaan 1900-luvulla rakennettua, joka voisi olla sitten kaunista muutaman kymmenen vuoden jälkeen. Kaupungissa pitäisi olla kerroksia, silloin se olisi kaunista.

Mutta sama purkamisvirhe on tehty kyllä ympäri maailman, joko tahallaan ( on pitänyt tuhota edellisen kulttuurit tärkeät paikat, hävittää asioita) tai ymmärtämättömyyttämme.

Kyllä nykyään painotus on museologiassa se, että elettävää ympäristöä ei museoida. Vaan jokaisen rakennukset ja ihmisen tekeleen kohdalla arvioidaan niiden kulttuuriarvo. Ei pidä unohtaa, että ne rumat lähiöbuumiajan keskustatkin on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Ei vain joku tönö kaupunginlaidalla.

Se on kyllä totta, historiaa kuin historiaa.

 

[bdt]

Helsinki ja Turku ovatkin ainoita kaupunkeja joissa on vanhaa jäljellä.

Ja hei, tämä oli aika hölmö kommentti.

No ok, Rauma ehkä sitten.
Luettelepas minulle missä Suomen kaupungeissa on vanhoja rakennuksia jäljellä .

Kerro mulle missä ei ole? Myönnetään, monet pikkukaupunkien keskustat tuhottiin 60-70-luvuilla, mutta onneksi kuitenkin säilyi vaikka mitä. Etenkin 1700-1800-luvuilta. Sitä vanhempaa ei paljoa olekaan.

Lahti,Kouvola,Riihimäki,Vantaa,Espoo, Järvenpää, Kerava, Lohja,Kotka...
Jossain jotain pientä mutta ei Helsingin mittakaavassa.

Siis miten ihmeessä voisi Espoossa tai Vantaalla olla jotain Helsingin mittakaavassa, kun ovat olleet agraarikulttuureja, silti olet väärässä.

esim. Espoossa löytyy vanha kivikirkko, kirkon ympäristöstä vanha kaunis kylämiljöö, tämän lisäksi Espoosta löytyy mm. Auroran kartano ja kartanopuisto kunnostettuna, muitakin kartanoita, kuninkaantietä, ja kestikievarin miljöö museoituna.

Vantaalta löytyy vanhoja kartanoita, samoin sieltäkin kivikirkko: Pyhän Laurin kirkko ja suojeltu Helsingin pitäjän kirkonkylä.

Joo , olen väärässä.

 

[poikia3]

Toki, heti tulee mieleen viehättävät Porvoon ja Naantalin kaupungit. Ja Hamina ympyräarkkitehtuuri, vanha Rauma, Tammisaari .... Kyllä meillä on vanhoja kaupunkia ja vanhaa jäljellä.

Harmiksemme emme vain osaa aina sitä vanhaa arvostaa, ja ymmärrämme sen arvon paljon myöhemmin, esim. nyt puretaan 1900-luvulla rakennettua, joka voisi olla sitten kaunista muutaman kymmenen vuoden jälkeen. Kaupungissa pitäisi olla kerroksia, silloin se olisi kaunista.

Mutta sama purkamisvirhe on tehty kyllä ympäri maailman, joko tahallaan ( on pitänyt tuhota edellisen kulttuurit tärkeät paikat, hävittää asioita) tai ymmärtämättömyyttämme.

Kyllä nykyään painotus on museologiassa se, että elettävää ympäristöä ei museoida. Vaan jokaisen rakennukset ja ihmisen tekeleen kohdalla arvioidaan niiden kulttuuriarvo. Ei pidä unohtaa, että ne rumat lähiöbuumiajan keskustatkin on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Ei vain joku tönö kaupunginlaidalla.

Sinä puhutkin asiasta nykyään, mutta vuosikymmenien, jopa vuosisatojen ajan on tehty virheitä, jo egyptissä tuhottiin muistomerkkejä entisistä hallitsijoista. Meksikossa on purettu intiaanien temppeleitä tai muutettu niitä kirkoiksi jne. Italiassa ja kreikassa ja useissa välimeren maissa on käytetty raunioiden kiviä uusissa rakennuksissa, jopa hautakiviä on uusiokäytetty.

Ja sitä minä juuri tarkoitinkin, että se mikä meistä nyt on rumaa, juuri ne lähiöbuumiajat, voikin olla kaunista ja linjakasta vuosien päästä.

 

[hanna]

Se johtuu siitä, että suomalaisilla ei ole ylpeyttä. Aina on oltu rähmällään ja nöyristelty muiden suuntaan, haettu hyväksyntää muualta. Jäljitelty vain muita. Ei ole tarpeeksi arvostettu omaa identiteettiä jotta siitä olisi päässyt kehittymään omaleimainen värikäs kulttuuriperimä.

 

[vieras]

Sinä puhutkin asiasta nykyään, mutta vuosikymmenien, jopa vuosisatojen ajan on tehty virheitä, jo egyptissä tuhottiin muistomerkkejä entisistä hallitsijoista. Meksikossa on purettu intiaanien temppeleitä tai muutettu niitä kirkoiksi jne. Italiassa ja kreikassa ja useissa välimeren maissa on käytetty raunioiden kiviä uusissa rakennuksissa, jopa hautakiviä on uusiokäytetty.

Ja sitä minä juuri tarkoitinkin, että se mikä meistä nyt on rumaa, juuri ne lähiöbuumiajat, voikin olla kaunista ja linjakasta vuosien päästä.

Siis kyllähän arvokkaita kohteita tuhotaan ihan nykyajassakin, onneksi koko ajan kehitetään uusia lakeja joilla pyritään suojelemaan rakennettua ympäristöä. Mutta usein tuntuu unohtuvan, että myös ne helvetin rumat uudisrakennukset on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Tai, että metsäteiden varrella olevat sorakuopat on jotain säilyttämisen arvoista. Aina se katse jää niihin vanhoihin rakennuksiin.

 

[vieras]

Se johtuu siitä, että suomalaisilla ei ole ylpeyttä. Aina on oltu rähmällään ja nöyristelty muiden suuntaan, haettu hyväksyntää muualta.

Tästä paljolti samaa mieltä. Tämähän sopii vallassa oleville, koska nöyrää kansaa on helppo hallita.

En olisi uskonut että plussalla voidaan keskustella näinkin asiantuntevasti kulttuurista.

 

[Lilii lisänimetön]

Tämä on liian poukkoilevaa ja katkonaista. Minulle ainakin. Kun nyt taas pitää mennä iltajuttuihin lasten kanssa. Meidän alalla ei tunneta (käytetä ) mikrohistoriaa, se on mahdottomuus oikeastaan, eli sinä ja minä lähestymme aihetta eri kulmista.

No olis kiinnostava tietää, että missä aineessa keskitytään vain suuriin linjauksiin? Itse opiskelen kulttuurihistoriaa, etnologiaa, folkloristiikkaa ja museologiaa.

Jos sulla on nikki, niin voin yv:llä kertoa pääaineeni. En halua antaa itsestäni täällä mitään tunnistettavia juttuja, piirit on pienet ja plaa plaa. Olen itse opiskellut myös mm. museologiaa ja kansatiedettä. Tosin jos mietit tarkaan, niin keksit varmaan millä alalla keskitytään vain suuriin linjoihin. Älä kuitenkaan kerro jos keksit :snotty: