Mä en ole ikinä tajunnut sukupuolineutraalin kasvatuksen enkä toisaalta myös tiukasti sukupuolisidonnaisen kasvatuksen ideaa.
Meillä mä olen osittain pakon sanelemanakin pukenut lapseni kaikenvärisiin vaatteisiin vauvana ja taaperona. Toisaalta jos haluaa pukea pienen tyttönsä vaaleanpunaiseen, söpöön mekkoon, niin tuskin sekään kovin vaarallista on. Esimerkiksi sukupuolineutraali kasvatus vauvojen kohdalla (minusta on ylipäätään kiinnostavaa, miten KASVATAT vauvaa) kertoo minusta enemmän vanhemman halusta näyttää omia periaatteitaan ympäristölle. Helvettiäkö se vauva muistaa siitä aikuisena, millaiset vaatteet hänellä on ollut puolivuotisneuvolassa.
Siinä vaiheessa, kun lapset ovat kasvaneet, minusta vaatteiden väri on täysin toisarvoinen asia. Molemmat tyttäreni ovat rakastaneet pinkkiä ja sellaiset vaatteet heille on suotu. Meidän perheessä on ihan riittävästi asioita, mihin lapset joutuvat vastentahtoisesti (nukkumaanmeno illalla, joskus pahanmakuisen lääkkeen syöminen, kurahousujen vetäminen, leikin lopettaminen kun on ruoka-aika), että mä en todellakaan ala kehittämään kiistää joistakin vaatteista. Pääasia, kun ne ovat lämpimät, siistit ja sopivat.
Nyt meillä on poika, joka käyttää siskojensa vanhoja vaatteita, mutta toki hän on saanut jotain omaakin ja se oma sattuu olemaan "poikien väristä". Pojasta huomaa selvästi jo nyt, että häntä kiinnostaa ainakin tällä hetkellä erilaiset lelut ja tavarat kuin tyttöjä. En tiedä, mikä tilanne on viiden vuoden kuluttua. Ja se, jos tyttöni haluavat leikkiä vain barbeilla ja nukeilla, viettää vapaa-aikaa tyttöporukassa ja katsoa videolta Disneyn prinsessoja, ei taatusti tee heistä alisuoriutujia työelämässä tai alistettuja vaimoja. Jos näin käy, syyt ovat aivan muualla.
Eli minusta tietoinen sukupuolineutraali kasvatus on minusta ahtaimmillaan samanlaista tekohengitystä kuin väkipakollinen istuttaminen sukupuolirooleihin.
MIKSEI LAPSI SAA OLLA YKSINKERTAISESTI SELLAINEN KUIN ON? Lapsen kunnioittamista se on sekin, että tyttö saa halutessaan leikkiä barbeilla ja poika autoilla. Mulla ei ole ainakaan kaiken arjen pyörittämisen ohessa aikaa kohkata asioista, jotka varsinkin pikkulapsivaiheessa ovat vain teknistä hienosäätöä tai halua esittää asiat ulospäin jollakin tietyllä tavalla.