Sukupuolikateus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äippyli
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

äippyli

Vieras
Tyttöjen vanhemmat, oletteko törmänneet piikittelyyn/tokaisuihin tms negatiiviseen käyttäytymiseen niiden vanhempien (lähinnä äitien) taholta, joilla on "pelkkiä" poikia?
Itsellä kaksi tyttöä ja omituisia kommentteja saa välillä kuulla niiltä ystäviltä, joilla on 2 tai useampi poikaa eikä yhtään tyttöä, mutta neitiä ovat avoimesti toivoneet. Kuinka mulla on niin helppoa (joo, tosiaan meidän tahtoneitien kanssa... Varmasti erilaista, mutta ei mitenkään helpompaa). Ja kuinka mä voin vaan ostella kauniita vaatteita, pojille ei ole mitään... Ja semmoisia ihme kateellisia heittoja. Esim. meillä oli toisen neidin kanssa vähän hankala alku (elämä alkoi teholta jne, nyt onneks kaikki hyvin), niin jotenkin näiden ihmisten kommesteista paistoi rivien välistä jonkin sortin vahongonilo. Myöskin onnittelut näiltä ihmisiltä vauvan synnyttyä (ja siis sukupuolen selvittyä) oli tasoa: Onnea! (vaikka yleensä jaarittelevat ummet ja lammet tekstareissa). Yks kaveri hoki koko odotusen lopun, että kyllä teille tulee poika: masun muoto, hänen intuitionsa ja rivien välistä luin, että on "pakko" tulla, kun ei meille voi tulla kahta tyttöä ja heille ei yhtään... Oli aika pettymys vissiin heille, että saatiin toinen ihana tyttö...

Ihan kamalaa, miks ihmiset pitää "lajitella" sukupuolen mukaan? Kohta varmaan alkaa ne: "kai te vielä pojan teette-kyselyt"... Toivon kyllä vielä lisää lapsia, mutta aivan yhtä paljon ilahdun tytöstä kuin pojasta, mulle ei ole mikään pakkomielle saada sitä "autuaaksi tekevää poikaa" (joka ei tunnu toisille olevan kuin harmillinen vahinko, kun tyttöä oltiin tekemässä)
 
Alkuperäinen kirjoittaja tosi on:
Eiköhän se ole niin että jokainen nainen/äiti haluaa sen oman pienen tytön ja jollei sitä saa niin sitten voi kadehtia muita pienen tytön äitejä!

Ei kai se näin mustavalkoista sentään ole...? Itse halusin lapsen/lapsia.

Esikoinen on poika, ja kakkonen tulossa, josta lupailtu tyttöä, mutta mielelläni ottaisin toisen samaa merkkiäkin jos sellainen on tullakseen :)

Jos meillä joku, niin isi toivoo sitä pientä tyttöä.
 
Olen hyvin tyytyväinen pienen pojan äiti. Eihän sille itse voi mitään kumpi suodaan tai ylipäätään kumpaakaan. Minäkin kyllä hypistelen kaupoissa tyttöjen vaatteita, mutta voin ostaa niitä kummitytölle ja sisareni tytölle. Ei haittaa, vaikka tulisi toinen poika sitten joskus. Pojan mummo toivonut tyttöä, mutta ehkäpä joku toinen hänen lapsistaan saa tytön.
 
tätä täällä vatkataan jatkuvasti. Itselläni on kaksi poikaa ja välillä tuntuu että se on just päin vastoin kun ap kuvailee... Se varmaan on niin, että aina jos on samaa sukupuolta (kumpi tahansa) niin ihmiset olettaa että olis toivottu "puuttuuvaa". Se on tämä "mustapekka perlin ihanne perhe" ajatusmalli varmaan niin syvällä että tyttö, poika, koira ja tiilitalo...

Minullekin odotusaikana sanottiin että varmaan toivot nyt sitten tyttöä ja meni kyselijä ihan hölmöksi kun sanoin että ei kun minä kyllä toivon toista poikaa... -Tosiaan toivoinkin kun tiesin sellaisen olevan tulossa.

Ja nyt ihan vakavasti puhuen olen alkanut haaveilla kolmannesta pojasta ja nimen omaan pojasta... Kolmatta lasta en tule saamaan (ellei ihmeitä tapahdu).

 
Mie ainakin myönnän avoimesti että olen kateellinen tyttölasten vanhemmille. Luulin aina saavani tyttöjä, meillä on monta poikaa. Läheiset tietää että olen kovasti toivonut tyttöä, nyt he säälivät kun meille ei sitten tullutkaan. Ja kettuilevat vielä asialla että ei niitä tyttöjä anneta kaikille, sellaisille vain jotka niitten kanssa toimeen tulevat.. Miksi minä en muka tulisi, olisinko oikeasti huono äiti tytölle :( En osaa enää onnitella muita tyttövauvoista, tunnen syvää katkeruutta ja jopa vihaa, miksi he saavat kun mekään ei. Tämä ei tee omista lapsistamme mitenkään vähemmän rakkaita, jotenkin se vaan aina puskee päälle kun näkee tyttövauvoja. En tiedä kuinka tästä pääsee yli :(
 

Yhteistyössä