Energiakriisin aikana alkanut yritysten ahneusinflaatio greedflation vain jatkuu yhä härskimpänä. Suomessa tämän ahneusinflaation takia reaalipalkkojen ostovoima laski 2,5 kertaa EU-tasoa enemmän ollen yksi Euroopan korkeimmista. Esim. kahvin hinta nousi Suomessa 2024-2025 vuodessa 51 %, kun se nousi Euroopassa keskimäärin 13,3 %. Kahvin tämän hetken maailmanmarkkinahinnan alastulo ei ole laskenut 500 g kahvipaketin hintaa siitä kympin tuntumasta, miksiköhän?
Eiköhän myös Fazerin suklaan hinta jää pysyvästi nykytasolle kaakaon maailmanmarkkinahinnasta huolimatta.
Tässä on erinomainen artikkeli, jossa kerrotaan yritysten ahneusinflaation vaikutuksesta, miten kaikki kallistuu, ja palkat sekä etuudet jäävät koko ajan jälkeen. Siis tavallinen kansa ja köyhällistö köyhtyy, kauppiaat ja omistajat rikastuvat.
Greedflation, ahneusinflaatio - tässä todellinen syy inflaatioon | Apu
Yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat nyt inflaatioon enemmän kuin palkankorotukset, ekonomisti Anni Marttinen sanoo.
.
Inflaation syy
Palkansaajaa syyllistetään palkankorotuksista, mutta todellinen syy nykyinflaatioon on muualla – ekonomisti Anni Marttinen haastaa puhumaan greedflationista
Yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat nyt inflaatioon enemmän kuin palkankorotukset, ekonomisti Anni Marttinen sanoo.
www.apu.fi
"Usein sanotaan, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. Ekonomisti Anni Marttisen mukaan nyt pitäisi puhua siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.
Suomessakin on väläytelty palkkamalttia ratkaisuksi inflaatioon. Samalla ihmisten ostovoima on kärsinyt huomattavasti niin inflaation kuin korkojen nousun myötä.
Tämän hetken jätti-inflaatiossa ei kuitenkaan enää ole kyse energiakriisistä tai komponenttipulasta – inflaation perinteisistä perisyistä, joissa kysyntä ylittää tarjonnan. Nyt inflaatiota ajaa ennen kaikkea yritysten voitontavoittelu, sanoo Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn pääekonomisti
Anni Marttinen.
Marttinen on Suomessa nostanut tiettävästi ensimmäisenä julkiseen keskusteluun käsitteen
greedflation. Sen voi vapaasti suomentaa
ahneusinflaatioksi. Ulkomailla termiä on näkynyt kevään aikana lehtiartikkeleissa, joissa nykyiselle tilanteelle on haettu syitä.
Talouspoliittisessa keskustelussa puhutaan usein palkkamaltista ja siitä, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. Marttisen mukaan vähemmän puhutaan siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.
– Inflaation alkuaikoina sen syitä on vaikea analysoida, mutta nyt on tullut jo dataa siitä, että palkkojen nousu ei johtanut vuoden 2022 inflaatioon. Tuolloin Euroopassa ei oikein edes nostettu palkkoja. Inflaation kiihtyminen on johtunut yritysten voittomarginaalin noususta, Marttinen sanoo.
Kun yleinen inflaatio on nousussa, voittomarginaalin nostoon on pienempi kynnys. Kun tuotannon kustannukset nousevat, mukaan lisätään vain pieni pykälä itselle, Marttinen kuvailee.
Pienten nostojen kokonaisvaikutus ei kuitenkaan ole pieni. Euroopan keskuspankin EKP:n arvion mukaan vuoden 2022 inflaatiosta noin kaksi kolmasosaa johtui nimenomaan yritysten voittomarginaalin kasvusta.
– Se on jo iso pykälä.
Kaikki yritykset eivät toki hyödy tilanteesta. Ne kärsivät, joiden alalla ei voida nostaa hintoja.
– Yleinen konsensus firmoilla on kuitenkin nostaa hintaa. Se käy nyt helpommin – kun muutkin nostavat niin itsekin pystyn.
"Palkansaajille ei meinata saada edes kolmen prosentin korotuksia, kun inflaatio laukkaa jo 10 prosentissa."
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja EKP ovat nostaneet yritysten voittomarginaalin esiin, mutta Suomen Pankki tai suomalaiset poliitikot eivät ole vielä siirtäneet fokusta keskustelussa palkansaajista yrityksiin. Marttisen mielestä syynä on yleinen järjestelmä ja talouspolitiikan hegemonia. Yritykset pyörittävät taloutta, ja niitä pitää suojella joutumasta kurimukseen palkankorotusten vuoksi.
– Perinteisesti ajatellaan, että kun ihmiset vaativat palkankorotuksia, hinnat nousevat. Sen myötä ostovoima heikkenee ja vaaditaan taas palkankorotuksia, mistä tulee taas lisää kustannuksia yrityksille.
Marttisen mukaan palkat kuitenkin joustavat inflaation hetkellä huonosti.
– Palkansaajille ei meinata saada edes kolmen prosentin korotuksia, kun inflaatio laukkaa jo 10 prosentissa. Ei ajatella, että pitäisi hillitä yritysten voittomarginaaleja, sillä sitten se ei enää ole markkinaliberalismia, vaan toinen suuntaus.
EKP on koittanut hillitä inflaatiota koronnousuilla, mutta sillä ei ole ollut juuri vaikutusta inflaatioon. Talouden taantuessa Marttinen kehottaa miettimään, olisiko mahdollista vaikuttaa suoraan yritysten voittomarginaaleihin."
/img-s3.ilcdn.fi/23148b78215654d5e8549ee315434a28c661dffe07030e1ce933ac72b40824ce.jpg)
www.iltalehti.fi
