suhteeton herkkyys lapsen syntymän jälkeen?

[noup]

Tai no, suhteeton on taas mielipideasia, mutta olen hieman alkanut tätä asiaa nyt itse ihmettelemään. Eli meillä on yksi lapsi, kohta 2-vuotias. Ennen lapsen syntymää olin ehkä jossain määrin "huolestuja", mutta tämä ei ollut mitenkään korostunut piirre minussa. Nyt olen havahtunut siihen, että olen tullut todella herkäksi ihan kaikelle. Minun on kamalan vaikea kestää mitään uutisia, joissa kerrotaan onnettomuuksista/väkivallasta tms, etenkin kun ne ovat kohdistuneet lapsiin. En voi enää katsoa mitään vähänkään jännittäviä ohjelmia/elokuvia, kun jotenkin ahdistun ajatuksestakin siitä, että maailmassa on vaaroja/pahuutta. Murehdin siis kaikkea ilmastonmuutoksesta koulukiusaamiseen. Onko kellekään toiselle käynyt näin ja miten tästä pääsee eroon? Tai johonkin tolkkuun?

 

[kkkkk]

Kyllä luulen että monelle käy noin vanhemmaksi tultuaan.
Mulla on lapset 3-ja 2-v. Välttelen vain katsomasta/lukemasta rankkoja juttuja, joista tiedän että ahdistun.

 

[joop]

jep toisen lapsen syntymän jälkeen musta on tullut tuollainen. lisäks pelkään kokoajan että olen jotenkin sairas tai ettei mun lapsetkaan oo terveitä. tai jos ne lähtee jonnekkin mummon tai isänsä kanssa ajattelen kaikkea kamalaa mitä voi tapahtua. pahinta on jos ne lähtee ja piankin sen jälkeen lähtee ambulanssit tms pillit soiden.... joko mä kärsin paniikkihäiriöstä tai sitten mulla on sydäri aina kerran viikossa...

 

["joo"]

mä olen aikas kovapintainen luontojani, mutta olenpa ruvennut minäkin valikoimaan katsottaviani. Kaikki missä lapset edes mahdollisesti kärsii jää katsomatta. sotajuttuihin nukahdin aiemmin, ny ne jää muuten näkemäti