suhteesta lähtö

  • Viestiketjun aloittaja surua täälläkin
  • Ensimmäinen viesti
surua täälläkin
Itselläni on kans mies joka juo useita kertoja viikossa, eikä tunnu lopettavan vaik on luvannu useita kertoja. tätä on jatkunu noin 1ja puol vuotta, alkoi ollessani raskaana. ollaan nuoria, ite oon 20. en jaksais enää tätä itteni ja tyttäreni tähden. Onko kokemuksia? mieten odottaakohan jossain parempi elämä...
 
Ihan varmasti on jossain suakin varten se parempi elämä,ennen kaikkea lapselle toivois parempaa.Minäkin olin nuorena naimisissa ja 2 lasta.Mies joi kaikki rahat...rahaa tuli ihan reilusti.Yksi kaunispäivä päätin,että se on loppu nyt.Tällä hetkellä mulla on erittäin ihana mies,jota rakastan valtavasti.Meillä on 7kk poika ja tyttö olisi vielä toiveissa.Kauan kesti löytää tää onni,mut heti tartuin tilaisuuteen kiinni kynsin hampain.Toivotan sulle ja voimia lähtä ettimään sitä omaa onnea. :)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 22.06.2004 klo 00:19 miikuli kirjoitti:
Ihan varmasti on jossain suakin varten se parempi elämä,ennen kaikkea lapselle toivois parempaa.Minäkin olin nuorena naimisissa ja 2 lasta.Mies joi kaikki rahat...rahaa tuli ihan reilusti.Yksi kaunispäivä päätin,että se on loppu nyt.Tällä hetkellä mulla on erittäin ihana mies,jota rakastan valtavasti.Meillä on 7kk poika ja tyttö olisi vielä toiveissa.Kauan kesti löytää tää onni,mut heti tartuin tilaisuuteen kiinni kynsin hampain.Toivotan sulle ja voimia lähtä ettimään sitä omaa onnea. :)
Onni löytyy pelkästään jo siitä että pääsee huonosta parisuhteesta irti,ei siihen heti tarvita uutta suhdetta.
 
alannah
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.06.2004 klo 22:53 surua täälläkin kirjoitti:
Itselläni on kans mies joka juo useita kertoja viikossa, eikä tunnu lopettavan vaik on luvannu useita kertoja. tätä on jatkunu noin 1ja puol vuotta, alkoi ollessani raskaana. ollaan nuoria, ite oon 20. en jaksais enää tätä itteni ja tyttäreni tähden. Onko kokemuksia? mieten odottaakohan jossain parempi elämä...
Tuo kuvaa aikalailla samaa tilannetta ku ootin esikois tyttöäni. Kerran annoin sellasen lehen "meille tulee vauva" ja sanoin hänelle, et tässä sulle hieman lueskeltavaa nii tiiät mitä tuo raskaus tuo tullessaan mutta eipä se sitä halunnu lukee. Ja pahinta mitä hän on sanonu mulle on se, et "mua ei kiinnosta tulla sinne ultraan. Hoidan sit sitä lasta ku se on syntyny". Tuollanen inhottava ihminen tytölläni on. Eipä tuollanen oo ainakaa mikää ihanne isä. No mutta onneks en asu enää tuollasen rontin kans.
 
Anna selkeät vaihtoehdot. Että nyt varoitan viimeisen kerran, joko juominen loppuu/vähenee huimasti tai ero tulee! Joko mies havahtuu kun toteaa lopun häämöttävän tai sitten -ikävä kyllä- viina on sinua ja lasta tärkeämpää ja sama homma jatkuu. Mutta ihan varmasti sinua odottaa parempi elämä!! :)

Rohkeutta peliin ja tsemppiä!!
 
:ashamed:
meilläkin tuntuu taas riistäytyvän käsistä tämä nestemäinen harrastus...olen itse aikalailla masentunut ja väsynyt.juomiseen liittyy pahoja tappeluita ja on vain ajan kysymys,koska sattuu jotain pahempaa.pelottaa ja itkettää,en haluaisi kuitenkaan luovuttaa koska kaiken sen takana on mies jota rakastan,enkä kerta kaikkiaan jaksa alkaa "alusta'.meillä on kolme lasta,villejä poikia ja vauva.olen tavallaan naimisissa oleva yksinhuoltaja,josymmärrätte ilmaisun.tuntuu,etten jaksa,mutten tiedä miten jatkaisin tai mitä tekisin.pelkään,että viinä,kaverit ja bailaaminen on tärkeämpää kuin me.
tuntuu etten jaksa.
t:murheellinen ja väsynyt \|O :'( :( :ashamed:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 23.06.2004 klo 11:47 Sanna80 kirjoitti:
Anna selkeät vaihtoehdot. Että nyt varoitan viimeisen kerran, joko juominen loppuu/vähenee huimasti tai ero tulee! Joko mies havahtuu kun toteaa lopun häämöttävän tai sitten -ikävä kyllä- viina on sinua ja lasta tärkeämpää ja sama homma jatkuu. Mutta ihan varmasti sinua odottaa parempi elämä!! :)

Rohkeutta peliin ja tsemppiä!!

Siinä voi käydä kyllä niinkin, että mies havahtuu vasta sitten kun
sulla on kamat pakattuna ja suurinpiirtein muuttoauto pihassa, mutta kokemuksesta tiedän myös senkin, että jos paljon lipsuu ns. uhkauksistaan niin ei niitä sitten enää oteta todestakaan.
Sanot että ero tulee jos Herra ei muutu, mutta toisella ei ole
tarve edes yrittää muuttua, kun ajattelee, että et kuitenkaan muuta tai lähde pois kun et ole sitä ennenkään tehnyt!
Valinta on takuuvarmasti vaikea ja raskas, mutta välillä nekin
on vain tehtävä, niin oman itsensä kuin muunkin perheen hyvinvoinnin vuoksi!!!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 25.06.2004 klo 00:59 mamelukki kirjoitti:
:ashamed:
meilläkin tuntuu taas riistäytyvän käsistä tämä nestemäinen harrastus...olen itse aikalailla masentunut ja väsynyt.juomiseen liittyy pahoja tappeluita ja on vain ajan kysymys,koska sattuu jotain pahempaa.pelottaa ja itkettää,en haluaisi kuitenkaan luovuttaa koska kaiken sen takana on mies jota rakastan,enkä kerta kaikkiaan jaksa alkaa "alusta'.meillä on kolme lasta,villejä poikia ja vauva.olen tavallaan naimisissa oleva yksinhuoltaja,josymmärrätte ilmaisun.tuntuu,etten jaksa,mutten tiedä miten jatkaisin tai mitä tekisin.pelkään,että viinä,kaverit ja bailaaminen on tärkeämpää kuin me.
tuntuu etten jaksa.
t:murheellinen ja väsynyt \|O :'( :( :ashamed:

Kyllä oma hyvinvointi on paljon itsestäänkin kiinni! Ei sitä kaikkea paskaa tarvitse sietää!!!!!! Sanoit, että pelkäät että viina, kaverit
ja bailaaminen on tärkeämpää kuin te, mutta ei siinä enää
pelot enää asiaa kummemmaks muuta, niin se vaan valitettavasti
näyttää olevan. Haluaa sitä myöntää itselleen tai ei.
Joka tapauksessa perheen hyvinvoinnin pitäisi olla yhteinen asia, eikä niin että olet "naimisissayksinhuoltaja" .
Mihin katosi lupaus, että niin myötä kuin vastamäessä?!?
Toisen juominen on aina koko perheelle raskas asia, eikä aikuista
ihmistä voi holhota kuin jotain pikku lasta ja oottaa, että se
ajan kanssa tulee sitten järkiinsä "kun vähän kasvaa!"
Kyllä iso mies tekee ihan itse sen valinnan, että kurlaa "menovetensä" kurkusta alas! Nyt otat(te) itseänne niskasta kiinni ja ajattelette sitäkin, että tätäkö te oikeasti elämältä haluatte, koska kukaan muu ei teidän elämäänne voi muuttaa kuin te itse! Ja tälläisenkö elämän te haluatte lapsillenne antaa? Ja hyvin se elämä eronkin jälkeen menee, ette
toki ole ainoita jotka ovat joutuneet käymään saman asian läpi ja niin ne on vaan muutkin selvinnyt niin miksi ette tekin?!?
Paljon voimia ja rohkeutta! =)
 

Yhteistyössä