vierailija
Hätähousu täällä hei 
Olin 2020 jonossa sterilisaatioon, kun huomasin olevani raskaana. Raskaus keskeytettiin välittömästi ja pääsin nopeutetulla aikataululla sterkkaan kesällä. Olihan päätetty, että enempää lapsia emme halua.
Tuon sterilisaation jälkeen olen kerran vuotanut oudon möykyn (raskausmateriaa?) viime vuoden puolella ja sen jälkeen toisen kerran kuukautiset alkoivat oletettua myöhemmin. Kierto on muutoin säännöllinen ja normaali.
Sterilisaation jälkeen mulla on ollut poikkeuksellisen kovia oviskipuja (?) pääsääntöisesti vasemmalla puolella. Kerroin näistä naisten tarkastuksessa marraskuussa hoitajalle ja päätteli myös olevan oviskipua, mutta ottamaan yhteyttä mikäli jatkuu.
Nyt tilanne onkin se, että kuukautiseni ovat myöhässä. Raskaustesti eilen negatiivinen. Oviksen aikaan oli todella kovat kivut ja poikkeuksellisesti tuhrutin 5vrk.
Onkohan tässä nyt jokin hormonaalinen häiriö meneillään vai tehdäkö uusi raskaustesti parin päivän päästä?
Mikäli tuo sterilisaatio olisi pettänyt niin en olekaan enää niin varma pystyisinkö abortoimaan noin sitkeää tapausta. Miten kertoa miehelle omista ajatuksistani? Puhumme kyllä kaikesta, mutta olen ehkä itse ollut enemmän sen ein kannalla aiemmin.
Haluaisin kuulla muiden kokemuksia sterilisaation pettämisestä ja millaisiin päätöksiin on päädytty tilanteessa "ehdoton ei". Löysin aiheesta vain vanhoja keskusteluja 2000 luvun alusta.
Itsellä ikää 35v, kp33/28
Olin 2020 jonossa sterilisaatioon, kun huomasin olevani raskaana. Raskaus keskeytettiin välittömästi ja pääsin nopeutetulla aikataululla sterkkaan kesällä. Olihan päätetty, että enempää lapsia emme halua.
Tuon sterilisaation jälkeen olen kerran vuotanut oudon möykyn (raskausmateriaa?) viime vuoden puolella ja sen jälkeen toisen kerran kuukautiset alkoivat oletettua myöhemmin. Kierto on muutoin säännöllinen ja normaali.
Sterilisaation jälkeen mulla on ollut poikkeuksellisen kovia oviskipuja (?) pääsääntöisesti vasemmalla puolella. Kerroin näistä naisten tarkastuksessa marraskuussa hoitajalle ja päätteli myös olevan oviskipua, mutta ottamaan yhteyttä mikäli jatkuu.
Nyt tilanne onkin se, että kuukautiseni ovat myöhässä. Raskaustesti eilen negatiivinen. Oviksen aikaan oli todella kovat kivut ja poikkeuksellisesti tuhrutin 5vrk.
Onkohan tässä nyt jokin hormonaalinen häiriö meneillään vai tehdäkö uusi raskaustesti parin päivän päästä?
Mikäli tuo sterilisaatio olisi pettänyt niin en olekaan enää niin varma pystyisinkö abortoimaan noin sitkeää tapausta. Miten kertoa miehelle omista ajatuksistani? Puhumme kyllä kaikesta, mutta olen ehkä itse ollut enemmän sen ein kannalla aiemmin.
Haluaisin kuulla muiden kokemuksia sterilisaation pettämisestä ja millaisiin päätöksiin on päädytty tilanteessa "ehdoton ei". Löysin aiheesta vain vanhoja keskusteluja 2000 luvun alusta.
Itsellä ikää 35v, kp33/28