\
Alkuperäinen kirjoittaja 13.12.2006 klo 14:58 mami30 kirjoitti:
Kertokaahan millanen toimenpide sterilointi on käytännössä?? Tuleeko paljon verta? Mitä erityistä tulisi huomioida? Yms..
OOn kohta 32- v. kahden lapsen äiti (tyttö ja poika). Molemmat lapset oon synnyttänyt yliopistosairaalassa verenvuototaudin vuoksi. Lääkäri ei enää suosittele lisää lapsia mutta ei oo täysin kieltänytkään. Nyt hormonikierukka käytössä ollut reilu vuoden.. Eilen piti tehä raskaustesti ku mulla tullut toisesta rinnasta maitoa pari tippaa muutaman kerran. Testi oli negatiivinen mut silti huomenna meen lääkärille ultrattavaksi. Jännittää kyl tosi lujaa. Järki sanoo, et jos en oo raskaana, pitäisi steriloida oman terveyden (ja hengen) takia mut tunteet ei anna viä periksi..
Te, jotka ootte olleet steriloinnissa, mistä syystä ja onko kaduttanut jälkeenpäin?
No minä en ainakaa voi sanoo että ois kaduttanu....
Toki sekin asia joskus tulee, tiedän sen, mutta mulla myös on se syy että en voi saada täys aikasta vauvaa, enkä myöskään ilman ongelmia.....
Ja siis, sterilisaatio oli todella helppo, mulla loppui juuri menkat kun menin sinne ja sen toimenpiteen jälkeen alkoi vuoto jota kesti ehkä 2 päivää. Sellaista pientä, pikku housun suojilla pärjäsi.
Reiät josta toimenpide tehtiin, meni pian umpeen, ne "laastarit" sai ottaa 48h päästä pois ja oli todella siistin näköiset jo. Ei yhtään tikkiä, ei mustelmaa.,,, (tosin nyt viikon jälkeen on tullut mustelmia)
Mulla alku tosiaan meni hyvin, mutta nyt viikon jälkeen riesana on ollut SUPISTUKSET, että heti kun koettaa jotain tehdä, alkaa mielettömät supparit... Kuulemma joillakin tekee niin. Ohimenevää.
Olen tämän viikon sairaslomalla... Mulla muutenkin arpikudos on sellaista et ei parane helpolla, alkaa tekemään selaista tulehdus "juttua".. eli ei siis liity tähän toimen piteeseen mitenkään.. mutta minun osaltani pitkittää paranemis prosessia.... :ashamed:
Viikon ajan ei sais nostella mitään etä klipsit ei aukee.... eip siinä muuta... =)
