Spinaali ja epiduraali?

Mitä eroa? Millasia kokemuksia? Kummassa enempi riskejä?

 

omasta kokemuksesta voin sanoa, että ainakaan minulle ei spinaali sopinut, siitä tuli ihan mahdoton päänsärky jälkeenpäin sairaalassa, eikä se kadonnut ennen kuin pistettiin uudestaan samaan paikkaan :attn:

 

Epiduraalia en kerinny saamaan ja spinaali puudutti jalat.

Pojan kanssa meni ilman puudutusta.

 

mulla ollu molemmissa epiduraali ja se on ollu oikee taivas vei kivut kyllä tosi hyvin

 

Spinaali- eli selkäydinpuudutuksessa pistetään kolmannen ja neljännen lannenikaman okahaarakkeiden välistä hyvin ohut neula selkäydinkanavaan. Merkkinä oikeasta paikasta neulasta tippuu tai siitä voidaan imeä selkäydinnestettä. Kun neula on paikallaan, ruiskutetaan selkäydinkanavaan tarvittava pieni määrä puudutusainetta. Puutuminen alkaa heti ja usein leikkausalue on jo puutunut leikkausvalmistelujen - pesujen ja peittämisten - aikana. Menetelmää käytetään usein suonikohjuleikkauksissa, polven tähystysleikkauksissa sekä peräpukama- ja tyräleikkauksissa. Spesifinen este spinaalipuudutukselle on kohonnut kallonsisäinen paine. Jälkivaivoina esiintyy joskus päänsärkyä, selkäsärkyä ja jalkasärkyä.

Epiduraalipuudutus Epiduraalitila ympäröi kovakalvopussia, ulottuu kaulalta ristiselkään ja ympäröi selkäydintä. Spinaalipuudutuksessa neula pistetään kovakalvon läpi sen alle, epiduraalipuudutuksessa kovakalvon selkäpuolelle. Puudutus voidaan tehdä selkärangan mille korkeudelle tahansa. Eniten sitä kuitenkin käytetään samoissa leikkauksissa kuin spinaalipuudutusta eli alavartalon ja alaraajojen leikkauksissa. Paljon sitä käyteään synnytyskipujen poistoon sekä myös kroonisiin selän ja alaraajan kiputiloihin.

Yhdistetyssä spinaali-epiduraalipuudutuksessa hoidetaan leikkauskipu spinaalipuudutuksella ja jälkikivut epiduraalipuudutuksella. Epiduraalitila on lanneselässä 3-8 cm:n syvyydessä 5-6 mm syvä ja siellä kulkee verisuonia; lisäksi siellä on rasvaa ja sidekudossäikeitä. Puudutus suoritetaan tylpistetyllä Tuyhy-neulalla, jonka läpi voidaan uittaa katetri, jos halutaan antaa lisäannoksia tai halutaan kestoepiduraalipuudutusta. Komplikaationa on joskus kovakalvon puhkaisu, joka yleensä johtaa päänsärkyyn. Sen hoidoksi on nykyään käytössä veripaikka, jos särky ei tavallisilla lääkkeillä helpotu.

Puudutusten jälkeen pysyvät vauriot ovat harvinaisia. Epiduraalitilan hematooma (verenpurkauma) on harvinainen, ja se voidaan leikkauksella poistaa. Infektiot ja märkäpesäkkeet ovat onneksi meidän aikanamme olleet harvinaisia kiitos kehittyneen aseptiikan ja kertakäyttövälineiden.

Epiduraalipuudutuksessa käytetään lyhytvaikutteista lidokaiinipuudutetta 10-20 mg/ml tai pitkävaikutteista bupivakaiinia 5-7,5 mg/ml tai ropivakaiinia 7,5,-10 mg/ml kirurgisen analgesian (kivuttomuus) aikaansaamiseksi. Laimeat liuokset bupivakaiinia tai ropivakaiinia 0,6-2,5 mg/ml ovat käytössä esimerkiksi synnytyskipujen ja leikkauskipujen hoidossa.

Lähde: http://www.porinlaakaritalo.fi/default.asp?id=142445&artikkeli=642345&Method=Artikkeli&Hakusana=


Miulla oli epiduraali ja nappiin meni kaikki, en tuntenu suppareita enkä sitä ku jouduttiin ompelemaan vähän. Eikä ollut mitään jälkivaikutuksia.

 

\

Spinaali- eli selkäydinpuudutuksessa pistetään kolmannen ja neljännen lannenikaman okahaarakkeiden välistä hyvin ohut neula selkäydinkanavaan. Merkkinä oikeasta paikasta neulasta tippuu tai siitä voidaan imeä selkäydinnestettä. Kun neula on paikallaan, ruiskutetaan selkäydinkanavaan tarvittava pieni määrä puudutusainetta. Puutuminen alkaa heti ja usein leikkausalue on jo puutunut leikkausvalmistelujen - pesujen ja peittämisten - aikana. Menetelmää käytetään usein suonikohjuleikkauksissa, polven tähystysleikkauksissa sekä peräpukama- ja tyräleikkauksissa. Spesifinen este spinaalipuudutukselle on kohonnut kallonsisäinen paine. Jälkivaivoina esiintyy joskus päänsärkyä, selkäsärkyä ja jalkasärkyä.

Epiduraalipuudutus Epiduraalitila ympäröi kovakalvopussia, ulottuu kaulalta ristiselkään ja ympäröi selkäydintä. Spinaalipuudutuksessa neula pistetään kovakalvon läpi sen alle, epiduraalipuudutuksessa kovakalvon selkäpuolelle. Puudutus voidaan tehdä selkärangan mille korkeudelle tahansa. Eniten sitä kuitenkin käytetään samoissa leikkauksissa kuin spinaalipuudutusta eli alavartalon ja alaraajojen leikkauksissa. Paljon sitä käyteään synnytyskipujen poistoon sekä myös kroonisiin selän ja alaraajan kiputiloihin.

Yhdistetyssä spinaali-epiduraalipuudutuksessa hoidetaan leikkauskipu spinaalipuudutuksella ja jälkikivut epiduraalipuudutuksella. Epiduraalitila on lanneselässä 3-8 cm:n syvyydessä 5-6 mm syvä ja siellä kulkee verisuonia; lisäksi siellä on rasvaa ja sidekudossäikeitä. Puudutus suoritetaan tylpistetyllä Tuyhy-neulalla, jonka läpi voidaan uittaa katetri, jos halutaan antaa lisäannoksia tai halutaan kestoepiduraalipuudutusta. Komplikaationa on joskus kovakalvon puhkaisu, joka yleensä johtaa päänsärkyyn. Sen hoidoksi on nykyään käytössä veripaikka, jos särky ei tavallisilla lääkkeillä helpotu.

Puudutusten jälkeen pysyvät vauriot ovat harvinaisia. Epiduraalitilan hematooma (verenpurkauma) on harvinainen, ja se voidaan leikkauksella poistaa. Infektiot ja märkäpesäkkeet ovat onneksi meidän aikanamme olleet harvinaisia kiitos kehittyneen aseptiikan ja kertakäyttövälineiden.

Epiduraalipuudutuksessa käytetään lyhytvaikutteista lidokaiinipuudutetta 10-20 mg/ml tai pitkävaikutteista bupivakaiinia 5-7,5 mg/ml tai ropivakaiinia 7,5,-10 mg/ml kirurgisen analgesian (kivuttomuus) aikaansaamiseksi. Laimeat liuokset bupivakaiinia tai ropivakaiinia 0,6-2,5 mg/ml ovat käytössä esimerkiksi synnytyskipujen ja leikkauskipujen hoidossa.

Lähde: http://www.porinlaakaritalo.fi/default.asp?id=142445&artikkeli=642345&Method=Artikkeli&Hakusana=


Miulla oli epiduraali ja nappiin meni kaikki, en tuntenu suppareita enkä sitä ku jouduttiin ompelemaan vähän. Eikä ollut mitään jälkivaikutuksia.

No hyihyi, kuulostaa inhottavilta noi . Pojasta en ottanu kumpaakaan ja hoitaja neuvolassa suositteli et otan tällä kertaa kunnon puudutteet. Mä vaan pelkään hirveesti nyt että tulee se päänsärky tai joku muu komplikaatio Yök, inhottaa ajatus että selkäytimeen mennään ronkkimaan.

 

Kolmannessa synnytyksessä sain spinaalin ja voin suositella, auttoi heti ja sivuoireena tuli vain vilunväristyksiä. Tietty on synnyttäjäkohtaista. Auttoi myös repeämän ompelun kestämisessä

 

Epiduraalista vaan kokemuksia ja toimi ainakin minulla. Pitkän synnytyksen aikana sain sen voimalla hieman torkkuakin. Sivuoireina pieni palelu ja jalkojen holtiton tärinä. Kun epiduraali oli ollut mulla n. 6h, niin sitten en pystynyt enää vessaankaan kävelemään, vaikka aiemmin pystyin ihan helposti, tosin muistaakseni annostusta hieman nostettiin. Epparihaavaa ommeltaessa en tuntenut mitään.
N. viikon päästä synnytyksestä mulla oli ihan järjetön päänsärky pari tuntia illalla, mut sain onneksi nukahdettua helposti ja kipu loppui =)

 

Mulla anestesialääkäri ei saanu jostain ihmeen syystä epiduraalia laitettua, mutta spinaali meni. Toimi mulla tosi hyvin, kivut hävis täysin ja kerkes onneksi vaikuttaa loppuun asti vaikka ensimmäinen synnytys oli! Seuraavassaki kyllä toivon spinaalipuudutusta! Ei tullu mulle mitään sivuvaikutuksia!

 

mulle yrittivät spinaalia, mutta meni tökkimiseksi, tuntui ikuisuudelta olla niiden tuskien kanssa selkä kyyryssä liikkumatta kun joku tökkii selkää. Ei se sitten onnistunu, ja itku siinä ihan pääsi kun tiesi että kaikki voitava on nyt tehty, ja kivut senkun yltyy...mut sitten ne pisti lihakseen jokun relaksantin ja paikat aukes sen siliän tien ja pääsin ponnistamaan.