sosiaalisuus-keskusteluun "jatkoa"

[rakastan lastani]

Ei tämä varsinaisesti ole jatkoa, mutta kuuluu kuitenkin ko. keskustelurimpsuun.

Itse en ole maailman sosiaalisin henkilö Käyn kyllä hiekkalaatikolla ja osan viikosta lapseni on päivähoidossa, joten lapseni kyllä saa lapsikontakteja.
Olen kotoisin toiselta paikkakunnalta, eikä minulla juuri ole tuttuja. Olen yrittänyt kuitenkin tutustua kerrostalossamme asuviin äiteihin, mutta - todellakin - he haluavat keskustella vain ja ainoastaan lapsistaan (ja myös minun lapsestani).
Tai jos näemme esim. portaissa he juttelevat vain ja ainoastaan lapselleni (esim. "missäs kävit äidin kanssa?" minä sitten vastaan (koska lapsi ei vielä osaa): "kaupassa". "no, ostiko äiti sun lempiruokaa?" ja siihen jo melkein toppaa meikäläisen vastaushalut. kohteliaasti kuitenkin vastailen niitä näitä. ). Siis kaikki keskustelut menevät lasten kautta.
Haluaisin tutustua näihin äiteihin muutenkin kuin lasten kautta äiteinä, mutta ei se onnistu. Olen kyllä koettanut puhua muustakin, mutta aiheet sivuutetaan tai käännetään lapseen. Kaikenlisäksi he ovat mukavan tuntuista porukkaa, mutta kun en jaksa vatvoa lapsijuttuja koko ajan.
Toivottavasti he eivät ajattele pahaa, kun en innostu niin usein enää menemään laatikolle.

 

[Elina1]

Tai jos näemme esim. portaissa he juttelevat vain ja ainoastaan lapselleni (esim. "missäs kävit äidin kanssa?" minä sitten vastaan (koska lapsi ei vielä osaa): "kaupassa". "no, ostiko äiti sun lempiruokaa?" ja siihen jo melkein toppaa meikäläisen vastaushalut. kohteliaasti kuitenkin vastailen niitä näitä. ). Siis kaikki keskustelut menevät lasten kautta.

Joo, toi keskusteluesimerkkisi kuulostaa kyllä aika karmivalta. Mä olen kyllä tutstunut äiteihin mammakerhoissa ja leikkipuistoissa, joiden kanssa paljon puhutaan lapsista, mutta ei nyt ihan tohon tyyliin. Ymmärrän, ettet jaksa sitä kuunnella. Mutta monissa tämänkin palstan keskusteluissa toivotaan, että äidit puhuisivat keskenään enemmän vaikka viineistä tai työstä (siis tää on vain esimerkki). Toki niistäkin voi puhua, mutta itse kaipaan äitikavereita mm. just siksi, että voi vatvoa lapsijuttuja. Omat kaverini ovat enimmäkseen sinkkuja ja/tai lapsettomia, eikä heitä kiinnosta lapsijutut. Heidän kanssaan saan puhua vaikkapa työstä tai viineistä ihan tarpeeksi, joskus on suorastaan kova homma siinä, että keksii heidän kanssaan jotain puhuttavaa joka ei liity lapsiin, kun itse täyspäiväisesti hoitaa lapsia. Olisihan se aika kova vaatimus, jos esim. työpaikalla ei saisi työkavereitten kanssa vatvoa työasioita, samalla lailla äidit haluavat joskus vatvoa lapsiasioita, syömisiä ja nukkumisia. Kyllä me silti muustakin puhutaan, ehkä jos tutstut paremmin niin ssaat kuulla muitakin juttuja.

 

[Elina1]

Sori kirjoitusvirheet!

 

[omat harrastukset]

Omat harrastukset (ilman lasta) tuovat kummasti muuta puheenaihetta kuin vain lapset. Itselläni kuntoilu (kuntokeskuksessa) kuuluu viikoittan ohjelmaan, jolloin pääsee yksin harrastamaan ja tapaamaan muita liikkuvia ihmisiä.

 

[tarude]

Jos lapsensa "kautta" tutustuu uusiin ihmisiin, aika helposti jutut keskittyvät lapsiin. Kannattaa siis lähteä harrastamaan itekseenkin välillä jotain niin puheenaiheetkin ovat muuta.

Tai sitten muihin äiteihin tutustuessa menee ensin pidemmän aikaan, että aiheet pyörii lapsen ympärillä. Jos kuitenkin vaikuttaa että jonkun kanssa voisi synkata muutenkin, ystävyys voi ajan myötä muuttua vähemmän "lapsikeskeiseksi". Voisi ehdottaa vaikka että menette kahdestaan ilman lapsia johonkin välillä jos joku vaikuttaa siltä, että voisit tutustua paremminkin?

Niin kauan kun äidit tapaavat toisiaan erityisesti esikoistensa kanssa, koko elämä pyörii niin paljon tämän uuden pienen nyytin ja elämäntavan ympärillä, ettei kaikilla riitä kiinnostustakaan muihin asioihin. Kun lapset vähän kasvavat, alkavat äiditkin kiinnostua vähän muistakin asioista. ainakin suurin osa..

 

[Jeps vanhempi..]

Niin, riippuu tosiaan omasta elämästä ja elämäntilanteesta. Itse en tunne juurikaan sén erityisempää tarvetta tutustua muihin äitéihin, sen enempää kuin muihinkaan "satunnaisiin tuttavuuksiin". Tuo äiteihin tutustuminen on tavallaan lapsen kautta tutustumista jne. ja äitien kautta lapsien keskinäistä kontaktien luomista. Toki silloin puhun lapsista, koska sen tähden olen jutuissa ko. henkilön kanssa.

Toki jos tavataan jatkuvalla syötöllä ja ollaan jatkuvasti jutuissa ja ko. henkilö tuntuu todella mukavalta jne. Voin minäkin osaltani alkaa tutustumaan ihan "henk.koht" ystävyyden mahdollisuutta tutkaillen. Mutta pääasiassa muut äidit kuuluvat samaan kategoriaan kuin tuttu kaupan myyjä, parturi, naapuri, työkaveri jne. En ainakaan itse ala kaikkein kanssa "kaveeraamaan" vaikka muuten olenkin sosiaalinen ja puhelias.

Käsittääkseni ihan normaalia ja luonnollista tuo.

 

[Jeps vanhempi.. vielä]

Sama juttu on koiria ulkoillutettaessa. Koirat haistelevat ja tutustuvat toisiinsa ja yllensä siinä tulee sitten juteltua toisen koirn omistajan kanssa koiristamme. Toki samalla hiekkalaatikolla ollaan yleensä pidempään, joten siinä ehkä helpommin tutustuu enemmän muihin äiteihin.

Toki riippuu myös siitä, onko itsellä kuinka paljon kavereita ja muuta elämän sisältöä. Itselläni ei ole tosiaan erityistä tarvetta saada enempää kavereita jne. Jos on yksinäisempi, toki helpommin kaipaa läheisempää ystävyyttä myös muiden äitien kanssa, kenen kanssa viettää aikaa.

 

[rakastan lastani]

Olisihan se aika kova vaatimus, jos esim. työpaikalla ei saisi työkavereitten kanssa vatvoa työasioita, samalla lailla äidit haluavat joskus vatvoa lapsiasioita, syömisiä ja nukkumisia. Kyllä me silti muustakin puhutaan, ehkä jos tutstut paremmin niin ssaat kuulla muitakin juttuja.

Tarkennan tuohon hieman, että toki haluan puhua lapsistakin, mutta kun puhutaan AINA lapsista, se puuduttaa. Eli ihan noin kärkevästi ei voi yleistää ja verrata esim työelämään tätä mun "ongelmaa".

Niin ja on mulla omiakin harrastuksia, joissa käyn ilman lasta. ja töissä osa-aikaisesti, jolloin pääsen juttelemaan muustakin kuin lapsista. Eli en ole sinänsä sidottu näihin äitisuhteisiin. Halusin vaan tuoda esille tällaisen kokemuksen. Sinänsä äidit saavat jutella lapsistaan. En vain itse jaksa mukana.

Joka tapauksessa mukavaa kevättä kaikille äideille ja muillekin!!!