sopiva väli...

  • Viestiketjun aloittaja äiti 1x
  • Ensimmäinen viesti
äiti 1x
Hei! Kiinnostas tietää muiden mielipiteitä/kokemuksia millon yrittää
saada lapselle isosiskoa tai veljeä. Käsittääkseni suositus on yks ja puol vuotta vähintään. Mut lapset ovat niin ihania!
vauvakuume taas... ;) Saa kirjoittaa hyviä ja pahoja kommelluksia
luen mielelläni.
 
Rafaela
Oi jo vain voisi joku tuon mullekin kertoa! =)
Minulla on 6kk vanha tyttö, itse olen teiniäiti, ja haluaisimme jo nyt lisää lapsia, mutta heitänpäs tähän samalla uuden kysymyksen, että mitäs ajattelisitte jos tällaisen tapauksen näkisitte?(olen 15v)

Ajatteleeko kaikki teiniäideistä, että lapsi/lapset on vahinkoja, koska ei olla osattu huolehtia ehkäisystä?? Meillä lapsi on toivottu, ja ns "luvalla aikaansaatu". Tarkoitan, että halusimme kertoa molempien vanhemmille jo suunnitteluvaiheessa, ettei kukaan sit tosiaan luule vahingoksi. Alkujärkytyksen jälkeen olemme saanet ainoastaaan tukea ja positiivista kannustusta läheisiltä! :) (..toista onkin sit ulkopuoliset.. :/ )
 
timara
meillä ikäeroa kahella ekalla(poika ja tyttö) aika tarkkaan 2v. Alkuun oli raskasta kun vanhempi oli TOSI vilkas siihe aikaan ku pienempi synty :eek: ja molemmat oli moniallergikkoja. Mutta myöhemmin ihanaa seurata kuinka ne yhdessä touhuavat. Ovat parhaita kavereita keskenään vaikka välillä (lue:kokoajan) kinastellaankin :D Nyt ovat 4 ja 6 v ja talvella saivat pikkuveljen, eli nyt tuli 4v eroa edelliseen. Hyvältä tuntunut tämäkin väli kun osaavat jo "hoitaa" ja suhtautua hyvin vauvaan. Vähän huolettaa kun ei ole varmaan ihan leikkikaveriks tytöstäkään, kun on se 4v jo ikäeroa...pitäsköhän alkaa miettimään kaveria :p :D :D
 
Minusta kolmekin vuotta olisi sopiva väli, jotta ehtii toipua raskaudesta, synnytyksestä ja yövalvomisista. Kyllä meidän lapsilla ainakin on toisistaan iloa ja seuraa kun ikäeroa on 3 v. Yhtään ei ole haitannut leikkejä. Ainakin minusta äidit ovat näyttäneet toinen toistaan väsyneemmiltä ja valittaneet oloaan, jos ikäero on ollut kovin pieni. Vähän isommalla ikäerolla vauvoista jaksaa nauttia enemmän ja jää aikaa kummallekin paremmin.
 
Meillä toisella ja kolmannella lapsella ikäeroa 1v 6 päivää.Ikäero olisi saanut olla isompi näin jälkikäteen ajateltuna.Todella raskasta kun isompikin nukkui ensimmäisen täyden yön vasta 1.5 vuotiaana.Kumpikaan ei ole vauvana nukkunut kunnon päikkäreitä vain vartin torkkuja milloin sattuu.Nyt kun ikää on 1 ja 2v nukkuvat yhtäaikaa tunnin päikkärit.Molemmat heräilevät vieläkin öisin.Esikoinen oppi kävelemään vasta 1v5kk ikäisenä,oli siinä kantaminen kun asioillakin oli käytävä ja mies on viikot reisussa.Nyt on jo helpompaa mutta omat ongelmat tässäkin vaiheessa on,kun kaksi hurvatonta juoksee eri suuntiin eikä kumpikaan sinne minne oli tarkoitus mennä :)
 
Jos haluat lapselle isosiskon tai veljen, niin kannattaa ottaa mies jolla on ennestään lapsia :D Vitsi, vitsi!! Mä oon kanssa miettinyt tota, kun meillä poika täyttää kohta 7kk. Haluan lapsia, mut nautin toisaalta mahattomasta olosta ja poikaa vielä imetän, niin haluis nauttia vähän aikaa siitäkin ettei oo kukaan rinnassa "roikkumassa".
Ehkä 2 vuotta olis sopiva ikäero, mut eihän niitä lapsia tietty tilauksesta saa.....
 
jou
Meidän lapsilla ikäeroa on pulitoista vuotta. Sanon samaa kuin muutama muukin, että alkuun oli aika rankkaa, kun molemmat olivat vaipoissa, tuttipullolla yms. Varsinkin se vaihe, kun esikoinen opetteli käymään potalla, ja itse imetin nuorempaa, oli aika hankalaa. Oikeastaan kaiken muun elämän sai panna jäihin vähäksi aikaa.

Nyt lapset ovat 4- ja 2,5-vuotiaita, ja menee jo ihan hyvin. Nuorempi on kehittynyt valtavan nopeasti monessa suhteessa, kun ottaa oppia isommasta. Lapset myös leikkivät hyvin yhdessä ja ovat hyviä kavereita keskenään. Tappelevatkin kyllä...

Siis että lasten pienellä ikäerolla on hyvät ja huonot puolensa. Erään ystäväni lapsilla on ikäeroa kolmetoista vuotta ja sekin on kivaa!
 
Tintti1010
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.07.2004 klo 12:47 Sanna kirjoitti:
Minusta kolmekin vuotta olisi sopiva väli, jotta ehtii toipua raskaudesta, synnytyksestä ja yövalvomisista. Kyllä meidän lapsilla ainakin on toisistaan iloa ja seuraa kun ikäeroa on 3 v. Yhtään ei ole haitannut leikkejä. Ainakin minusta äidit ovat näyttäneet toinen toistaan väsyneemmiltä ja valittaneet oloaan, jos ikäero on ollut kovin pieni. Vähän isommalla ikäerolla vauvoista jaksaa nauttia enemmän ja jää aikaa kummallekin paremmin.
mie hyppään tähän peesiin!! Meillä täyttää poika nyt elokuussa kaksi ja syyskuussa aateltiin ruveta yrittämään toista! Niille tulis sitten kolme vuotta ikäeroa, joka on mielestäni justiinsa nappi! Kun poika alkaa olla jo vähän isompi ja minäkin oon saanu välillä nauttia vapaa-ajasta ilman muksua niin helpompi ruveta yrittämään toista kun ois vielä siinä yöheräämis,vaippa yms. kierteeessä!!! Nyt tuntuu siltä että jaksais tas uuden vauvan kanssa kun isompi on jo sen verran reipas poika!! :)
 
Meillä ekan ja tokan väli 2v (tyttö ja poika, tällä hetkellä 4 v ja 6v). Nyt poika sanoo että sisko on liian pieni eikä osaa leikkiä. Leikkivät kyllä välissä, mutta aika hankalalta tuntuu taas välissä. Sit toisen ja kolmannen välissä on 1 v ja 3 kk. Kovia tappeleen ja kinasteleen, mutta silti pitää aina olla yhdessä ja pienempi matkii isompaa. Eli nämä kaksi tyttöjä. Paremmin siis tytöt tulevat toimeen keskenään. Että hankala sanoa mikä paras ikäero. Varmaankin tytöt tulevat keskenään paremmin toimeen ja pojat keskenään tuolla 2 v ikäerolla. Neljä on kuulemma liikaa. Mies on ainakin sanonut niin.
 
Itse kysyin tätä ko asiaa lääkäriltäni jälkitarkastuksessa ja tämä totesi että lasten ikäeroksi suositellaan 1v 7kk. Nopeasti laskettuna esikoisen ollessa 10kk voisi alkaa toista odottaan. Mutta tuohan on vain suositus, eiköhän jokainen tee niinku parhaakseen näkee.
 
Meillä ikäeroa 2v 1kk. Nyt tytöt on 1v 3kk ja 3v 4kk. ja ollaan tässä kuukauden verran puhuttu uudesta vauvasta. Tänään sitten päätettiin, että joulun aikoihin ruvetaan kolmatta yrittämään.
Ajattelin, että jospa tuo meitin kuopus oli silloin oppinut kunnolla kuivaksi kun vauva syntyisi. Esikoisen kanssa kävi nimittäin niin, että kuivaksi oppimisessa tuli kovasti takapakkia kun pikku-sisko syntyi.
 
Meillä esikoisen ja keskimmäisen ikäero on 2v. Se tuntui sopivalta. Keskimmäisen ja kuopuksen ikäero on 1v3kk. Eipä ole ollut ongelmia siinäkään.

Ongelma on se, että ei voi olla kolme äitiä yhtä aikaa, omistaa kuutta kättä ja silmiä selässäkin. :D
 
3xpoika
Vastaanpa tähän minäkin...

Esikoisen ja kakkosen ikäeroa on 6 ja puoli vuotta. Kakkosen ja kolmosen ikäero on aika tarkkaan kaksi vuotta.

Molemmissa on omat hyvät puolensa. Isosta ikäerosta on se hyvä puoli, että on saanut ensin rauhassa keskittyä elämään esikoisen kanssa ja sitten voi rauhassa keskittyä myös seuraavaan vauvaan, koska isompi sisarus on jo tosi omatoiminen. Meillä esikoinen oli ensin vauvan synnyttä eskarissa ja sitten meni ekalle, joten sain olla rauhassa vauvan kanssa. Pystyin myös olemaan esikoisen kouluunmenossa täysillä mukana.

Nyt kun meidän pienemmät lapset ovat vähän yli yksi ja kolmevuotiaat, niin on tosi ihanaa, kun heillä on seuraa toisistaan. Varmasti tulevina vuosina vielä enemmän. Mutta toisaalta aivan silloin alussa oli kyllä aika raskasta...

Että molempi parempi. On ollut kivaa kokea molemmat. Kenties jos tuon miehen saisi vielä suostumaan, niin seuraavaksi voisin kokeilla sellaista noin neljän vuoden ikäeroa.
 
joku
Meillä on 4 lasta vajaassa viidessä vuodessa. Pisin ikäero 1v ja 11kk.
Minusta tämä on ollut meille hyvä ratkaisu. Lapsilla on kiinteät ja hyvät välit ja huomioivat toisensa kaikessa. Raskainta taisi olla kun kakkonen syntyi kun homma oli vielä uutta, mutta kolmas ja neljäs olivat helppoja, koska olin löytänyt oman tyylini hoitaa vauvat.

Jos joutuisin uudestaan miettimään, mitä teen, tekisin ihan samalla tavalla.

Mutta mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle
 
ann
Meillä on pojilla 1v 4kk ikäeroa ja toinen on nyt 4 kk vanha. On ollut todella raskasta, esikoista silloin kasvattaessaan ei kyllä lapsen hoidosta tiennyt mitään, nyt tietää. Toinen on niin erilainen ja niin paljon vaatimampi ja kun pitää vielä iso velikin siinä hoitaa joka on erittäin mustasukkainen. Nyt onneksi helpottanut, kun kaikki tottuneet toisiinsa ja oppineet tavat. Mutta voi sanoa, että on tämä neljä kuukautta kyllä tuntunut ikuisuudelta. onneksi se on lyhyt aika ihmisen elämässä ja lapset kasvaa. Voin kyllä sanoa että kannatti vaikka raskasta on ollutkin ja tulee varmaan olemaan.
En tiedä vaikka tuo vauva kuume kohta taas iskisi...tyttö olisi kiva pojille seuraksi. :)
 

Yhteistyössä