Sopeutumisvaikeuksia päivähoidossa

Hei!

Tyttäreni aloitti elokuun alussa perhepäivähoidon, ollen tuolloin 11 kk vanha.Hän ei oikein tahdo sopeutua hoitoon.Hän ei halua olla lattialla, vaan itkee heti kun hoitotäti hänet sinne laskee..tahtoisi olla vaan sylissä.Syö ja nukkuu kuitenkin hyvin. Kotona pidän häntä paljon sylissä (mieheni mukaan liikaa) ja muutenkin yritän olla hänen kanssaan mahdollisimman paljon, joten en tiedä onko "vika" tässä...kun eihän hoidossa ehditä niin paljon rakastaa...mutta uskon, että jokainen äiti rakastaa lastaan ja paijaa häntä eli en henkilökohtaisesti usko tämän olevan se ongelma.Viime viikolla lapsi oli kipeä ja vein hänet hoitoon vain yhtenä päivänä, oli kuulemma itkenyt koko päivän vaikka oli ollut sylissäkin. tämä alkaa käydä raskaaksi, koska en tiedä mitä pitäisi tehdä. Työni on aika vaativaa, joten se vaatii täydellisen keskittymiskyvyn, mitä viime aikoina ei ole ollut.Iltanukahtamiset ovat olleet tosi vaikeita parin viikon ajan, johtuuko hampaista vai liittyyköhän jotenkin tästä hoitoasiasta.Olisin erittäin kiitollinen, jos joku ehkä samanlaisista ongelmista kärsinyt viitsisi vastata.KIITOS!
P.S. asiaa ei auta ainakaan se, että hoitotäti selittää minulle että hänellä on muitakin lapsia joita pitää hoitaa..minkäs minä tälle asialle teen?????

 

Hei vaan!
Luin tekstisi ja hyvin tutulta kuulosti. Itselläni on nyt 1 v 7 kk poika ja meillä ainakin oli tuossa iässä aikamoinen äidin sylissä roikkumiskausi, en tiedä mihin liittyi, hampaisiinko vai oliko vaan yksinkertaisesti joku kehitykseen liittynyt eroahdistuskausi, mutta ohi meni. Nyt ollaan taas itsenäisempiä, ainakin toistaiseksi. Jaksamisia!

 

En ole paras mahdollinen vastaamaan, koska oma lapseni on sopeutunut päiväkotiin helposti (aloitti 1v3kk iässä).

Muutama asia tuli mieleen:
- olen jostain lukenut, että hoitoon sopeutuminen voi viedä n. 2 kk. Jos vaikeudet jatkuvat tämän jälkeen, kannattaa alkaa etsiä syitä muualta, esim. hoitohenkilökunnasta. En tarkoita, että pph laiminlöisi sinun lastasi, mutta heillä ei välttämättä kemiat sovi yhteen. Lisäksi lapsesi voi pelätä jotain toista hoitolasta. Jos vaikeudet vaan jatkuvat, olisiko mahdollista löytää toista hoitopaikkaa?
- onko sinulla tai miehelläsi mahdollista tehdä ensiksi 6 h työpäiviä? Tällöin hoitopäivä jäisi lyhyemmäksi?
- jos muita keinoja ei ole käytettävissä, niin ehdotan, että nyt alkuvaiheessa laiminlyöt kotitöitä kotona ollessasi ja annat kaiken huomion pienelle. Näin hän saa "tankata äitiä" kotona ollessanne, jolloin hoitokin voi helpottua.

 

Moi,

meidän pojan ollessa pphllä (aloitti 11 kuukaudne iässä ja oli siellä vuoden),
oli hoitajalla lisäksi 2 muuta lasta jotka olivat saman ikäisiä kuin poikani. Jokaisella lapsella näistä kolmesta oli sellaisia kausia, että olivat "kiinni" hoitajassa. Kovasti halusivat syliin ja sitten vähän ajan kuluttua taas leikkivät omiaan.

Sitten jos poika oli hoidosta poissa pitempään oli aina se eka hoitoonmeno päivä vaikea mutta seuraavana päivänä helpotti.

Olen samaa mieltä, että sopeutuminen vie aikansa mutta jos itkeskelyä jatkuu pitkään hoitoon jäädessä, kannattaa jutella hoitotädin kanssa ihan avoimesti.

 

Kiitos kaikille vastaajille.
Asiat menivät siihen pisteeseen, että vaihdamme hoitopaikkaa.
Sitä ei tiedä..paranevatko asiat sillä, mutta täytyy ainakin koittaa.

 

Kaikki eivät sopeudu ikinä päiväkotiin. Toisille esim. perhepäivähoito tai ryhmäperhepäiväkoti parempi vaihtoehto pienemmän ryhmäkoon takia. Paras paikka kuitenkin tuon ikäiselle on oma koti. En edes lähtisi ihmettelemään jos tuon ikäinen kaipaa äitiä eikä sopeudu kun perustarve on pienet ympyrät ja omat rakkaat vanhemmat.
Jos ei ole mahdollisuutta kotihoitoon niin sitten pitää vaan yrittää löytää lapselle sopiva hoitomuoto kodin ulkopuolelta.

 

\

Kiitos kaikille vastaajille.
Asiat menivät siihen pisteeseen, että vaihdamme hoitopaikkaa.
Sitä ei tiedä..paranevatko asiat sillä, mutta täytyy ainakin koittaa.

Olisi mielenkiintoista kuulla myöhemmin miten asiat sujuvat uudessa hoitopaikassa. Ihan vain mielenkiinnosta.