Somevaikuttajat eivät tykkää Finnwatchista

Verokohtelun muuttaminen ei hyödyttäisi valtiota. Hän saattaa olla oikeassa siinä, että verotuksen kiristäminen johtaisi siihen, että osinkoja ei maksettaisi ulos. Silloin raha jäisi yritykseen. Nyt sitten pitäisi miettiä, mitä yrityksen omistaja tuolle rahalla tekee. Yleensähän yrityksen sisälle jäävää rahaa käytetään yrityksen laajentamiseen ja investointeihin. Voidaan tietysti maksaa työntekijöillekin lisää liksaa. Kaikki tämä hyödyttää valtiota. Työllisyys kasvaa, verotulot kasvavat.

Toinen kysymys on oikeudenmukaisuus. Mikä on se peruste, että listaamattoman yrityksen osinkoverokohtelu on erilainen kuin listattujen. Molemmissahan yrittäjät ovat suuria riskejä ja listatuissa yrityksissä riksi voi olla omaisuuden rahallisella määrällä mitattuna vielä paljon suurempi, koska yritykset ovat yleensä isompia kuin listaamattomat. Lisäksi listaamisesta aiheutuu yrityksille kuluja. Miksi näiden kulujen hyvittäminen pitäisi tehdä listaamattomien hyväksi. Eikö tässä logiikka ole aika syvältä? Muualla maailmassa tällaista verokohtelun eriyttämistä ei juurikaan esiinny. Monet verotuksen asiantuntijat ovat pitäneet verokohtelun eriyttämistä täysin perustelemattomana.

Myös elinkeinoelämän piirissä on esiintynyt kovaa kritiikkiä eriyttämistä vastaan. Se perustuu ennen muuta siihen, että lievempi verokohtelu estää listautumista. Tilanne Ruotsissa on ollut toinen. Pienetkin yhtiöt pyrkivät listautumaan ja luomaan sitä kautta dynamiikkaa talouselämään. Suomessa pieni halutaan pitää pienenä kannustamalla listaamattomuuteen.

Esim. vero-oikeuden emeritus-professori Heikki Niskakangas on pitänyt jo kymmenisen vuotta sitten listaamattomien yritysten osinkoverojärjestelmää aivan hirveänä ja kertonut vastustavansa sitä jyrkästi. Niskakangas ei todellakaan ole demari. Eivätkä demareita ole myöskään ne, jotka pitävät listaamattomien yritysten lievempää verokohtelua esteenä listautumisella, joka olisi keino lisätä ns. kansankapitalismia ja houkutella säästötileillä lepäävää tuottamatonta rahaa yrityselämän tueksi. Ruotsissahan tämä on yksi syy maan hyvään talouskehitykseen. Siellä pienyrityksiä on paljon listautuneena.

 

Vai muka kateus syynä. Onko pörssisäätion edustaja kateellinen, kun sanoo, että verokohtelu on este listautumiselle, joka puolestaan lisäisi dynaamisuutta talouselämään. Onko nykyisin sijoittajana tunnettu veroprofessori kateellinen, kun hän sanoo, että osinkoverojen helpotusjärjestelmä on karmea. Muualla maailmassa ei tarvita tällaisia erityiskohteluita ja niissä maissa se yrittäjyys taitaakin olla sitten paljon kunnianhimoisempaa. Verohelpotuksen poistaminen johtaisi siihen, että yrityksen johtaja joutuisi miettimään, mitä rahalle tehdään. Se on myönteinen asia. Ja miksi yrityksiä pitäisi kohdella verotuksellisesti eri tavoin sen mukaan onko niitä listattu vai ei. Mikä ero on esim. Sarasvuon Trainer´s Houselle verrattuna saman koko luokan listaamattomaan yritykseen.

 

Empiria väittää vastaan. Ruotsissa pienten yritysten listautumishalu näyttää olevan paljon kovempi kuin Suomessa. Pörssisäätiön edustajat ovat väittäneet, että tulppana listautumiselle on tämä kevyt verokohtelu. Eivät kai ruotsalaiset yritykset turhan päiten halua listautua. Ne listautuvat siksi, että näkevät siinä etuja kasvulle ja todennäköisesti tunnettavuudelle vientiyhtiönä. Kyllä tunnettavuus on kilpailuetu. Ja tunnettavuutta tulee siitä, että pörssiyhtiöt ovat sijoittajien ja analyytikkojen luuppien alla koko ajan.

Kansantaloudellisesti kotimarkkinayritykset eivät ole suuren suuria kasvuvetureita. Potkua vientiyritykseksi tulee siitä, että se listautuu, lisää tunnettavuuttaan, kasvattaa liikevaihtoa, hankkii esim. markkinointiosaamista jne. Tämän tulpaksi ei tulisi silloin asettaa houkuttimia, jotka estävät listautumista. Kun vertaat tilanne Ruotsiin, siellä on toisin. Ja sitten voit kysyä, että onko se ihan sattumaa, että Ruotsilla menee paremmin taloudellisesti kuin meillä. Suomessa pörssiyritykset ovat olleet pääosin sellaisia, jotka vievät investointituotteita yrityksille. Ruotsissa pörssi- ja vientiyritysten kuva on huomattavan paljon monipuolisempi. Miksi meidän ei pitäisi yrittää kuroa Ruotsin etumatkaa kiinni?

 

Eihän huojennuksen poistaminen tarkoita mitään listautumispakkoa. Kyse on siitä, poistetaan kannuste olla listautumatta, jos verohuojennuksesta luovutaan. Sekoitat nyt asioita pahemman kerran, sillä mistään pakosta ei ole kyse.

Verohuojennukset edut jakautuvat erittäin epätasaisesti. Siitä hyötyvät kaikkein suurituloisemmat eikä se silloin ole mikään kannuste yrittämiseen. Pienituloisia yrittäjiähän pitäisi mieluummin kannustaa. Finnwatch on tehnyt tutkimuksen tästä järjestelmästä ja yksi sen tuloksia on tämä kummallinen tulos eli ylivoimaisesti suurimman hyödyn osuminen kaikkein suurituloisemmille:

"Osinkoverojärjestelmän rakenne suosii jo lähtökohtaisesti kaikkein varakkaimpia, sillä mahdollisuus nostaa kevyesti verotettuja huojennettuja osinkoja on sidoksissa yhtiöön kerrytettyyn nettovarallisuuteen. Tilastojen tarkempi tarkastelu osoittaa lisäksi, että järjestelmästä hyötyvät kaikkein eniten yhteiskunnan suurituloisimmat. Suurituloisin kymmenys nostaa 71 prosenttia kaikista huojennetuista verovapaista osingoista, mikä tarkoittaa tälle ryhmälle 1,28 miljardin euron verovapaita osinkotuloja. Myös suurituloisimpien keskuudessa verovapaat osingot jakautuvat epätasaisesti: hyvätuloisin prosentti nostaa 31 prosenttia kaikista huojennetuista verovapaista osingoista, ja kaikkein suurituloisimman promillen osuus verovapaista osingoista on 9 prosenttia. Tosiasiassa isotuloisten osuudet verovapaista osingoista ovat vielä suuremmat, sillä Verohallinnon tuloluokkatilastoissa on huomioitu vain veronalaiset tulot. Tästä johtuen tuloluokat eivät etenkään suurituloisten kohdalla kuvasta tulonsaajien todellisia kokonaistuloja." Lähde: Finnwatchin seurantaraportti vuodelta 2022, Osinkoverojärjestelmän epätasaisesti jakautuvat hyödyt.

 

Ei yrittäjyys ole kuollut niissäkään maissa kuten Ruotsissa, missä tällaista huojennusjärjestelmää ei ole. Oikeiston tiedot yritysten kuolemisesta on siis pahasti vääriä.

Yritykset eivät varmaan halua, että verotusta kiristetään. Eivät veroja maksavat yleensäkään halua maksaa enempää kuin maksavat. Palkansaajatkaan eivät halua pienempiä reaalipalkkoja. Hekin riskeeraavat ehkä terveytensä tekemällä 40 vuotta putkeen töitä. Ehkä palkka ei kata kaikkea riskiä terveyden menetyksestä ja elinajan uhraamisesta työlle. Ainahan näitä perusteita löytyy vaikka miltä suunnalta, jos jokin ei miellytä.

Miksi listaamattomille yrityksille pitäisi Suomessa jättää jokin vain Suomelle erityinen huojennus, kun sille ei näy olevan muuallakaan tarvetta eikä yrittäjyys ole siitä mihinkään kuollut?

 

Taloudellisten toimijoidenkin pitäisi rakastaa veroja. Vai uskotko, että yksityiset rahamiehet ottaisivat kontolleen esim. koululaitoksesta, terveydenhuollosta, teiden rakentamisesta, turvallisuudesta aiheutuvien menojen kustantamisen? Vai eikö niitä tarvita lainkaan? Vero on saatu höystetyksi näiksi mainituiksi palveluiksi. Yhtään insinööriä, lääkäriä yms. ei taida kukaan Suomessa kouluttaa ilman näitä veroja.

 

Finnwatch pitää listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennusta yhdeksi Suomen verojärjestelmän suurimmista epäkohdista.

PÖRSSIIN listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus pitäisi saada kärkeen julkisten menojen leikkaamisessa, vaatii yritysten vastuullisuutta seuraava järjestö Finnwatch.
”Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen pitäisi olla kaikkien leikkauslistojen kärjessä. Miksi yhteiskunta tukee yli 800 miljoonalla eurolla vuodessa osingonsaajia, joista valtaosa lukeutuu maamme hyvätuloisimpiin”, kysyy Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen tiedotteessa.
Hänen mukaansa uusimpien tilastojen pohjalta laadittu Finnwatchin raportti vahvistaa käsitystä siitä, että listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus on yksi Suomen verojärjestelmän suurimmista epäkohdista.
FINNWATCHIN mukaan listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksen hyödyt jakautuvat erittäin epätasaisesti. Vuonna 2020 huojennuksesta kohdistui yli 70 prosenttia ylimpään tulokymmenykseen kuuluville.

 

Finnwatchin rahoituksesta suurin erä tulee lahjoituksista ja joukkorahoituksesta (36 %). Lisäksi vuosikertomuksen tiedoista käy ilmi, että osa lahjoituksista on jaksotettu seuraavalle vuodelle. Valtionrahoitus on noin 20 % eli viidesosa rahoituksesta. Eli oletat väärin.

Tämä on tietysti yhden kansalaisjärjestön näkemys, mutta kysymys siitä, miksi valtio tukee yli 800 miljoonalla eurolla osingonsaajia, jotka muutoinkin lukeutuvat maamme hyvätuloisimpiin. Onko se valtion tehtävä ja millä perusteella näitä hyväosaisia suositaan. On hyvä muistaa, että läheskään kaikki listaamattomat yritykset eivät pääse hyötymään tästä huojennuksesta.

 

Veroluikurit kuriin!

 

Verot ovat kunniavelkaa, siitä mitä olet verorahoitteisesta yhteiskunnasta saanut. Ne maksetaan tietenkin maksukyvyn mukaan saadun hyödyn perusteella. Kun kaikki hyöty on saatu alkaa usein veronapina..ei olla kunniattomia paskiaisia vaan mahdollistetaan muille ja tuleville sukupolville se sama, jonka saimme itse verorahoitteisen hyvivointivaltion ansiosta!

 

Finnwatch on ajanut listaamattomien yritysten verotuksen kiristämistä pitkään. Lokakuussa julkistamassaan tiedotteessa se viittasi valtiovarainministeriön arvioon, jonka mukaan verohyöty nousee tänä vuonna 830 miljoonaan euroon.

Orpolle ja Purralle ei kelpaa 830 miljoonaa euroa otetaan mieluummin ensi vuonna 10,1 miljardia euroa lisää valtionvelkaa ja koko hallituskauden aikana lähes 40 miljardia euroa lisävelkaa..jos edes riittää kun talous kyykkää leikkauspolitiikan takia.

 

oikein hyvin riittäisi, jos yhtiöiden taseen turvottaminen kaikenmaailman liikearvokikkailuilla poistettaisiin

jos niin tehtäisiin niin holding ytiöiden taseet olis realistisia ja verottomat osingot vastais reaalimaailmaa

 

Helsingin-Sanomat
Raportti: Tunnettujen someyrittäjien verokikkailu vain kiihtyy

Verotus | Raportti: Tunnettujen someyrittäjien verokikkailu vain kiihtyy

Finnwatchin mukaan sosiaalisen median menestyjät tekevät yhä useammin yritysjärjestelyn, jonka ansiosta he pystyvät nostamaan tulonsa hyvin kevyesti verotettuna osinkona. Verosyistä tehtyihin järjestelyihin houkuttelee Suomen erikoislaatuinen tapa verottaa osinkoja.

www.hs.fi

Verotus|Finnwatchin mukaan sosiaalisen median menestyjät tekevät yhä useammin yritysjärjestelyn, jonka ansiosta he pystyvät nostamaan tulonsa hyvin kevyesti verotettuna osinkona. Verosyistä tehtyihin järjestelyihin houkuttelee Suomen erikoislaatuinen tapa verottaa osinkoja.

Ei auta julkisuuskaan, vaan jotain pitäisi tehdä. Mutta arvatkaapa tekeekö kauhukabinetti-oikeistohallitus mitään porsaanreiän tukkimiseksi - no ei tietenkään

 

Orpolle ja Purralle ei kelpaa 830 miljoonaa euroa otetaan mieluummin ensi vuonna 10,1 miljardia euroa lisää valtionvelkaa ja koko hallituskauden aikana lähes 40 miljardia euroa lisävelkaa..jos edes riittää kun talous kyykkää leikkauspolitiikan takia.

Itse asiassa velkaa otetaan tänä vuonna ainakin 12,7 miljardia euroa. Oltaisiin otettu 15,9 miljardia euroa, mutta VM:n kokoomusvirkamiehet keksivät oivan keinon piilottaa Piilo-Petterin ja Saksi-Riikan velanottoa, aikaistamalla tämän vuoden 2024 menojen maksua 3,2 miljardilla eurolla vuoden 2023 joulukuun puolelle ns. "kalenteriteknisellä siirrolla", nostaen viime vuoden alijäämän 14,4 miljardiin euroon. Katalia nuo oikeistolaiset toimissaan.

Valtionvelkaan tuli uusi, yllättävä kolmen miljardin lisäys – edes budjettipäällikkö ei osaa selittää asiaa tyhjentävästi

Kokonaisvelka ei lisäänny, budjettipäällikkö Mika Niemelä sanoo. Mutta onko Suomen vuotuinen velkataso 14 vai 11 miljardia euroa, siihen ei löydy vastausta.

yle.fi

Koskahan tuo Ylen juttu poistetaan ikävänä tosiasiana kauhukabinetin & VM:n kikkailusta

 

Tässä on hyvä esimerkki siitä että hallituksen ei tarvitse kantaa huolta rikkaista heillä on verosuunnitelussa parhaimmat keinot käytössä. Hallituksen pitäisi kantaa huolta vähävaraisista ja köyhistä, nyt näin ei tapahtu.

Nimenomaan näin.

 

Näissä tapauksissa on manipuloitu yhtiön nettovarallisuutta moninkertaisiksi, joten vaikuttaa enemmänkin verojen kiertämiseltä kuin lailliselta verosuunnittelulta.

OrpoPurra ei tue harmaan talouden työryhmän toimintaa, joten tuskin näitä yritysten verorikoksia edes tutkitaan.

 

Ei tykkää, ei.