Kannattaa tarkistaa, minkä väestöryhmän edustaja on soittimen kehittänyt, ettei pieni musikantti tule leimatuksi "kulttuuriseksi omijaksi".
Saamelaisrumpu muskarivideolla suututti - Oulun yliopiston ylioppilaskunta pyytää anteeksi kulttuurista omimista
Torstai 22.2.2018 klo 11.48
Saamelaisrumpu tunnetaan myös nimellä kannus ja noitarumpu. (JUKKA RITOLA / AL)
Oulun Yliopiston ylioppilaskunta järjesti järjestön vuosijuhlaviikon kunniaksi muskarin järjestön perheellisille opiskelijoille. Muskarissa oli rumpu, joka eksotisoi saamelaiskulttuuria. Rumpu oli näkyvillä myös ylioppilaskunnan Instagram Stories -videolla.
Videot poistettiin se jälkeen, kun ylioppilaskunta kuuli, että ne oli koettu loukkaaviksi.
- Meille tuli aika paljon palautetta sosiaalisen median kanavia pitkin, Ylioppilaskunnan viestintäasiantuntija Janne Hakkarainen kertoo.
Hakkaraisen mukaan ylioppilaskunta ei osannut aavistaa, että rummun näkyminen aiheuttaa polemiikkia.
Hakkarainen ei osaa vastata kysymykseen siitä, miksi rumpu oli kasvatustieteellisen tiedekunnan tiloissa tai siihen, oliko rumpu aito saamelaisrumpu vai kopio. Hakkarainen ei myöskään tiedä, onko rumpua soitettu vai onko se vain ollut esillä.
Saamelaisrumpu eli noitarumpu liittyy saamelaiseen muinaisuskoon. Uskoon kuului erilaisia saamelaiseen kulttuuriin liittyviä piirteitä. Muinaisuskon mukaan kriisitilanteissa voitiin pyytää apua lapinnoidalta eli šamaanilta, joka pystyi menemään transsiin rummuttamalla noitarumpua ja laulamalla.
Ylioppilaskunta aikoo ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin, jotta asia ei pääse enää toistumaan. Järjestö kirjoittaa Instagram-tililleen ladatun kuvan yhteydessä, että saamelaiset kohtaavat toistuvasti vähättelyä, kulttuurinsa omimista ja että heidän historiansa on täynnä sortoa.
- Emme halua olla osana tätä jatkumoa, järjestö kirjoittaa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Osana OYY:n vuosijuhlaviikkoa järjestimme muskarin perheellisille opiskelijoille. Tapahtuma järjestettiin kasvatustieteiden tiedekunnan tiloissa. Tiloissa oli rumpu, joka eksotisoi saamelaiskulttuuria. Rumpu esiintyi myös ylioppilaskunnan Instagram Stories -videoissa. Olemme poistaneet videot kuultuamme, että ne loukkaavat. Pyydämme tapahtunutta anteeksi. Ryhdymme välittömiin toimenpiteisiin, jotta asia ei pääse enää toistumaan. Saamelaiset kohtaavat toistuvasti vähättelyä, kulttuurinsa omimista ja heidän historiansa on täynnä sortoa. Emme halua olla osana tätä jatkumoa. Pyydämme yliopistolta, että rumpu poistetaan yliopiston tiloista ja käytöstä. Olemme sopineet, että ylioppilaskunnan toimiston väki ja Gieku ry:n edustajat tapaavat toisiaan aiheeseen liittyen huomenna torstaina. Lisätiedot: OYY:n viestintäasiantuntija Janne Hakkarainen, janne.hakkarainen©oyy.fi, 0400 381 321 Päivitys klo 20.10: valitettavasti kommentointimahdollisuus on jouduttu poistamaan, koska keskusteluun ilmestyi epäasiallisia ja halventavia ilmaisuja, eikä meillä ole mahdollista moderoida keskustelua vuorokauden ympäri.
A post shared by OYY (@oyystudentunion) on Feb 21, 2018 at 3:40am PST
Kulttuurinen omiminen
Rumpu-skenaariossa on kyse suuremmasta ilmiöstä. Ilmiö on nimeltään kulttuurinen omiminen eli kulttuurinen appropriaatio. Kulttuurinen omiminen tarkoittaa sitä, että eri kulttuurista tuleva lainaa toiselle kulttuurille kuuluvia elementtejä, tapoja tai symboleita ilman lupaa ja ymmärtämättä niiden taustoja - ja yleensä niin päin, että valtakulttuuri ottaa käyttöön vähemmistökulttuurin symboleita.
Saamelaisen kulttuurin omimisesta on viime vuosina saatu monia esimerkkejä. Räppäri Uniikki julkaisi vuonna 2015 Nunnukalailaa-kappaleen, jonka nimeä voidaan pitää rasistisena viittauksena takavuosien Pulttibois-sektsiin. YleX:n tuolloin haastattelema saamelaisräppäri Ailu Valle pitää kappaleen nimeä erittäin epäkunnioittavana. Hänen mielestään nimivalinta pohjautuu ymmärtämättömyydestä ja tietämättömyydestä syntyneeseen stereotypiaan saamelaisista.
Samana vuonna Miss Suomi -kilpailun ensimmäisen perintöprinsessa Carola Millerin oli tarkoitus esiintyä Miss Maailma -kilpailussa saamenpukua muistuttavassa asussa. Muun muassa yhdenvertaisuusvaltuutettu kritisoi valintaa, ja Miller vaihtoi esiintymispukua.
MIssikisat herättivät huomiota myös viime vuonna, kun Miss Helsinki -kilpailussa kilpailijat poseerasivat intiaanien sulkapäähineet päässään. Missikisojen järjestäjien mukaan kyseessä olivat fantasiapäähineet.
Vuonna 2016 Kiasmaa arvosteltiin feikkisaamenpukuvideon ostamisesta. Kiasmassa oli esillä Grind-niminen videoteos, jossa naiset tanssivat miesten saamenpuvun näköinen vaate yllään pikkuhousuisillaan.
Saamelaisrumpu muskarivideolla suututti - Oulun yliopiston ylioppilaskunta pyytää anteeksi kulttuurista omimista
Torstai 22.2.2018 klo 11.48
Saamelaisrumpu tunnetaan myös nimellä kannus ja noitarumpu. (JUKKA RITOLA / AL)
Oulun Yliopiston ylioppilaskunta järjesti järjestön vuosijuhlaviikon kunniaksi muskarin järjestön perheellisille opiskelijoille. Muskarissa oli rumpu, joka eksotisoi saamelaiskulttuuria. Rumpu oli näkyvillä myös ylioppilaskunnan Instagram Stories -videolla.
Videot poistettiin se jälkeen, kun ylioppilaskunta kuuli, että ne oli koettu loukkaaviksi.
- Meille tuli aika paljon palautetta sosiaalisen median kanavia pitkin, Ylioppilaskunnan viestintäasiantuntija Janne Hakkarainen kertoo.
Hakkaraisen mukaan ylioppilaskunta ei osannut aavistaa, että rummun näkyminen aiheuttaa polemiikkia.
Hakkarainen ei osaa vastata kysymykseen siitä, miksi rumpu oli kasvatustieteellisen tiedekunnan tiloissa tai siihen, oliko rumpu aito saamelaisrumpu vai kopio. Hakkarainen ei myöskään tiedä, onko rumpua soitettu vai onko se vain ollut esillä.
Saamelaisrumpu eli noitarumpu liittyy saamelaiseen muinaisuskoon. Uskoon kuului erilaisia saamelaiseen kulttuuriin liittyviä piirteitä. Muinaisuskon mukaan kriisitilanteissa voitiin pyytää apua lapinnoidalta eli šamaanilta, joka pystyi menemään transsiin rummuttamalla noitarumpua ja laulamalla.
Ylioppilaskunta aikoo ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin, jotta asia ei pääse enää toistumaan. Järjestö kirjoittaa Instagram-tililleen ladatun kuvan yhteydessä, että saamelaiset kohtaavat toistuvasti vähättelyä, kulttuurinsa omimista ja että heidän historiansa on täynnä sortoa.
- Emme halua olla osana tätä jatkumoa, järjestö kirjoittaa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Osana OYY:n vuosijuhlaviikkoa järjestimme muskarin perheellisille opiskelijoille. Tapahtuma järjestettiin kasvatustieteiden tiedekunnan tiloissa. Tiloissa oli rumpu, joka eksotisoi saamelaiskulttuuria. Rumpu esiintyi myös ylioppilaskunnan Instagram Stories -videoissa. Olemme poistaneet videot kuultuamme, että ne loukkaavat. Pyydämme tapahtunutta anteeksi. Ryhdymme välittömiin toimenpiteisiin, jotta asia ei pääse enää toistumaan. Saamelaiset kohtaavat toistuvasti vähättelyä, kulttuurinsa omimista ja heidän historiansa on täynnä sortoa. Emme halua olla osana tätä jatkumoa. Pyydämme yliopistolta, että rumpu poistetaan yliopiston tiloista ja käytöstä. Olemme sopineet, että ylioppilaskunnan toimiston väki ja Gieku ry:n edustajat tapaavat toisiaan aiheeseen liittyen huomenna torstaina. Lisätiedot: OYY:n viestintäasiantuntija Janne Hakkarainen, janne.hakkarainen©oyy.fi, 0400 381 321 Päivitys klo 20.10: valitettavasti kommentointimahdollisuus on jouduttu poistamaan, koska keskusteluun ilmestyi epäasiallisia ja halventavia ilmaisuja, eikä meillä ole mahdollista moderoida keskustelua vuorokauden ympäri.
A post shared by OYY (@oyystudentunion) on Feb 21, 2018 at 3:40am PST
Kulttuurinen omiminen
Rumpu-skenaariossa on kyse suuremmasta ilmiöstä. Ilmiö on nimeltään kulttuurinen omiminen eli kulttuurinen appropriaatio. Kulttuurinen omiminen tarkoittaa sitä, että eri kulttuurista tuleva lainaa toiselle kulttuurille kuuluvia elementtejä, tapoja tai symboleita ilman lupaa ja ymmärtämättä niiden taustoja - ja yleensä niin päin, että valtakulttuuri ottaa käyttöön vähemmistökulttuurin symboleita.
Saamelaisen kulttuurin omimisesta on viime vuosina saatu monia esimerkkejä. Räppäri Uniikki julkaisi vuonna 2015 Nunnukalailaa-kappaleen, jonka nimeä voidaan pitää rasistisena viittauksena takavuosien Pulttibois-sektsiin. YleX:n tuolloin haastattelema saamelaisräppäri Ailu Valle pitää kappaleen nimeä erittäin epäkunnioittavana. Hänen mielestään nimivalinta pohjautuu ymmärtämättömyydestä ja tietämättömyydestä syntyneeseen stereotypiaan saamelaisista.
Samana vuonna Miss Suomi -kilpailun ensimmäisen perintöprinsessa Carola Millerin oli tarkoitus esiintyä Miss Maailma -kilpailussa saamenpukua muistuttavassa asussa. Muun muassa yhdenvertaisuusvaltuutettu kritisoi valintaa, ja Miller vaihtoi esiintymispukua.
MIssikisat herättivät huomiota myös viime vuonna, kun Miss Helsinki -kilpailussa kilpailijat poseerasivat intiaanien sulkapäähineet päässään. Missikisojen järjestäjien mukaan kyseessä olivat fantasiapäähineet.
Vuonna 2016 Kiasmaa arvosteltiin feikkisaamenpukuvideon ostamisesta. Kiasmassa oli esillä Grind-niminen videoteos, jossa naiset tanssivat miesten saamenpuvun näköinen vaate yllään pikkuhousuisillaan.
