Söivätköhän ihmiset ennen vanhaan terveellisemmin kuin nykyään?

[vierailija]

Ihmiset elävät nyt terveempänä pidempään. Toki lääkkeet ja sairaanhoito ovat suurimmaksi osaksi tästä vastuussa, mutta kyllä ravinnollakin on vaikutusta.

 

[m1es]

Ihmiset eivät todellakaan syöneet paremmin 1800-luvulla. Suuret nälkävuodet vuosina 1866–1868 tappoivat ainakin 150 000 suomalaista ja muutenkin ruoka oli niukkaa ja yksipuolista muualla kuin herraskartanoissa.

Väestön keskipituus kertoo hyvin ravitsemuksen muutoksesta, geenithän ovat pysyneet samoina. Sairaudetkin vaikuttavat, mutta nekin ovat usein seurausta huonosta ravinnosta.

Lissun painottamalla eläinproteiinien määrällä on suuri merkitys, ennen maanviljelyn omaksumista olivat eurooppalaiset pitkiä ja vasta viime vuosikymmeninä olemme tavoittanneet metsästäjä/kalastajaruokavaliolla eläneiden esivanhempiemme pituuden.

(Etelä)korealaisnaisten keskipituus on kasvanut sadassa vuodessa 20 cm, pelkillä riisihiilareilla ei pituutta syntynyt.

nykyisin näin

 

[vierailija]

Eli liian vähän ja nykyään erittäin paljon liian vähän!

Tuolloinhan siatkin oli vähärasvaisempia

 

[vierailija]

Tuolloinhan siatkin oli vähärasvaisempia

Päin vastoin. Siat toimivat biokompostoreina ja olivat varsinaisia äidin kultapossuja. Rasvaa oli ainakin 5 cm kun nykyään ovat lähes rasvattomia.

 

[vierailija]

Päin vastoin. Siat toimivat biokompostoreina ja olivat varsinaisia äidin kultapossuja. Rasvaa oli ainakin 5 cm kun nykyään ovat lähes rasvattomia.

1800-luvulla? Älä höpise

 

[vierailija]

"Elinajan kehitys Suomessa
1700-luvun puolivälissä vastasyntyneen elinajanodote oli noin 35 vuotta. Elinajanodote kääntyi kasvuun vasta suurten nälkävuosien jälkeen 1870-luvulla, ja oli itsenäisyyden alkuvuosina miehillä noin 45 ja naisilla noin 50 vuotta."

Lapsikuolleisuus oli korkea ja nuoria miehiä tapatettiin Ruotsin sodissa. Sen takia elinajanodote oli kovin lyhyt 1700-luvulla.

 

[vierailija]

Ihmiset eivät todellakaan syöneet paremmin 1800-luvulla. Suuret nälkävuodet vuosina 1866–1868 tappoivat ainakin 150 000 suomalaista ja muutenkin ruoka oli niukkaa ja yksipuolista muualla kuin herraskartanoissa.

Väestön keskipituus kertoo hyvin ravitsemuksen muutoksesta, geenithän ovat pysyneet samoina. Sairaudetkin vaikuttavat, mutta nekin ovat usein seurausta huonosta ravinnosta.

Lissun painottamalla eläinproteiinien määrällä on suuri merkitys, ennen maanviljelyn omaksumista olivat eurooppalaiset pitkiä ja vasta viime vuosikymmeninä olemme tavoittanneet metsästäjä/kalastajaruokavaliolla eläneiden esivanhempiemme pituuden.

(Etelä)korealaisnaisten keskipituus on kasvanut sadassa vuodessa 20 cm, pelkillä riisihiilareilla ei pituutta syntynyt.

nykyisin näin

Jo on koivilla pituutta. Ei mikään persjalkainen.

 

[vierailija]

Päin vastoin. Siat toimivat biokompostoreina ja olivat varsinaisia äidin kultapossuja. Rasvaa oli ainakin 5 cm kun nykyään ovat lähes rasvattomia.

No ehkä jossain piirroskuvissa...
Totta on, että kotieläimistä pidettiin hyvää huolta, mutta ei niille ylimääräistä ruokaa riittänyt.
Nykyään siat ovat paksurasvaisempia kuin 20 vuotta sitten, koska ihmisten toiveet ja jalostus on tässä muuttunut. Suomalainen sika oli silloin yleisen mielipiteen mukaan jo liian vähärasvaista ja kuivaa, joten jalostusainesta tuotiin ulkomailta, ja nyt on siis menty rasvaisempaan suuntaan.

 

[vierailija]

No ehkä jossain piirroskuvissa...
Totta on, että kotieläimistä pidettiin hyvää huolta, mutta ei niille ylimääräistä ruokaa riittänyt.
Nykyään siat ovat paksurasvaisempia kuin 20 vuotta sitten, koska ihmisten toiveet ja jalostus on tässä muuttunut. Suomalainen sika oli silloin yleisen mielipiteen mukaan jo liian vähärasvaista ja kuivaa, joten jalostusainesta tuotiin ulkomailta, ja nyt on siis menty rasvaisempaan suuntaan.

Olen kauppiaan tytär ja meillä oli liikkeen yhteydessä teurastamo. 60 luvulla siat olivat todella rasvaisia. Rasvan määrä lihassa on vähentynyt selkeästi 60 vuoden aikana ja syy on sikojen ravinto sekä se, että siat teurastetaan nuorempina 5-6 kk ikäisinä. Rasvasta on 15 vuoden aikana on kadonnut neljännes.

 

[vierailija]

Olen kauppiaan tytär ja meillä oli liikkeen yhteydessä teurastamo. 60 luvulla siat olivat todella rasvaisia. Rasvan määrä lihassa on vähentynyt selkeästi 60 vuoden aikana ja syy on sikojen ravinto sekä se, että siat teurastetaan nuorempina 5-6 kk ikäisinä. Rasvasta on 15 vuoden aikana on kadonnut neljännes.

Niin no nyt ei puhuttu viime vuosisadasta vaan sitäkin aiemmasta

 

[vierailija]

Se rasva mitä sioista on ravinnolla saatu kuriin on nyt ihmisissä.

 

[vierailija]

Niin no nyt ei puhuttu viime vuosisadasta vaan sitäkin aiemmasta

20 vuotta sitten?

 

[vierailija]

Ei, mutta jos jotain positiivista pitää hakea, niin sillon syötiin kuitenkin luomua, kun kaikki tuli omasta navetasta tai pellolta.

 

[vierailija]

Ei, mutta jos jotain positiivista pitää hakea, niin sillon syötiin kuitenkin luomua, kun kaikki tuli omasta navetasta tai pellolta.

Puhutaan omavaraistaloudesta ja sitä syötiin mitä oli.

 

[-roosaruusa-]

20 vuotta sitten?

Oli kyse 1800-luvusta.

 

[diogenes57]

No ehkä jossain piirroskuvissa...
Totta on, että kotieläimistä pidettiin hyvää huolta, mutta ei niille ylimääräistä ruokaa riittänyt.
Nykyään siat ovat paksurasvaisempia kuin 20 vuotta sitten, koska ihmisten toiveet ja jalostus on tässä muuttunut. Suomalainen sika oli silloin yleisen mielipiteen mukaan jo liian vähärasvaista ja kuivaa, joten jalostusainesta tuotiin ulkomailta, ja nyt on siis menty rasvaisempaan suuntaan.

Enemmänkin kuin jalostus, on nykysian rasvattomuuteen vaikuttamassa se, ettäsiat teurastetaan nykyisin nuorempina. Teuraspaino on muistaakseni siinä 80 kilon vaiheilla, sitä painavimmista maksetaan rasvan vuoksi huonompaa kilohintaa. Kuitenkin rasvaa alkaa kertyä vasta, kun paino ylittää sata kiloa.
Ja 1800 luvun sioista voi vain todeta, että ne elelivät suurimmaksi osaksi ns luontaistaloudessa, etsivät syötävänsä itse ja vasta loppupuolella ikäänsä pääsivät säännölliselle ruokinnalle.
Se, millä niitä tuolloin ruokittiin, riippui sitten lähinnä kasvattajan varallisuudesta.
Vanha sanonta totesi: Toisia asioita minä tiedän ja toisia en tiedä, sen minä tiedän, että myllärillä on lihavia sikoja, mutta sitä minä en tiedäm kenen viljoilla ne on ruokittu.
Tämäkin jo kertoo, että yleensä oli harvinaista tuohon aikaan syöttää viljaa sioille.

 

[vierailija]

Enemmänkin kuin jalostus, on nykysian rasvattomuuteen vaikuttamassa se, ettäsiat teurastetaan nykyisin nuorempina. Teuraspaino on muistaakseni siinä 80 kilon vaiheilla, sitä painavimmista maksetaan rasvan vuoksi huonompaa kilohintaa. Kuitenkin rasvaa alkaa kertyä vasta, kun paino ylittää sata kiloa.
Ja 1800 luvun sioista voi vain todeta, että ne elelivät suurimmaksi osaksi ns luontaistaloudessa, etsivät syötävänsä itse ja vasta loppupuolella ikäänsä pääsivät säännölliselle ruokinnalle.
Se, millä niitä tuolloin ruokittiin, riippui sitten lähinnä kasvattajan varallisuudesta.
Vanha sanonta totesi: Toisia asioita minä tiedän ja toisia en tiedä, sen minä tiedän, että myllärillä on lihavia sikoja, mutta sitä minä en tiedäm kenen viljoilla ne on ruokittu.
Tämäkin jo kertoo, että yleensä oli harvinaista tuohon aikaan syöttää viljaa sioille.

Teurassian elopaino on noin 105-115 kg, riippuen lihatalon sopimuksista. Teuraspaino on noin 80-90kg. Lihapaino on noin 60% teuraspainosta.

 

[vierailija]

1800-luvulla? Älä höpise

Sianlihan todelliseen rasvaprosenttiin en osaa ottaa kantaa, mutta se on fakta, että siat on jalostettu vähärasvaisemmiksi kuluttajamieltymysten vuoksi. Samalla ravinnolla oleva tuotantoeläin on tänä päivänä vähärasvaisempi kuin esi-isänsä 1800-luvulla.

 

[vierailija]

No ehkä jossain piirroskuvissa...
Totta on, että kotieläimistä pidettiin hyvää huolta, mutta ei niille ylimääräistä ruokaa riittänyt.
Nykyään siat ovat paksurasvaisempia kuin 20 vuotta sitten, koska ihmisten toiveet ja jalostus on tässä muuttunut. Suomalainen sika oli silloin yleisen mielipiteen mukaan jo liian vähärasvaista ja kuivaa, joten jalostusainesta tuotiin ulkomailta, ja nyt on siis menty rasvaisempaan suuntaan.

Tämä on juurikin toisin päin. Perinteisiä maatiaisrotuja on alettu palauttaa tuotantoon luomutiloilla mm. Italiassa ja Englannissa sen takia, että saataisiin kunnollista pekonia/pancettaa paksulla silavakerroksella.

 

[vierailija]

Sianlihan todelliseen rasvaprosenttiin en osaa ottaa kantaa, mutta se on fakta, että siat on jalostettu vähärasvaisemmiksi kuluttajamieltymysten vuoksi. Samalla ravinnolla oleva tuotantoeläin on tänä päivänä vähärasvaisempi kuin esi-isänsä 1800-luvulla.

Siat on jalostettu kasvamaan nopeammin ja kuten kerrottiin teurastetaan nuorempina

 

[-roosaruusa-]

Tämä on juurikin toisin päin. Perinteisiä maatiaisrotuja on alettu palauttaa tuotantoon luomutiloilla mm. Italiassa ja Englannissa sen takia, että saataisiin kunnollista pekonia/pancettaa paksulla silavakerroksella.

No mutta eipä se siihen vaikuta, ettei suomessa ollut tuohon aikaan pahemmin varaa omista ruoista sioille antaa.

Kai ne söivät syksyllä sen mitä löytyi ja sit olivatkin tiinuissa suolattuna tai verimakkarana.

 

[Lispetti]

Se rasva mitä sioista on ravinnolla saatu kuriin on nyt ihmisissä.

Koska ihminen ei tule kylläiseksi ilman ihmiselle optimaalista rasvaa ja proteiinia.

Liha on demonisoitu ja valehdellaan, että liha aiheuttaa sairauksia.

Pidän huijauksena sitä, että ei eritellä mikä liha. Ei 100% ruohosyotetty (ei syö glyfosaattipellosta) kuulu tähän ryhmään tai luomuliha vaan super ja ultraprosessoitu liha!
Usein näissä mukamas lihatuotteissa ei edes ole kovin paljon lihaa.

 

[vierailija]

No mutta eipä se siihen vaikuta, ettei suomessa ollut tuohon aikaan pahemmin varaa omista ruoista sioille antaa.

Kai ne söivät syksyllä sen mitä löytyi ja sit olivatkin tiinuissa suolattuna tai verimakkarana.

Juicen sika- kappaleessa; sika otetaan toukokuussa ja jouluna sillä on omena suussa. Sian syöttöaika oli siis kesällä ja syksyllä ennen lahtaamista. Ravintoa oli enemmän.

 

[vierailija]

Koska ihminen ei tule kylläiseksi ilman ihmiselle optimaalista rasvaa ja proteiinia.

Liha on demonisoitu ja valehdellaan, että liha aiheuttaa sairauksia.

Pidän huijauksena sitä, että ei eritellä mikä liha. Ei 100% ruohosyotetty (ei syö glyfosaattipellosta) kuulu tähän ryhmään tai luomuliha vaan super ja ultraprosessoitu liha!
Usein näissä mukamas lihatuotteissa ei edes ole kovin paljon lihaa.

Kyllähän se pahin rasva on naudanlihassa oleva valkoinen kova rasva.

 

[vierailija]

Koska ihminen ei tule kylläiseksi ilman ihmiselle optimaalista rasvaa.

Pitääkö olla kylläinen? Sinä tuota rasvasta lihaa sanot ihmiselle sopivaksi, mutta ei ennen liha ollut kovinkaan rasvaista. Luolamiehet söi tietenkin riistaa eikä se ole rasvaista. Ei ole meidän suolisto siitä muuttunut