Sittenkin toinen lapsi?

[Toistaiseksi yhden äiti]

Meillä on reilu 3v. lapsi. Pitkään olemme olleet sitä mieltä, että saa jäädä ainokaiseksi, mutta nyt oon alknut miettiä että mitäs jos sittenkin...
Asutaan maalla, missä ei oo leikkikavereita lähellä. Jouduttaisiin aina kuskaamaan lasta kavereille kylään, mutta sisaruksistahan olis seuraa toisilleen ainakin jonkun verran. Lisäksi haluaisin lapselleni jonkun läheisen, sitten kun me olemme poissa.
mies ei vielä ole kantaansa ilmaissut. Häntä huolettaa raha. Olemme molemmat pienipalkkaisia ja kummallakaan ei ole vakituista työtä. Asuntovelkaa on hieman reilu 100t, mutta ihan mukavasti ollaan toimeen tultu ja ainokaisen kohdalla ei mistään ole jouduttu tinkimään, vaikka toki muutenkin suosin kierrätettyä.
Miestäni huolettaa myös minun jaksamiseni. Vaikka esikoisemme on ollut ns. helppo lapsi (ei juurikaan öitä valvottanut, ei sairastele jne.) niin mulle on ollut rankkaa oman ajan vähyys. hermot mene helposti, varsinkin nyt kun teen vuorotöitä ja tuntuu ettei mihinkään ole kunnolla aikaa.
Olen itsekin hieman kahden vaiheilla. Toisaalta nyt alkaa olla mukavaa siinä mielessä tuon ison kanssa, että hän osaa jo niin paljon itse. Toisaalta taas vanhemman pitää paljon jaksaa leikittää kun yksin meinaa leikit olla tylsiä.
Ikää minulla on 30v. eli kovin kauaa en enää voi asiaa pohtiakaan.
Mitä tässä tekisi?!

 

["vieras"]

Ite parhaillaan raskaana,lapsille tulee ikäeroa melko tarkkaan 2,5v. Vaikka oon mielettömän onnellinen tästä tulevasta toisesta lapsesta,niin viimeks tänään oon kyllä miettiny oliko tässä mitään järkeä.. Esikoinen siis on aina nukkunu huonosti,ja nykyään ei nuku päiväunia joka päivä (esim tänään ei nukkunut vaikka oli selvästi väsyny).. just oman jaksamisen+oman mielenterveyden kannalta pelottaa millasta tulevaisuudessa on..

 

["alkup."]

up up!

 

["minttu"]

Meillä esikoinen nyt 3v 2kk. Odotan pikkukakkosta, jonka laskettu aika on kesällä. Olemme aina halunneet useamman lapsen, eikä tuota ikäeroa enää haluttu kasvattaa toiseen, joten nyt oli hyvä aika toiselle lapselle.

Itseäni huolestuttaa vähän väliä kaikki mahdollinen. Meillä on vakityöt, mutta kohtalaisen iso asuntolaina. Oma ja puolison jaksaminen mietityttää.Tiedän etten viihdy montaa vuotta kotona ja tietysti jännittää jääkö parisuhteelle enää ollenkaan aikaa.

Esikoinen on nyt tosi hyvässä iässä, kun on niin omatoiminen, joten se vauvan sitovuus tietysti mietityttää. Mutta toisaalta vauva-aika on niin lyhyt. Ja isommalta sisarukselta saa kaikki tarvikkeet, joten siinä mielessä alkusijoituksiin ei mene kauheasti rahaa.

Joten se mitä yritän sanoa on, että samanlaisia pohdintoja on täälläkin, mutta uskon että asiat kyllä aina järjestyvät. Lastentekoa ei ainakaan kannata lykkäämällä lykätä, koska voi käydä niinkin, ettei sitä toivottua nyyttiä sitten tulekaan.

 

[tsemppiä yritykseen!]

Yrittäisin toista lasta, ehdottomasti! Ostakaa käytettynä, mitä tarvitsette ja toivottavasti teillä on jotain entuudestaan. Sisarus on rikkautta, aina löytyy tuki, johon nojautua jos vaikeaa, ihan koko elämän

 

[alkuper.]

Ei oo mitään tarvikkeita jätetty että kaikki pitäis ostaa uudelleen, mutta se nyt ei ole ongelma.
Raskaus oli mulla helppo ja synnytys myös ja kun tän lapsen kanssa ollaan oikeesti päästy niin helpolla, pelottaa että toinen olisi sitten vaikeampi tapaus.Vaikka ei kai se automaattisesti niin mene
Ekan jälkeen mulla oli kiire töihin ja lapsi meni jo 13kk ikäisenä hoitoon. Nyt jäisin varmasti pidemmäksi aikaa kotiin.
On tämä kanssa. Toisaalta haluan ja toisaaltam en.Ehkä kuitenkin halua toiseen on suurempi. Mies sanoi eilen että ei sano ehdottomasti ei ja myönsi kyllä, että sisarus olisi hyväksi lapsellemme. PElkää vaan sitä mun väsymistä ehkä eniten ja hän kyllä esikoisenkin kanssa on paljon auttanut. Mulla on vaan sellainen melankolinen mieli, joka suurentelee asioita ja mulla on masennustakin ollut, ei kylläkään synnytyksen jälkeen. Suhde meillä voi hyvin kuitenkin, vaikka välillä raskastakin on ollut.
olen itsekseni suunnitellut, että JOS se toinen lapsi haluttaisiin, jättäisin ehkäisyn aikaisintaan kesällä pois. Yritän painoa pudottaa ensin ja miettiä muutenkin asiaa kunnolla. Mutta jos mies sanoo Ei niin sitten se on niin. En halua millään lailla painostaa häntä kuitenkaan.

 

["eee"]

Teidän esikoiselle ja toiselle lapselle tulisi kyllä niin paljon ikäeroa, että menisi vuosia, ennen kuin pystyisivät yhtään pitämään seuraa toisilleen.