Siis teenkö itse jotain ihan hirveän väärin vai

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lp
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

lp

Vieras
kuuluuko tuo vaan ikään?
Meidän 2 vuotias saa ihan hirveitä raivareita. Syöksyy lattialle vatsalleen huutamaan, ei osaa päättää mitä tahtoo, repii isoa sisarustaan hiuksista, vaatteista, läpsii...
En enää tiedä mitä tehdä :( Olenko tehnyt jotain väärin tuon lapsen kanssa?
 
Vajaa 2 v harrastaa kanssa raivareita aika-ajoin, rauhoittuu kyllä kun laitetaan istumaan eri huoneeseen lattiatyynylle pikku hetkeksi. Jos ei kerta tehoa, niin toinen kerta viimeistään. Eiköhän tuo riehuminen kuulu asiaan.
 
Ikään kuuluu. Nyt lopetat kyselemästä lapsen mielipidettä asioihin. Kuten itsekin sanoit, hän ei itsekään tiedä, mitä haluaisi. Hän tarvitsee aikuisen kertomaan, miten asioissa edetään. Pienissä asioissa hän voi harjoitella päättämistä esim. luetaanko iltasaduksi kirja a vai b tai laittaako päälle sinisen vai punaisen paidan.

Raivarin tullessa lapsi syliin ja pidetään tiukasti, mutta lempeästi ja estetään lasta vahingoittamasta itseään ja muita. Päiviin selkeä rytmi, riittävästi ulkoilua ja unta sekä säännölliset ruoka-ajat (= tasainen verensokeri). Kyllä se siitä :)
 
Voisitteko antaa jotain hyviä vinkkejä kuinka tilanteita hallitaan oikein?
Jos tyttö esim. haluaa omenan ja kun olen sen kuorinut niin tahtookin banaanin, ja sit taas omenan ja banaanin ja .... Sitten saa hirveän hepulin itsekin kun ei osaa päättää ja minä olen laittanut sitten molemmat pois, ei saa kumpaakaan ja siitä saa hurjat raivarit.
Jos on satuttanut jotakuta niin olen vienyt sänkyyn rauhottumaan.
Tyttö myös viskoo tavaroita kun hermostuu, kaataa keittiön tuoleja, lelukoreja jne.

En oikein tiedä mitä tehdä.
Kovasti tyttö kaipaa syliä ja on sitä saanutkin aina kun on pyytänyt.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ?:
ja sitten jos et ihan oikeasti enää jaksa jatkuvaa huutoa, muista mainita neuvolassa ennen kuin väsyt, pidemmän päälle se on tosi uuvuttavaa kun lapsi raivoaa.

Jes. Ja mitäs ne neuvolassa asialle tekee? Ei mitään.

 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Voisitteko antaa jotain hyviä vinkkejä kuinka tilanteita hallitaan oikein?
Jos tyttö esim. haluaa omenan ja kun olen sen kuorinut niin tahtookin banaanin, ja sit taas omenan ja banaanin ja .... Sitten saa hirveän hepulin itsekin kun ei osaa päättää ja minä olen laittanut sitten molemmat pois, ei saa kumpaakaan ja siitä saa hurjat raivarit.
Jos on satuttanut jotakuta niin olen vienyt sänkyyn rauhottumaan.
Tyttö myös viskoo tavaroita kun hermostuu, kaataa keittiön tuoleja, lelukoreja jne.

En oikein tiedä mitä tehdä.
Kovasti tyttö kaipaa syliä ja on sitä saanutkin aina kun on pyytänyt.

Laitat ruoat valmiiksi lautasille ja pöytään etkä kysele mielipiteitä, mitä hän haluaa. Jos hän haluaa jotain muuta, kuin mitä on tarjolla, sanot, että nyt syödään tätä ja myöhemmin sitten muuta. Alkuun tulee raivari, mutta niin se on tullut vanhallakin tavalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Voisitteko antaa jotain hyviä vinkkejä kuinka tilanteita hallitaan oikein?
Jos tyttö esim. haluaa omenan ja kun olen sen kuorinut niin tahtookin banaanin, ja sit taas omenan ja banaanin ja .... Sitten saa hirveän hepulin itsekin kun ei osaa päättää ja minä olen laittanut sitten molemmat pois, ei saa kumpaakaan ja siitä saa hurjat raivarit.
Jos on satuttanut jotakuta niin olen vienyt sänkyyn rauhottumaan.
Tyttö myös viskoo tavaroita kun hermostuu, kaataa keittiön tuoleja, lelukoreja jne.

En oikein tiedä mitä tehdä.
Kovasti tyttö kaipaa syliä ja on sitä saanutkin aina kun on pyytänyt.

painotan ihan oikeasti sitä neuvolaa näissä asioissa. täältä saat mielipiteitä tuntemattomilta ihmisiltä ja kyseessä on kuitenkin niin tärkeä asia kuin lapsesi kasvatus.

minusta kuitenkin kuulostaa siltä että annat lapselle liikaa valinnan varaa. johdonmukaisuutta toimintoihin. rutiinit luovat lapselle turvaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Miuski harmailee:
Ikään kuuluu. Nyt lopetat kyselemästä lapsen mielipidettä asioihin. Kuten itsekin sanoit, hän ei itsekään tiedä, mitä haluaisi. Hän tarvitsee aikuisen kertomaan, miten asioissa edetään. Pienissä asioissa hän voi harjoitella päättämistä esim. luetaanko iltasaduksi kirja a vai b tai laittaako päälle sinisen vai punaisen paidan.

Raivarin tullessa lapsi syliin ja pidetään tiukasti, mutta lempeästi ja estetään lasta vahingoittamasta itseään ja muita. Päiviin selkeä rytmi, riittävästi ulkoilua ja unta sekä säännölliset ruoka-ajat (= tasainen verensokeri). Kyllä se siitä :)

No nyt tämä helle on sekottanut lasta hurjasti. Ei meinaa ruoka maistua ollenkaan, hikoilee nukkuessaan kovasti mutta nukkuu kyllä ihan kunnon yöunet sekä päiväunetkin vielä.
Välillä ne raivarit on vaan niin hurjia että tuntuu sydämessä pahalta kun huomaa miten toisella on paha olla :(

Miten toimitaan sitten esim. tilanteessa että annan lapsen valita vaikkapa kahdesta hatusta toisen minkä laittaa päähän?
Lapsi valitsee lippiksen ja sitten kun se on päässä niin haluaakin lierihatun, sitten tahtookin taas lippiksen ja homma riistäytyy käsistä.
Päätänkö minä sitten mikä hattu laitetaan? Vien rauhoittumaan johonkin ( tähän ei kyllä uloslähtiessä ole aina aikaa ), laitetaan se hattu minkä valitsi ensin vai mitä ihmettä?

Meillä on perheessä myös vauva. Pari vuotias oli vauvasta aluksi kovasti mustasukkainen mutta se on jäänyt nyt pois. Tykkää touhuta vauvan kanssa eikä enää osoista mieltään vauvaa kohtaan.
Tyttö on aina ollut temperamenttinen ja tulinen. Tasoittui vähän vauvan syntymän jälkeen ( 2kk sitten syntyi ) mutta nyt nämä helteet tosiaan ovat tehneet kaikesta taas hurjan hankalaa.
Mies ollut nyt pitkällä lomalla joten on ollut aikaa huomioida ja sylitellä ihan yllinkyllin isompiakin lapsia eli siitä ei ole kyse.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kukkis:
Alkuperäinen kirjoittaja ?:
ja sitten jos et ihan oikeasti enää jaksa jatkuvaa huutoa, muista mainita neuvolassa ennen kuin väsyt, pidemmän päälle se on tosi uuvuttavaa kun lapsi raivoaa.

Jes. Ja mitäs ne neuvolassa asialle tekee? Ei mitään.

ok. sulla on ilmeisesti huonoja kokemuksia neuvolasta? miksi? etkö halua ottaa neuvoja vastaan, et voi myöntää olevasi tietämätön, henkilökunta huonoa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Miuski harmailee:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Voisitteko antaa jotain hyviä vinkkejä kuinka tilanteita hallitaan oikein?
Jos tyttö esim. haluaa omenan ja kun olen sen kuorinut niin tahtookin banaanin, ja sit taas omenan ja banaanin ja .... Sitten saa hirveän hepulin itsekin kun ei osaa päättää ja minä olen laittanut sitten molemmat pois, ei saa kumpaakaan ja siitä saa hurjat raivarit.
Jos on satuttanut jotakuta niin olen vienyt sänkyyn rauhottumaan.
Tyttö myös viskoo tavaroita kun hermostuu, kaataa keittiön tuoleja, lelukoreja jne.

En oikein tiedä mitä tehdä.
Kovasti tyttö kaipaa syliä ja on sitä saanutkin aina kun on pyytänyt.

Laitat ruoat valmiiksi lautasille ja pöytään etkä kysele mielipiteitä, mitä hän haluaa. Jos hän haluaa jotain muuta, kuin mitä on tarjolla, sanot, että nyt syödään tätä ja myöhemmin sitten muuta. Alkuun tulee raivari, mutta niin se on tullut vanhallakin tavalla.

Nyt on vaan tuntunut näin kuumalla kelillä että jos vain jotain suostuisi syömään, olen ehkä liikaakin siinä joustanut.
Vanhemman lapsen kanssa ei ole ikinä ollut tälläistä ja hänetkin on kasvatettu samalla tavalla kuin tämä pari vuotiaskin. Eli on ollut pari vaihtoehtoa ( esim. lapasten väri ) ja nisitä on saanut valita ja häneen tämä on tehonnut hyvin.
Tähän temperamenttisempaan tapaukseen se ei tehoa.
Rutiinit meillä on aika selkeät eikä niistä useinkaan lipsuta. Ja joka päivä hommat menee samalla tavalla.
Aamupala - ulos - lounas - päiväunet - välipala - ulos - iltapala - kylpy - hammaspesu - nukkumaan.
Noin niinkuin karkeasti. Toki leikitään sisällä, lauletaan ja tanssitaan paljon, luetaan, askarrellaan, leivotaan, laitetaan yhdessä ruokaa jne. muita arkisia juttuja.
 
Jos lapsen on alkuun vaikea tehdä valintoja ja päätöksiä mihinkään suuntaan, niin silloin ei anneta alkuun mitään vaihtoehtoja. Lapsi ei tässä kohtaa ole valmiuksia niitä tehdä eikä siinä ole mitään pahaa tai ongelmaa. Uusi vauva varmasti vaikuttaa lapsen mielentilaan ja niinhän se yleensä menee, ettei vauvaa kohden osoiteta mieltä, mutta vanhempia kohtaan kyllä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Miuski harmailee:
Jos lapsen on alkuun vaikea tehdä valintoja ja päätöksiä mihinkään suuntaan, niin silloin ei anneta alkuun mitään vaihtoehtoja. Lapsi ei tässä kohtaa ole valmiuksia niitä tehdä eikä siinä ole mitään pahaa tai ongelmaa. Uusi vauva varmasti vaikuttaa lapsen mielentilaan ja niinhän se yleensä menee, ettei vauvaa kohden osoiteta mieltä, mutta vanhempia kohtaan kyllä.

Meitä kohtaan lapsi osoitti mieltä kovasti vauvan syntymän jälkeen. Pari-kolme viikkoa sitä kesti ja se oli jotakuinkin samankaltaista kuin tämä elo nyt.
Sitten kaikki meni jo tosi hienosti ja suurimmat raivarit jäivät pois, ilmeisesti vain tullakseen nyt sitten takaisin vielä.
Tätä on jatkunut nyt ehkä parisen viikkoa ( sekin kai olisi merkki siitä että tämä kuumuus uuvuttaa lasta?? ).
Eli jos lapsi saa raivarit kun ei ole varma mitä haluaa, ja saa raivarit jos ei saa vaikuttaa asioihin, niin pienempi paha on ottaa se raivari ja jättää antamatta valinnanvaraa?
 
Sä voit antaa lapsen valita ottaako omenan vai banaanin, tai lippiksen vai hatun. Se valinta on sitten ainoa, jos se ei sekunnin päästä kelpaakaan niin älä anna periksi. Siinä tarvitaan johdonmukaisuutta, mikä on ajoittain tosi hankalaa kun toinen vaan raivoaa raivoamistaan. Mutta se palkitaan vielä! Lapsi opettelee noissa tilanteissa sitä, mitä siitä seuraa kun valitsen näin. Ja se, ettet sä anna lapsen pompottaa sua mielin määrin ja kokeilla mitä seuraa jos muutan mieltäni 10 kertaa, se tuo lapselle turvallisuuden tunnetta. Se on pienelle helpotuksen tunne, kun saakin olla vielä lapsi, ja siirtää sen päätöksen teon vastuun aikuiselle.

Sitä ei uskoiskaan kuinka iso asia joku hatun valinta voi pienelle olla, mutta kyllä se on.
 

Yhteistyössä