Siis onko äiti olemassa vain lastaan varten??! :o

[vieras]

Kauhulla luin tuota merenneitosen ketjua. Ihanko tosi joku on sitä mieltä, että äidin tulisi olla vauvan kanssa 24/7?? Että ekaan puoleen vuoteen ei saisi olla minuuttiakaan erossa vauvasta? Minusta on nimenomaan epänormaalia, jos äiti ei puoleen vuoteen muka kaipaa yhtään omaa aikaa, edes sen lenkin, kauppareissun tms. ajan...olen luullut, että jokainen haluaa joskus olla yksin. Pelottavaa, että joku muuttuu lapsen saatuaan vain äidiksi, menettää oman erillisyytensä ja yksilöllisyytensä Ja isät tietty saavat olla kokonaisia työpäiviä erossa vauvasta, taas nostetaan äitiys liian korkealle jalustalle. Moni jättää jopa alle vuoden ikäisen lapsen isovanhemmille hoitoon pariksi tunniksi tai mahd. jopa yöksi, hui kauhistus!! En ole enää varma, haluanko hankkia lapsia ollenkaan. Mielestäni ei ole tervettä että elää PELKÄSTÄÄN jotakin toista varten.

 

[Satu]

pelottava ajatuskin, hui! Itse palasin töihin keväällä kun ei pää kestänyt enää olla lasten kanssa kotona. Väsyin seisomaan samoissa puistoissa joka ikinen pv. Minusta jaksaa lastenkin kanssa paremmin kun käy töissä. ja on muutakin kuin pelkkää lasten kanssa oloa.

 

[ap]

Sanokaa HEP kaikki, jotka ovat sitä mieltä, että äidin ei kuulu ekaan puoleen vuoteen olla hetkeäkään erossa vauvasta, edes kävelylenkin verran? En ole tiennyt, että joku oikeasti ajattelee noin

 

[Minerva McGarmiwa]

Mä en ollu ekana vuotena erossa tirpasta lainkaan mut ei se musta pelkää äitiä tehnyt - kyl ihan edelleen olin oma itseni ja erillinen henkilö. Miten se pieni nyytti vaunuis vaikeuttaa lenkkiä/kauppareissua? Hyvin sai molempia tehtyä ja paljon muutaki vaik tirppa mukana kulkikin.

Mut se sopi mulle ja jolleki toimii toinen tyyli, eikös kaikki saa toimia niinku ittelle sopii?

 

[Malviina]

Mun vauva 3v. lähtee eka kertaa yöksi pois kotoaan keskiviikkona B)

 

[ap]

Mun vauva 3v. lähtee eka kertaa yöksi pois kotoaan keskiviikkona B)

Mutta kai olet ollut hänestä erossa edes tunnin elämäsi aikana?

 

[Valon kantaja]

Niin, tässä on sitten taas se toinenkin puoli. Kun kaikki ei sitä omaa aikaa kaipaa edes. Jotkut myös nauttii siittä, et saa olla vaan sen vauvan kanssa ja pystyy täyttämään pienen pienet tarpeet. Mulla ei ainakaan oo ollu pienintäkään halua olla erossa alle 6kk ikäsestä vaikka mä en oo ees imettäny niin kauaa.

 

[Malviina]

Mun vauva 3v. lähtee eka kertaa yöksi pois kotoaan keskiviikkona B)

Mutta kai olet ollut hänestä erossa edes tunnin elämäsi aikana?

Olen toki =)

 

[AP]

Mä en ollu ekana vuotena erossa tirpasta lainkaan mut ei se musta pelkää äitiä tehnyt - kyl ihan edelleen olin oma itseni ja erillinen henkilö. Miten se pieni nyytti vaunuis vaikeuttaa lenkkiä/kauppareissua? Hyvin sai molempia tehtyä ja paljon muutaki vaik tirppa mukana kulkikin.

Mut se sopi mulle ja jolleki toimii toinen tyyli, eikös kaikki saa toimia niinku ittelle sopii?

Mutta mitä omaa aikaa se on, jos ottaa vauvan kaikkialle mukaan? Ei kai kukaan halua viettää koko elämäänsä niin, että on jatkuvasti joku vieressä? Etkö ihan oikeasti ole ikinä halunnut olla edes puoli tuntia ihan vain yksiksesi? En suoraan sanottuna usko, että et vuoden aikana ollut yhtään erossa lapsestasi...vai eikö miehesi koko vuoteen ollut lainkaan kahdestaan lapsen kanssa?

 

[Valon kantaja]

Mä en ollu ekana vuotena erossa tirpasta lainkaan mut ei se musta pelkää äitiä tehnyt - kyl ihan edelleen olin oma itseni ja erillinen henkilö. Miten se pieni nyytti vaunuis vaikeuttaa lenkkiä/kauppareissua? Hyvin sai molempia tehtyä ja paljon muutaki vaik tirppa mukana kulkikin.

Mut se sopi mulle ja jolleki toimii toinen tyyli, eikös kaikki saa toimia niinku ittelle sopii?

Mutta mitä omaa aikaa se on, jos ottaa vauvan kaikkialle mukaan? Ei kai kukaan halua viettää koko elämäänsä niin, että on jatkuvasti joku vieressä? Etkö ihan oikeasti ole ikinä halunnut olla edes puoli tuntia ihan vain yksiksesi? En suoraan sanottuna usko, että et vuoden aikana ollut yhtään erossa lapsestasi...vai eikö miehesi koko vuoteen ollut lainkaan kahdestaan lapsen kanssa?

Jos sulla ei kerta ole omia lapsia niin miten sä luulet sitten ees ymmärtäväsi, et miks sitä omaa aikaa ei kaipaa.

 

[Minerva McGarmiwa]

Mä en ollu ekana vuotena erossa tirpasta lainkaan mut ei se musta pelkää äitiä tehnyt - kyl ihan edelleen olin oma itseni ja erillinen henkilö. Miten se pieni nyytti vaunuis vaikeuttaa lenkkiä/kauppareissua? Hyvin sai molempia tehtyä ja paljon muutaki vaik tirppa mukana kulkikin.

Mut se sopi mulle ja jolleki toimii toinen tyyli, eikös kaikki saa toimia niinku ittelle sopii?

Mutta mitä omaa aikaa se on, jos ottaa vauvan kaikkialle mukaan? Ei kai kukaan halua viettää koko elämäänsä niin, että on jatkuvasti joku vieressä? Etkö ihan oikeasti ole ikinä halunnut olla edes puoli tuntia ihan vain yksiksesi? En suoraan sanottuna usko, että et vuoden aikana ollut yhtään erossa lapsestasi...vai eikö miehesi koko vuoteen ollut lainkaan kahdestaan lapsen kanssa?

Mihin mä sitä omaa aikaa olisin tarvinu? Älä usko jos et halua
=)
Mies ei ollu kahdestaan lapsen kans koska haluttiin viettää se aika koko perheen kans ku mies pääs joskus kotiin.

 

[Aaban]

Missä niin on edes väitetty, ettei äiti saisi olla minuuttiakaan erossa vauvasta? Voihan sitä käydä yksinkin jossain, jos imettää vauvan lähtiessä.

 

[iitintiltu]

ei kannata ottaa ihan tosissaan aivan kaikkea mitä täällä kirjoitetaan.
jokainen kun toimii kuitenkin sen mukaan miten itse parhaaksi näkee..
meillä "ideologiana" toimii se, että elämme lasten kanssa, emme lasten kautta.
tokihan lasten tulo muuttaa elämässä tärkeysjärjestystä, mutta ei elämä
todellakaan siihen lopu, että lapsia tulee..

Meillä käytetään omaa järkeä ja kysellään vinkkejä tarvittaessa, muttei uskota mitään "sokeasti". tämmöisillä palstoilla monesti kärjistetään asioita suuntaan ja toiseen ja usein on havaittavissa myös mustavalkoista ajattelumallia. mielletään, että vain se oma näkökanta on oikea ja joka muuten tekee, toimii väärin.

mutta tulee mieleen, että jos kerran äiti ei saa olla lapsestaan erossa sekuntiakaan..niin kuinkahan traumatisoituneita ovat lapset, jotka joutuvat olemaan sairaalassa ensimmäiset elinviikkonsa ja vanhemmat eivät voikkaan olla heidän kanssaan joka sekunti esim jos on kotosalla muitakin lapsia, joista on pakko huolehtia?eli pitäisikö sitten antaa vanhemmat lapset hoitoon/hylätä heidät, jotta vodaan olla 24/7 sairaalassa olevan lapsen kanssa?

itse olen pikkukeskonen ja viettänyt ensimmäiset kuukaudet sairaalassa kasvamassa eikä äitini voinut minua imettää välimatkan takia ihan vaan sen vuoksi ettei voinut muuttaa sairaalaan pariksi kuukaudeksi, enkä koe mitenkään traumatisoituneeni vaikkei ätini ole ollutkaan kanssani joka 24/7 syntymäni jälkeen ja imettänyt minua ensimmäistä elinvuottani.

joten ap, elä ihmeessä tämän palstan kirjoitusten takia jätä lapsia tekemättä!!jokainen lapsiperhe on oma yksikkönsä, joka toimii juuri heille sopivin tavoin
=)

 

[vieras]

Voihan sitä käydä yksinkin jossain, jos imettää vauvan lähtiessä.

Kaikki eivät edes imetä.

 

[Aaban]

Voihan sitä käydä yksinkin jossain, jos imettää vauvan lähtiessä.

Kaikki eivät edes imetä.

Eivätkö?

 

[sama]

Voihan sitä käydä yksinkin jossain, jos imettää vauvan lähtiessä.

Kaikki eivät edes imetä.

Eivätkö?

No eivät

 

[iitintiltu]

Mä en ollu ekana vuotena erossa tirpasta lainkaan mut ei se musta pelkää äitiä tehnyt - kyl ihan edelleen olin oma itseni ja erillinen henkilö. Miten se pieni nyytti vaunuis vaikeuttaa lenkkiä/kauppareissua? Hyvin sai molempia tehtyä ja paljon muutaki vaik tirppa mukana kulkikin.

Mut se sopi mulle ja jolleki toimii toinen tyyli, eikös kaikki saa toimia niinku ittelle sopii?

Mutta mitä omaa aikaa se on, jos ottaa vauvan kaikkialle mukaan? Ei kai kukaan halua viettää koko elämäänsä niin, että on jatkuvasti joku vieressä? Etkö ihan oikeasti ole ikinä halunnut olla edes puoli tuntia ihan vain yksiksesi? En suoraan sanottuna usko, että et vuoden aikana ollut yhtään erossa lapsestasi...vai eikö miehesi koko vuoteen ollut lainkaan kahdestaan lapsen kanssa?

Jos sulla ei kerta ole omia lapsia niin miten sä luulet sitten ees ymmärtäväsi, et miks sitä omaa aikaa ei kaipaa.

toiset kaipaavat omaa aikaa ja toiset eivät...mutta molemmat ovat ihan yhtä oikeassa mielestäni.

 

[ap]

Mä en ollu ekana vuotena erossa tirpasta lainkaan mut ei se musta pelkää äitiä tehnyt - kyl ihan edelleen olin oma itseni ja erillinen henkilö. Miten se pieni nyytti vaunuis vaikeuttaa lenkkiä/kauppareissua? Hyvin sai molempia tehtyä ja paljon muutaki vaik tirppa mukana kulkikin.

Mut se sopi mulle ja jolleki toimii toinen tyyli, eikös kaikki saa toimia niinku ittelle sopii?

Mutta mitä omaa aikaa se on, jos ottaa vauvan kaikkialle mukaan? Ei kai kukaan halua viettää koko elämäänsä niin, että on jatkuvasti joku vieressä? Etkö ihan oikeasti ole ikinä halunnut olla edes puoli tuntia ihan vain yksiksesi? En suoraan sanottuna usko, että et vuoden aikana ollut yhtään erossa lapsestasi...vai eikö miehesi koko vuoteen ollut lainkaan kahdestaan lapsen kanssa?

Mihin mä sitä omaa aikaa olisin tarvinu? Älä usko jos et halua
=)
Mies ei ollu kahdestaan lapsen kans koska haluttiin viettää se aika koko perheen kans ku mies pääs joskus kotiin.

Onhan sulla ollut omaa aikaa paljonkin, lapsihan nukkuu ensimmäisinä kuukausina melko paljon.

 

[Aaban]

Voihan sitä käydä yksinkin jossain, jos imettää vauvan lähtiessä.

Kaikki eivät edes imetä.

Eivätkö?

No eivät

:xmas:

 

[iitintiltu]

Voihan sitä käydä yksinkin jossain, jos imettää vauvan lähtiessä.

Kaikki eivät edes imetä.

Eivätkö?

kaikilla homma ei vaan onnistu.

 

[illuusia]

Tehkööt muut miten lystäävät, mä pidän kuitenkin todella tärkeänä myös isän ja lapsen kahdenkeskistä aikaa, ilman että äiti on vieressä "hössöttämässä".
Ja tietysti myös äidin omaa aikaa, oli se sitten tunnin lenkki tai viiden tunnin viihteellä käynti.

 

[ap]

Mä en ollu ekana vuotena erossa tirpasta lainkaan mut ei se musta pelkää äitiä tehnyt - kyl ihan edelleen olin oma itseni ja erillinen henkilö. Miten se pieni nyytti vaunuis vaikeuttaa lenkkiä/kauppareissua? Hyvin sai molempia tehtyä ja paljon muutaki vaik tirppa mukana kulkikin.

Mut se sopi mulle ja jolleki toimii toinen tyyli, eikös kaikki saa toimia niinku ittelle sopii?

Mutta mitä omaa aikaa se on, jos ottaa vauvan kaikkialle mukaan? Ei kai kukaan halua viettää koko elämäänsä niin, että on jatkuvasti joku vieressä? Etkö ihan oikeasti ole ikinä halunnut olla edes puoli tuntia ihan vain yksiksesi? En suoraan sanottuna usko, että et vuoden aikana ollut yhtään erossa lapsestasi...vai eikö miehesi koko vuoteen ollut lainkaan kahdestaan lapsen kanssa?

Jos sulla ei kerta ole omia lapsia niin miten sä luulet sitten ees ymmärtäväsi, et miks sitä omaa aikaa ei kaipaa.

toiset kaipaavat omaa aikaa ja toiset eivät...mutta molemmat ovat ihan yhtä oikeassa mielestäni.

JOKAINEN ihminen kaipaa omaa aikaa, toiset enemmän, toiset vähemmän. Omaa aikaa on suihkussa käyntikin ja se, kun lapsi nukkuu päikkäreitä. Kyllä ihmisen täytyy osata olla myös ihan itsekseen. Joskus ne lapsetkin lentää pesästä, jo 7v:nä menevät kouluun jne.

 

[Valon kantaja]

Mä en ollu ekana vuotena erossa tirpasta lainkaan mut ei se musta pelkää äitiä tehnyt - kyl ihan edelleen olin oma itseni ja erillinen henkilö. Miten se pieni nyytti vaunuis vaikeuttaa lenkkiä/kauppareissua? Hyvin sai molempia tehtyä ja paljon muutaki vaik tirppa mukana kulkikin.

Mut se sopi mulle ja jolleki toimii toinen tyyli, eikös kaikki saa toimia niinku ittelle sopii?

Mutta mitä omaa aikaa se on, jos ottaa vauvan kaikkialle mukaan? Ei kai kukaan halua viettää koko elämäänsä niin, että on jatkuvasti joku vieressä? Etkö ihan oikeasti ole ikinä halunnut olla edes puoli tuntia ihan vain yksiksesi? En suoraan sanottuna usko, että et vuoden aikana ollut yhtään erossa lapsestasi...vai eikö miehesi koko vuoteen ollut lainkaan kahdestaan lapsen kanssa?

Jos sulla ei kerta ole omia lapsia niin miten sä luulet sitten ees ymmärtäväsi, et miks sitä omaa aikaa ei kaipaa.

toiset kaipaavat omaa aikaa ja toiset eivät...mutta molemmat ovat ihan yhtä oikeassa mielestäni.

En mä sitä sanokkaan, et jommassa kummassa MUN mielestä olis jotain pahaa. Mua kummastuttaa vaan ap:n asenne ihmetellä sitä jos ei halua. Kun jos on ite oloonsa tyytyväinen. Mitä kamalaa siinä on?

 

[Aaban]

Voihan sitä käydä yksinkin jossain, jos imettää vauvan lähtiessä.

Kaikki eivät edes imetä.

Eivätkö?

kaikilla homma ei vaan onnistu.

No EHKÄ en ihan tosissaan tuota sanonutkaan... Jokainen kuitenkin varmaan ymmärsi mitä kommentillani lähtiessä imetyksellä tarkoitin... Että imetyskään ei estä sitä, etteikö yksin voisi käydä jossain. Alunperin kirjoitinkin lauseeni loppuun sulkuihin, että mikäli yleensä imettää, mutta otin sen pois, koska ajattelin, että josko ei rautalangasta tarvitsisi vääntää. B)

 

[ZäDäM]

Mihin mä sitä omaa aikaa olisin tarvinu? Älä usko jos et halua
=)
Mies ei ollu kahdestaan lapsen kans koska haluttiin viettää se aika koko perheen kans ku mies pääs joskus kotiin.

Onhan sulla ollut omaa aikaa paljonkin, lapsihan nukkuu ensimmäisinä kuukausina melko paljon.

[/quote]

Ei kaikki vauvat nuku pitkiä aikoja putkeen. Ja päivisin se oma aika kutistuu suihkussa käyntiin, ruoan laittoon +syömiseen, loputtomaan pyykin pesukuivatusrumbaan, kaupassa käyntiin.
Tämä kaikki niissä pätkissä mitä vauva nukkuu. Joten käytönnössä voi käydä niin ettei sitä oma aikaa ole lainkaan.