Siis miten "tyhmiä" muiden n. 2-vuotiaat ovat?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"Vieras"

Vieras
Tuolla äityleissä kysellään että miten 2-vuotiaalle selitetään, miksi kaupassa pitää olla nätisti yms. Ettei sen ikäinen muka ymmärrä.

Mun mielestä meidän lapset ei ole mitää erikoisen "kehittyneitä" ikäisiksiin, mutta kyllä meidän 2v3kk ymmärtää ihan täydellisen hyvin kun sille sanotaan että "pitää istua nätisti, tai muuten joutuu pois" jne. Juuri oltiin reissussa ja lapselle etukäteen muutamia kertoja sanoin että "lentokoneessa sitten pitää istua paikallaan nätisti eikä saa alkaa kiukuttelemaan". Hyvin tuo ymmärsi, ja riitti kun muistutti asiasta.
Toki aina, läheskään, ei tottele mutta kyllä se ymmärtää.
 
Useimpien lapset kyllä ymmärtää tollasen ihan hyvin, mutta tottelemisen kanssa on ongelmia. Eikä normi kaksvuotias jaksa istua koneessa nätisti tuntikausia, olet tainnut päästä helpolla.
 
Ymmärtää hyvin, mutta silti eivät aina tottele saatikka muista etukäteen annettua ohjetta. Sanoisin, että tuo meidän nuorimmainen nyt 2v8kk on keskimääräistä nohevampi tapaus, vaikka ei aina tottelekaan:D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ymmärtääne;28656216:
Useimpien lapset kyllä ymmärtää tollasen ihan hyvin, mutta tottelemisen kanssa on ongelmia. Eikä normi kaksvuotias jaksa istua koneessa nätisti tuntikausia, olet tainnut päästä helpolla.

Kuten sanoin, ei meilläkään totella aina ei edes lähes aina. Kyse olikin siitä, että on turha väittää etteikö tuon ikäiselle voisi jo selittää asioita koska he eivät muka ymmärrä.
Tiedän itsekin että tuo lentomatka meni uskomattoman hyvin, olin jo varautunut kaikkeen. Siksi tässä nyt painotankin sitä, että ne lapset todella ymmärtää mitä niille puhuu. Meidän lapsi on hyvin vilkas, ja kyllä on vetänyt itkupotkuraivareita.
 
No en usko että meidän 2v ymmärtäis ihan täysin. On ihan fiksu ja kiltti, mutta joskus ei tottele ja joskus ei todellakaan ymmärrä mitä sanotaan. Kai se on sitten tyhmä :-D En tiiä onko sillä jotain tekemistä sen kanssa ettei osaa vielä puhua ollenkaan hyvin, on vähän myöhässä siitä. Kun välillä tuntuu että vaikka kuinka selittää jotain ei vaan ymmärrä.
 
Olen huomannut kyllä ihan tosielämässä, että monet äidit aliarvioivat lasten kyvykkyyttä ja ymmärrystä. Meidän tyttö puhui 2-vuotiaana jo tosi hyvin, joten selitin hänelle sääntöjäkin enemmän kuin ystäväni, jotka vain tyytyivät toteamasn, että "ei tuon ikäiseltä vielä voi vaatia hiljaa olemista yms".
Jotenkin kummasti ne kaverienkon lapset tottelevat minua, kun odotan heiltä jo jotain käytöstä.
 
[QUOTE="Hmm";28656310]Olen huomannut kyllä ihan tosielämässä, että monet äidit aliarvioivat lasten kyvykkyyttä ja ymmärrystä. Meidän tyttö puhui 2-vuotiaana jo tosi hyvin, joten selitin hänelle sääntöjäkin enemmän kuin ystäväni, jotka vain tyytyivät toteamasn, että "ei tuon ikäiseltä vielä voi vaatia hiljaa olemista yms".
Jotenkin kummasti ne kaverienkon lapset tottelevat minua, kun odotan heiltä jo jotain käytöstä.[/QUOTE]

Juuri tätä tarkoitan. Kun ei edes yritetä selittää!
 
[QUOTE="Hmm";28656310]Olen huomannut kyllä ihan tosielämässä, että monet äidit aliarvioivat lasten kyvykkyyttä ja ymmärrystä. Meidän tyttö puhui 2-vuotiaana jo tosi hyvin, joten selitin hänelle sääntöjäkin enemmän kuin ystäväni, jotka vain tyytyivät toteamasn, että "ei tuon ikäiseltä vielä voi vaatia hiljaa olemista yms".
Jotenkin kummasti ne kaverienkon lapset tottelevat minua, kun odotan heiltä jo jotain käytöstä.[/QUOTE]

Kyllä näinkin on. Mutta myös tosiaan toisinpäin. Minulla yksi kaveri, joka todellakin odottaa liikoja lapseltaan eikä pysty kerta kaikkiaan käsittämään, minkä ikäiselle lapselle sanoo mitäkin. Esim. 2v tönäisi kaveriaan, joka kaatui. Tämä äiti marssi paikalle, tönäisi oman 2 vuotiaansa kumoon, niin että lapsi lensi selälleen. Lapsi itki säikähtyneenä ja äiti oli karjunut vieressä, ett oliko kivaa, kun sinut kaadettiin kumoon, eihän ollut. Ymmärrätkö, ymmärrätkö?? Ja nyt äiti pyytää anteeksi sinulta, kun äitikin teki tyhmästi, ymmärrätkö?.... :(
Tämä esimerkki oli pahimmasta päästä, mutta kyseinen äiti on rangaissut lastaan mm. lumensyömisestä heittämällä lempipehmolelun roskiin (lumensyönti tapahtui hoidossa ja äiti rankaisi lasta hoitopäivän jälkeen).
Aina on lapselle pitkät selostukset, mitä ei saa tehdä ja miksi ei ja perään huuto ymmärrätkö. Lapsen pitää vastata "ymmärrän" ja vasta sitten äiti rauhoittuu.

Käytännössä olen huomannut niin, että jos yksi lapsi perheessä tai esikoinen, niin sitä pidetään useimmiten isompana kuin onkaan ja oletetaan hänen ymmärtävän paljon enemmän kuin ymmärtää.
Itselläni oli ainakin esikoisen kohdalla niin, että monesti pidin häntä isompana. Vasta kun on tullut muitakin lapsia ja itselle enemmän kokemusta, niin tajuaa, kuinka pieni esim. just tuollainen 2v oikeasti on.
 
Kyllä meillä tuo 2v2kk tasan tarkkaan tietää miten kaupassa käyttäydytään ja ollaan. Eri asia on se, miten hän itse haluaa käyttäytyä :D :D joskus tuntuu unohtuneen korvat kotiin. Mutta jos alkaa temppuilemaan niin joutuu rattaisiin ihmettelemään (=karjuu naama punaisena). Siinäpähän karjuu.. Ei ole vielä kenenkään korvat särkyneet siitä ja ei mene pitkään kun osaa taas kulkea mukana nätisti ja kuunnellen ohjeita. Taidan olla vähän natsimutsi, mutta toisaalta luotan paljon siihen, että esikoinen ymmärtåä ja osaa paljon enemmän kuin aina uskallan odottaa ja usein saan yllättyä iloisesti. Toisaalta se, että lapsi saa vapautta olla ja liikkua enemmän oman tahdon mukaan tarkoittaa sitä, että silloin tulee myös enemmän velvollisuutta kuunnella ja totella äidin käskyjä tarvittaessa.
 
[QUOTE="huhhuh";28656360]En sanoisi, että lapsi, jolla on puheen ymmärtämisen viivästymä on tyhmä.
Taas on hypätty aikamoisiin johtopäätöksiin...[/QUOTE]

Nyt puhutaankin ihan "normaaleista" terveistä lapsista.
 
No oma kaksivuotiaani on hyvin fiksu, ymmärtäväinen ja auttavainen, mutta hirveä kontrollifriikki. Jos tomaatin halkaisee ruokapöydässä eri tavalla kuin yleensä, tulee kauheat kilarit. Eikä mikään selitys auta.

Osittain tuo varmaan liittyy ikäkauteen. Mutta olin itse lapsena samantapainen, menin vielä kouluiässä aivan sekaisin jos lämmin ruoka ja salaatti koskettivat toisiaan. Olen joskus miettinyt, olenko neurologisesti jossakin normaalin reunalla.
Oppimiskykyni on erinomainen, ja se on periytynyt tälle kaksivuotiaallekin.
 
Riippuu vähän lapsen kehitysvaiheesta, joka suoraan ei ole riippuvainen iästä. Meidän 2-vuotias uhmakas lapsi keksii aina jostain sen aiheen uhmata, välillä ehkä jopa naurettavistakin aiheista. Äiti tekkee/eitee/on/ei oo/antaa /ei anna/laulaa/ei laula jne. Niin kauan, kunnes lapsi saa kunnon huudon aikaiseksi.
Ei siis tyhmä, vaan uhmaikäinen.
 
Kyllä lapset ymmärtää paljon, mutta pienet ei silti välttämättä muista/jaksa/malta totella ja välillä ihan kiusanteon halusta uhmaavat :D

Mutta mielestäni tuo minun 1v 7kk tajuaa jo ihan hyvin, kun selitän miten kaupassa ollaan. Eri asia sitten kauanko malttaa noudattaa ohjeita ja olla rauhallisesti.
 
Kyl meidän 1v7kk tajuaa lähes kaiken mitä hänelle puhutaan. Esim käsky -täytyy olla nätisti kun sanotaan useammin päivässä. On eriasia kiinnostaako häntä kuunnella ja tehdä asioita niin kuin käsketään. Ei kaksvuotias enää tyhmä ole todellakaan. ja siis Ei minuukaa aina huvita tehdä jotain tai käyttäytyä jotenkin vaikka asiat ymmärränkin ;) niin miten voi olettaa että kyllästynyt väsynyt uhmainen lapsikaan jaksaa aina toimia ohjeiden mukaisesti :)
 

Yhteistyössä