siis huh huh mitä tekstiä vauvan hoitamisesta (koliikki ja uni) uusimmassa v. 2009 kirjassa!!!!!!!!!!!!

[vieras]

Lastenpsykiatrit eivät lainkaan suosittele huudatusunikouluja.

On ihmeellistä, että niitä virallisesti kuitenkin pidetään.

 

[koko80]

[Meidän perhepedissä nukkuvalla vauvalla taas ei ole koskaan mitään syytä itkeä! Herään jo hänen liikkeisiin ja imetän heti. Meillä on täysin itkuttomat yöt! Siinä se ero. Erillään nukkuessa vauvasi joutuu itkemään, jotta hänet huomioidaan ja siinä hän oppii itkemään enemmän, koska vain siihen reagoidaan. Vieressä nukkuva vauva saa läheisyyden eikä syytä itkuun ole.

[/quote]

Ei muuten pidä paikkaansa! Minun vauva nukkuu omassa sängyssään minun sänkyni vieressä. Herään joka yö kaksi kertaa ENNEN kuin vauva itkee. Se liikehtii enemmän ennen ruoka-aikaa. Eli täysin itkuton yö.

En voisi pitää vauvaani vieressäni, koska se liikkuu sängyssä niin paljon, ikää 6viikkoa. Sängyn kaikki laidat ovat kiinni samaisesta syystä. En voisi ikinä antaa itselleni anteeksi, jos vahingoittaisin vauvaani yöllä vahingossa. Sanotaan, ettei äiti kierähdä vauvan päälle unissaan. Näitä tapauksia kuitenkin joskus sattuu. Kuka takaa, että minä en voisi olla se, jolle vahinko satttuu?

 

[vieras]

[Meidän perhepedissä nukkuvalla vauvalla taas ei ole koskaan mitään syytä itkeä! Herään jo hänen liikkeisiin ja imetän heti. Meillä on täysin itkuttomat yöt! Siinä se ero. Erillään nukkuessa vauvasi joutuu itkemään, jotta hänet huomioidaan ja siinä hän oppii itkemään enemmän, koska vain siihen reagoidaan. Vieressä nukkuva vauva saa läheisyyden eikä syytä itkuun ole.

Ei muuten pidä paikkaansa! Minun vauva nukkuu omassa sängyssään minun sänkyni vieressä. Herään joka yö kaksi kertaa ENNEN kuin vauva itkee. Se liikehtii enemmän ennen ruoka-aikaa. Eli täysin itkuton yö.

En voisi pitää vauvaani vieressäni, koska se liikkuu sängyssä niin paljon, ikää 6viikkoa. Sängyn kaikki laidat ovat kiinni samaisesta syystä. En voisi ikinä antaa itselleni anteeksi, jos vahingoittaisin vauvaani yöllä vahingossa. Sanotaan, ettei äiti kierähdä vauvan päälle unissaan. Näitä tapauksia kuitenkin joskus sattuu. Kuka takaa, että minä en voisi olla se, jolle vahinko satttuu?[/quote]

Sinä nukutkin laajennetussa perhepedissä, varsinkin, jos vauvan sängystä on yksi laita pois.

Tapaukset, joissa vauva on jäänyt vanhemman alle, on hyvin harvassa ja niissä ei ole noudatettu turvallisuutta. Alkoholi eikä unilääkkeet kuulu perhepetiin. Terve normaali äiti ei voi kierähtää vauvan päälle, jos kaikki turvallisuusasiat on huomioitu. Vauva äidin pään vieressä - ei vartalon vieressä. Vauva äidin ja seinän välissä, eli isän vieressä.

 

[vieras]

[Meidän perhepedissä nukkuvalla vauvalla taas ei ole koskaan mitään syytä itkeä! Herään jo hänen liikkeisiin ja imetän heti. Meillä on täysin itkuttomat yöt! Siinä se ero. Erillään nukkuessa vauvasi joutuu itkemään, jotta hänet huomioidaan ja siinä hän oppii itkemään enemmän, koska vain siihen reagoidaan. Vieressä nukkuva vauva saa läheisyyden eikä syytä itkuun ole.

Ei muuten pidä paikkaansa! Minun vauva nukkuu omassa sängyssään minun sänkyni vieressä. Herään joka yö kaksi kertaa ENNEN kuin vauva itkee. Se liikehtii enemmän ennen ruoka-aikaa. Eli täysin itkuton yö.

En voisi pitää vauvaani vieressäni, koska se liikkuu sängyssä niin paljon, ikää 6viikkoa. Sängyn kaikki laidat ovat kiinni samaisesta syystä. En voisi ikinä antaa itselleni anteeksi, jos vahingoittaisin vauvaani yöllä vahingossa. Sanotaan, ettei äiti kierähdä vauvan päälle unissaan. Näitä tapauksia kuitenkin joskus sattuu. Kuka takaa, että minä en voisi olla se, jolle vahinko satttuu?[/quote]


Sinä nukutkin laajennetussa perhepedissä, varsinkin, jos vauvan sängystä on yksi laita pois.

Tapaukset, joissa vauva on jäänyt vanhemman alle, on hyvin harvassa ja niissä ei ole noudatettu turvallisuutta. Alkoholi eikä unilääkkeet kuulu perhepetiin. Terve normaali äiti ei voi kierähtää vauvan päälle, jos kaikki turvallisuusasiat on huomioitu. Vauva äidin pään vieressä - ei vartalon vieressä. Vauva äidin ja seinän välissä, eli isän vieressä.

 

[Pilli]

On myös paljon normiksi muuttuneita lastenhoito- ja kasvatuskäytäntöjä, jotka eivät perustu vauvan tai lapsen parhaaseen, vaan aikuisten tehokkuutta korostavaan ajankäyttöön ja varhaisen itsenäisyyden vaatimuksiin.

Voimme vain itse kukin miettiä, mitä takavuosien (ja tämänkin päivän?) "preussilaisen kovat kasvatuskäytännöt" ovat vaikuttaneet meidän kaikkien turvallisuuskäsityksiimme ja mielenterveyteemme...
Ehkä osa tämän päivän pahoinvoinnista johtuu juuri siitä, että osa meistä aikuisistakaan ei ole saanut tarvitsemaansa turvaa lapsena???

 

[mie]

***

 

[vieras]

up

 

[vieras]

Niinpä taas on nähty totuus: Kyllä ennen osattiin lapset hoitaa, vai miten luulette omien vanhempienne tassutelleen teitä, ja minkälaisia teistä on tullut?

Mut pakotettiin vauvana omaan huoneeseen yksin, jonka seurauksena pelkäsin aina iltaisin ja öisin.

Kun opin kävelemään, menin aina yöllä vanhempien väliin.

Kun kasvoin vanhemmaksi, en uskaltanut nukkua yksin omassa huoneessa, vaan vaadin, että saan nukkua pikkusiskoni kanssa. Pikkusiskolla sama homma. Niinpä nukuimme samassa huoneessa murrosikään saakka.

Kun vauvana ei saatu sitä läheisyyttä öisin ja jouduttiin pelkää öisin ja huutamaan, niin mitä opimme siitä, vain turvattomuutta ja että yöllä täytyy pelätä ja huutaa vanhemmat paikalle.

Pelkoni hälventyivät vasta vauvan synnyttyä, eli yli kolmekymppisenä. Siihen saakka olen aina öisin pelännyt, kun olen öisin herännyt. Heräilen myös tiheästi.

Tämä meidän vauva saa nukkua vieressäni niin kauan kuin tarvitsee. Näen perusturvallisuuden kehittymisen tärkeämpänä kuin liian varhaisen itsenäistämisen, joka ei ole ollut ihmislajille tarpeellista: vauvan paikka öisin on äidin lähellä evoluutiollisesti katsoen.

Sulle on käynyt varmaan niin, että sun hätään ei oo vatattu. Kyllähän toki vaikka vauva/ lapsi nukkuisi omassa huoneessa itkuun tarvii vastata ja onko kenties ollut muutakin turvattomuutta? Mulla kummi-tyttö muutti puolvuotiaana omaan huoneeseen nukkumaan, koska sillä oli paha koliikki vauvana, huus oikeesti suurimman osan vuorokaudesta. Ja kun koliikki meni ohi.äitinsä ei saannut nukuttua, kun havahtu jokaiseen lapsen käännähdykseen. Eli oli vissiin jäännyt alitajuntaan, et nyt se herää ja kohta lähetään kantamaan. Siellä tää, että vauva nukkui eri huoneessa, tosin huone oli viereinen eli seinä vaan välissä, rauhoitti yöt ja ei oo tytöllä ollut mitään pimeen pelkoja tahi muitakaan.

 

[ex-väsynyt äiti ja isä]

tuo meidän 3 vuotias nukku kans kolmen kuukauden ikään asti 12 tunnin yöunet. mutta tuoki sitten kostautu vissin. 3kk sinne reilu vuoden ikään asti tyttö huusi JOKA IKINEN YÖ!! saatto muutamankin tunnin putkeen huutaa, sitten nukahti hetkeksi ja taas jumalaton huuto. mikään ei auttanut, ei kelvannut vesi, maito, yövalo, vaipanvaihto ja musiikkiakin pidettiin yksi yö hiljaisella ja koitettiin rasvata ihoa (atooppinen iho). voi helvetti mä olin väsyny. tyttö ei nukkunu päivälläkää, ja kun yö oli huudettu niin aamulla herättiin kuudelta ku isi lähti töihin ja siitä se parin tunnin huuto taas alko..... oli todella luxusta jos yöllä sai sen tunninki nukkua putkeen....