Siinä vähän esimerkkiä yliopisto-opiskelijoille!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Ovat aina mankumassa, että 5 vuotta on liian vähän. Ei todellakaan ole. 5 vuodessa ehtii rennolla tahdilla ja oikeita töitäkin tehden:

"SYYSKUUSSA 2020 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aloitti 20-vuotias fuksi. Lokakuussa 2021 samasta paikasta valmistui 21-vuotias oikeustieteen maisteri.
Ja kyseessä on siis yksi ja sama henkilö: Lotta Yli-Hukkala-Siira.
Suoritus on monella tapaa poikkeuksellinen. Tavallisesti oikeustieteen maisteriksi luetaan noin viidessä–kuudessa vuodessa. Ja valmiit maisterit ovat järjestään vanhempia kuin 21-vuotiaita.
Yli-Hukkala-Siiralla kurssien, notaarin ja gradun suorittamiseen aikaa kului vain karvan verran yli vuosi.
Eikä opinnoissa todellakaan menty sieltä, missä aita on matalin. Opintopistemäärä on suoraan sanoen käsittämätön: 583. Tarvittava vähimmäismäärä on 300."

Linkki alkuperäiseen juttuun (maksumuurin takana):

Järjetön suoritus Helsingin yliopistossa: Suomen parhaasta ylioppilaasta tuli vain yhdessä vuodessa oikeustieteen maisteri - Helsinki | HS.fi
 
  • Vau!
Reactions: Lispetti
”En ole hikari”, hän haluaa sanoa heti alkuun.
Yli-Hukkala-Siiran mukaan hän on ehtinyt elää opintojensa ohessa myös normaalia elämää, vaikka opintoihin onkin kulunut valtavasti aikaa
Hän harrastaa pyöräilyä – nyt projektina on pyöräillä kesällä Pariisiin hyväntekeväisyyshengessä. Se vaatii harjoittelua. Mutta kyllä välillä opiskelijatapahtumissakin on ehtinyt käydä bilettämässä. Hän on usein ensimmäisten joukossa ostamassa lippuja juhliin.
”Olen projekti-ihminen. Tykkään viedä projekteja maaliin”, hän sanoo.
Superopiskelijan opintofilosofia perustuu siihen, että hän yksinkertaisesti tykkää opiskelusta. Pänttääminen on mukavaa, eikä se juuri koskaan tunnu vastenmieliseltä.
Hän sanoo myös ”voittaneensa geenilotossa”: toiselta vanhemmalta periytyi hyvä muisti ja toiselta ahkeruus.
Lopputulema on se, että opinnot ovat aina luistaneet.
KUN KATSOTAAN ajassa taaksepäin nuoren tyrnäväläisen lukio-opintoihin, eivät nekään kovin huonosti sujuneet.
Syksyllä 2019 Lotta Yli-Hukkala-Siira valmistui ylioppilaaksi Kempeleen lukiosta. Ylioppilastodistuksessa komeili kahdeksan laudaturia ja kaksi eximiaa. Se oli paras tulos koko Suomessa.
Se ei kuitenkaan riittänyt projekti-ihmiselle. Hän palasi korottamaan arvosanojaan seuraavana keväänä. Sen hän teki siksi, ettei ollut vielä varma, riittävätkö pisteet suoraan paikkaan oikeustieteellisessä ilman fysiikan ja matematiikan kokeita.
Korotus onnistui. Kahdeksasta laudaturista tuli yhdeksän laudaturia. Pitkän englannin eximia kohosi laudaturiksi.
Silloin oli aika siirtyä yliopistoon. Kohdekin oli selvä: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta. Hän pääsi lukiotodistuksellaan suoraan sisään. (Ja olisi päässyt ilman englannin korotettua laudaturiakin.)
”Olen jo 5-vuotiaana sanonut haluavani juristiksi. En varmaan tiennyt, mikä on juristi, mutta niin olen jälkikäteen kuullut sanoneeni”, Yli-Hukkala-Siira kertoo.
 
Ovat aina mankumassa, että 5 vuotta on liian vähän. Ei todellakaan ole. 5 vuodessa ehtii rennolla tahdilla ja oikeita töitäkin tehden:

"SYYSKUUSSA 2020 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aloitti 20-vuotias fuksi. Lokakuussa 2021 samasta paikasta valmistui 21-vuotias oikeustieteen maisteri.
Ja kyseessä on siis yksi ja sama henkilö:Lotta Yli-Hukkala-Siira
Tuo taitaa olla kolme henkilöä. :cautious:
 
Se selittäisi aika paljon. Silti kova tahti. Itsellä kesti akateemisen tutkinnon hankkiminen 7 vuotta. Kova pää, laiskuus ja huono organisointi syynä.

Mut ehkä 5 vuodessa olis pystynyt...
Hyvä muisti on avain. Jos kykenee sisäistämään ja säilömään tiedon helposti, kyse on loppujen lopuksi vain lukunopeudesta ja viitseliäisyydestä. Tällä erityislaatuisella henkilöllä on selvästi tavallista parempi kapasiteetti tiedonhallintaan. Siitä tulee olemaan apua myös työelämässä.
 
Hirveesti nykyään tulee juttua näistä teho-opiskelijoista. On 10 laudaturin ylioppilasta etc. Nostan kyllä hattua näillä ihmisille, mutta kyllä silloin pitää olla monta asiaa kohdallaan.

Tavallisia ihmisiä nämä saattaa jopa lannistaa. Kun ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia mihinkään edes tuonne päin. Jo lukion läpäiseminen kohtuupaperein on työn ja tuskan takana. Ja silti nämä ihmiset ovat yhteiskunnassa enemmistönä.

Tämänkin esimerkin ihmislapsi on jotain semmoista, että ei voi edes verrata 99 prosenttiin ihmisistä.

Jännä nähdä mitä tämmöinen ihminen elämäänsä keksii. Tavallinen työelämä on varmaan hyvin turhauttavaa kun me tavikset siellä junnataan.
 
  • Tykkää
Reactions: Lispetti
Minulla ei ole koskaan ollut halua ryhtyä juristiksi. Olen toki hiukan opiskellut oikeustiedettä.
Kävin nuorena ikääntyneen juristin luennoilla ja ala tuntui todella tylsältä.
Kerran kävin viihteellä ja juristi änkesi saatolle. Sen lipevämpää tyyppiä en ole sen koommin tavannut.
Tyttäreni pyrki aikoinaan oikeustieteelliseen, mutta onneksi ei päässyt.
Olisi ollut säälittävää katsoa hänen raahustavan käräjäistunnoissa tummat kaavut yllään.
Aikoinaan naapurin äitiysvapaalla ollut juristi kertoi kävelylenkillä alastaan.
Hän sanoi pukeutuvana erittäin huomaamattomasti vapaa-ajallaan. Hän pelkäsi tyyppejä, joiden huumejuttuja hän tuomaroi oikeudessa.
Summa summarum. Hyvä että on juristeja. Kammottava ala, joka ei voisi vähempää kiinnostaa.
 
Vasemmistolainen järjestelmä missä valtio maksaa opintokulut laiskistuttaa useimmat opiskelijat. Kansalliskonservatiivisissa maissa missä on lukukausimaksut on ahkera opiskelu enemmän sääntö kuin poikkeus, koska jokaisesta lukuvuodesta maksetaan niiden todellinen hinta ihan omasta kukkarosta.
 
Vasemmistolainen järjestelmä missä valtio maksaa opintokulut laiskistuttaa useimmat opiskelijat. Kansalliskonservatiivisissa maissa missä on lukukausimaksut on ahkera opiskelu enemmän sääntö kuin poikkeus, koska jokaisesta lukuvuodesta maksetaan niiden todellinen hinta ihan omasta kukkarosta.
Suomessa korkeakouluista valmistutaan noin kolme vuotta eurooppalaista keskiarvoa myöhemmin.



24269456.png



Valmistumisajan yleisen keskiarvon ylittävästä ajasta voitaisiin mielestäni periä maksu.
Poikkeuksena muun muassa ne, jotka tekevät töitä tietyn tuntimäärän opiskelun yhteydessä ja muitakin poikkeuksia toki varmasti olisi.
 
Minulla ei ole koskaan ollut halua ryhtyä juristiksi. Olen toki hiukan opiskellut oikeustiedettä.
Kävin nuorena ikääntyneen juristin luennoilla ja ala tuntui todella tylsältä.
Kerran kävin viihteellä ja juristi änkesi saatolle. Sen lipevämpää tyyppiä en ole sen koommin tavannut.
Tyttäreni pyrki aikoinaan oikeustieteelliseen, mutta onneksi ei päässyt.
Olisi ollut säälittävää katsoa hänen raahustavan käräjäistunnoissa tummat kaavut yllään.
Aikoinaan naapurin äitiysvapaalla ollut juristi kertoi kävelylenkillä alastaan.
Hän sanoi pukeutuvana erittäin huomaamattomasti vapaa-ajallaan. Hän pelkäsi tyyppejä, joiden huumejuttuja hän tuomaroi oikeudessa.
Summa summarum. Hyvä että on juristeja. Kammottava ala, joka ei voisi vähempää kiinnostaa.
Lakia lukeneet tekevät paljon muuta kuin istuvat käräjillä puolustamassa, syyttämässä tai tuomitsemassa huumehörhöjä.
 
Hyvä muisti on avain. Jos kykenee sisäistämään ja säilömään tiedon helposti, kyse on loppujen lopuksi vain lukunopeudesta ja viitseliäisyydestä. Tällä erityislaatuisella henkilöllä on selvästi tavallista parempi kapasiteetti tiedonhallintaan. Siitä tulee olemaan apua myös työelämässä.

Hänen muistipalatsinsa on hyvin hallinnassa. Meikäläisellä on kuppanen tönö keskellä mettää...
 
  • Haha
Reactions: Lispetti
Lakia lukeneet tekevät paljon muuta kuin istuvat käräjillä puolustamassa, syyttämässä tai tuomitsemassa huumehörhöjä.
Toki tiedän näin asian olevan. Persoonani ei olisi sopinut lakialalle. Hain aikoinaan assistentin töihin kahteen lakifirmaan. Nuhruiset toimistot ja naisjuristi oli uupuneen näköinen. Pöytä oli täynnä asiakirjoja.
Tv-sarjoja ja elokuvia lakiaiheista olen katsonut. Olen joutunut elämäni aikana muutamaan oikeusjuttuun ja selvisin yksin ilman asianajajaa.
Kaapissani on oikeustieteellisen valmennuskirjat pölyttymässä. Kovapalkkainen homma, jonka saa likaisesta työstä. En nosta virtuaalijihattuani. Leipänsä voi ansaita iloisemmalla alalla.
Tulipa vielä yksi juttu mieleen. Asuin aikoinaan muutaman kuukauden alivuokralaisena asunnossa, jonka asukkaan edesmennyt mies oli ollut tuomarina. Leski halusi kertoa minulle tarinoita elämästään.
Minua jutut kyllästyttivät. Toivottavasti mies teki oikeita päätöksiä. Tylsä puheenaihe tällä palstalla.
En jaksaisi opiskella lakia tuskin kuukauttakaan. Teologia kiinnostaa sitäkin enemmän.
Neuvoni on. Älkää yllyttäkö lapsianne oikeustieteelliseen. Koiran virka.
 
Vasemmistolainen järjestelmä missä valtio maksaa opintokulut laiskistuttaa useimmat opiskelijat. Kansalliskonservatiivisissa maissa missä on lukukausimaksut on ahkera opiskelu enemmän sääntö kuin poikkeus, koska jokaisesta lukuvuodesta maksetaan niiden todellinen hinta ihan omasta kukkarosta.

Onko tämä kansalliskonservatististen maiden menestyksen salaisuus. Ainakin erinäisten menetyslistojen kärjessä noita kansalliskonservatistisia maita on pilvin pimein...

eikun...

Todellisuudessa esim. Venäjällä rikkaat vanhemmat pystyvät järjestämään lapsilleen opiskelupaikan rahalla. Köyhillä taas ei ole juuri mitään mahdollisuutta. Siksipä niin moni fiksu tuolta pois on lähtenytkin.
 
Suomalaisista korkeakoulu-opiskelijoista ehkä 20% täyttää jotkut kriteerit. Suurin osa on joko velttoja vätyksiä tai sitten opiskelee jotain huuhaa-naistutkimustaverorahoilla.

Voisi leikata oikein RANKALLA kädellä. Suoraan sanoaen puolet opiskelee turhia aloja. Ja sitten puolet niistä jotka opiskelee hyödyllistä, opiskelee liian tehottomasti.

Tehostaa tota hommaa pitäis. Turhat kurssit pois ja kunnon koulumuotoinen setti päälle. Hömpötykset sivuun:

Luonnontieteitä opiskelis vain todella lahjakkaat, muu tieto saadaan ulkomailta.
Opettajiksi peruskouluihin ja lukioiohin pystyis 3 vuoden kurssilla. Saakeli uudet ylioppilaat on usein ihan jees opettajia.

Insinööritieteet vielä enemmän kunniaan. Sieltä se yhteiskunnan hyvinvointi tulee.

Kauppatieteet on höpöä, mut kaipa niitä nyt joku sais lukea. Duunipaikat täynnä ekonomeja ja tradenomeja jokka ei oikeesti osaa oikein mitään. Puolittaa sais senkin sakin.

Ja ennenkuin joku kysyy, että miten mä selviydyin: No 2 vuotta yliopistossa ja sitten työ vei. Vedin silti siinä sivussa itteni valmiiksi ILMAN opintotukea. Nettomaksaja alta kolmikymppisenä.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
Ei taida kovin monella alalla onnistua noin nopeasti ihan käytännön syistä. Pitää olla tietyt kurssit suoritettuna ennenkuin voi osallistua seuraavalle jne. Puhumattakaan harjoitustöistä, mitä pitää tehdä ja joita ei voi suorittaa kuin tiettynä ajankohtana ja poissaoloja ei saa juurikaan olla ja seuraaviin pääsee vasta kun edelliset on suorittanut noissakin. Kaikkia on mahdoton saada tehtyä vuodessa tai kahdessakaan.
 
  • Tykkää
Reactions: KalaMies ja Echo
Suomalaisista korkeakoulu-opiskelijoista ehkä 20% täyttää jotkut kriteerit. Suurin osa on joko velttoja vätyksiä tai sitten opiskelee jotain huuhaa-naistutkimustaverorahoilla.

Voisi leikata oikein RANKALLA kädellä. Suoraan sanoaen puolet opiskelee turhia aloja. Ja sitten puolet niistä jotka opiskelee hyödyllistä, opiskelee liian tehottomasti.

Tehostaa tota hommaa pitäis. Turhat kurssit pois ja kunnon koulumuotoinen setti päälle. Hömpötykset sivuun:

Luonnontieteitä opiskelis vain todella lahjakkaat, muu tieto saadaan ulkomailta.
Opettajiksi peruskouluihin ja lukioiohin pystyis 3 vuoden kurssilla. Saakeli uudet ylioppilaat on usein ihan jees opettajia.

Insinööritieteet vielä enemmän kunniaan. Sieltä se yhteiskunnan hyvinvointi tulee.

Kauppatieteet on höpöä, mut kaipa niitä nyt joku sais lukea. Duunipaikat täynnä ekonomeja ja tradenomeja jokka ei oikeesti osaa oikein mitään. Puolittaa sais senkin sakin.

Ja ennenkuin joku kysyy, että miten mä selviydyin: No 2 vuotta yliopistossa ja sitten työ vei. Vedin silti siinä sivussa itteni valmiiksi ILMAN opintotukea. Nettomaksaja alta kolmikymppisenä.

.. ja sitten päädyit mammapalstalle kirjoittamaan huonolaatuista tekstiä :(
 
  • Haha
Reactions: Lispetti
Lahjakas nainen.
Mutta 1 vuodessa valmistuminen taitaa olla mahdotonta, koska silloin on jo päällekkäisiä tenttejä, ja kandiseminaaria ja graduseminaaria. Osaan ei pääse, ennen kuin aikaisemmat on suoritettu.

Luin huolimattomasti tuon jutun, mutta veikkaan että iso osa on suoritettu etukäteen avoimessa tms.

Ja mä olen opiskelujen tiivistämisen ja höpöhöpö-jargonin vähentämisen puolella, mutta ei 1 vuodessa opi sitä alaa syvemmin. Ei tuommoinen robotti pysty reflektoimaan, ja työtä tehdään usein ihmisten kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
Toki tiedän näin asian olevan. Persoonani ei olisi sopinut lakialalle. Hain aikoinaan assistentin töihin kahteen lakifirmaan. Nuhruiset toimistot ja naisjuristi oli uupuneen näköinen. Pöytä oli täynnä asiakirjoja.
Tv-sarjoja ja elokuvia lakiaiheista olen katsonut. Olen joutunut elämäni aikana muutamaan oikeusjuttuun ja selvisin yksin ilman asianajajaa.
Kaapissani on oikeustieteellisen valmennuskirjat pölyttymässä. Kovapalkkainen homma, jonka saa likaisesta työstä. En nosta virtuaalihattuani. Leipänsä voi ansaita iloisemmalla alalla.
Tulipa vielä yksi juttu mieleen. Asuin aikoinaan muutaman kuukauden alivuokralaisena asunnossa, jonka asukkaan edesmennyt mies oli ollut tuomarina. Leski halusi kertoa minulle tarinoita elämästään.
Minua jutut kyllästyttivät. Toivottavasti mies teki oikeita päätöksiä. Tylsä puheenaihe tällä palstalla.
En jaksaisi opiskella lakia tuskin kuukauttakaan. Teologia kiinnostaa sitäkin enemmän.
Neuvoni on. Älkää yllyttäkö lapsianne oikeustieteelliseen. Koiran virka.

Ulkona on kaksi astetta lämpöä. Laitan kohta virtuaalihatun hattuhyllylle ja lähden ulos.
Ylen 1990-luvun lamajutussa muistellaan yliopiston opettajaa, joka sanoi historian opiskelun aloittaneille, että ette tule jatkossa saamaan vakituista työtä.
Maailma on muuttunut niistä ajoista. Opiskelu aina kannattaa.
Kannattaa opiskella alaa, joka ihan oikeasti kiinnostaa.
 

Yhteistyössä