sietämätön olo, jotta synnärille?

Iltapäivää!

Semmoista aloin kysymään, että onko jollakulla ollut sellainen tilanne, että on päätynyt synnytysaliin ilman, että on ollut täysin sietämätön olotila?

Minä olen tällä hetkellä kotosalla, auki 3cm eilisen äitipolin tutkimuksen mukaan, ja synnytyskanava lyhyt lääkärin mukaan, hän tuumi synnytyksen olevan vlopun asia. Viime yön valvoin, nukuin aamulla n.15min. Aina kun yöllä olin vajota horrokseen tuli supistus, myös n. 5-6 kertaa sellainen olo, että oisinpa kätilön huomassa. Mutta siedin oloa, olen tottunut kovien kuukautis-ja endometrioosikipujen kanssa siihen, ettei muita vaihtoehtoja ole. ja nyt todella en ole ollut niin kuolettavan kipeä, mutta riittävästi, etten saa nukuttuakaan. Huonoilla unilla mennyt jo monet viikot.

Kyllä minä nyt paapatan... asiaan siis... sitä siis aloin kysymään, että onko jollakulla ollut niin, että synnytys on käynnistynyt vaikka ette ole olleet sietämättömässä kunnossa? Se nimittäin on kriteeri päästä synnärille että on niin kipeä... ja selkeitä supistuksia kaksi tuntia... minulla on sekä selkeitä tuon tuosta, että tuota kuukautiskiputyyppistä (alati). Minulle lääkäri sanoi, että käynnistävät sitten jos ei kunnolla ala syntyä lapsiveden vähyyden plus sen vuoksi, että vauva on todella tulollaan. Mutta ensin nyt pitäs tulla se hirvittävä olo...

Tiedän kuulostavani vähän typerältä, ja varmasti synnytyskivut ovat ihan toista mitä olen koskaan kokenut.Kävin synnärillä seurannassa viime vloppuna, ja silloin yksi kätilö tuumasi, ettei mulla edes ole suppareita. Jaa-a... kuitenkin onhan nuo paikat auennut, ja lääkäri ainakin tuumasi, että on siellä työtään tekeviä supistuksia ollut. Tuon kätilön sanoista kuitenkin meni itsevarmuus näissä asioissa. Ensikertalaisena sitä on epävarma ja kaipaisi tukea.

Hyvää jatkoa kaikille ja tunnelmallisia talvipäiviä! :wave:

 

kyllä sie sinne synnärille varmaan oikeeseen aikaan meet...ota rauhallisesti ja sit ku et enää jaksa kotona ni sit kandee mennä,vaikka ihan vaan tarkistuttaan,että mikäs sielä on tilanne!!!! :flower:

 

Siis toi kuulosti ihan samalta kuin mulla ekassa synnytyksessä...supistuksia tuli pari vuorokautta suht säännöllisesti...aukesi hissukseen kolmeen senttiin...lääkäreiden mielestä ne tosiaan ei olleet kunnon supistuksia...kipeetä kyllä tekivät niin ettei nukkumaan pystynyt.sit lopulta ne vaivasivat niin että synnärille lähdin ja kyllähän se sieltä sit lopulta... =)

 

Olen neljä synnyttänyt ja jokaiselta olen matkalla sanonut miehelle että:"Turha reissu, kun en ole edes mitenkään kipeä. Supistelee vaan." Ollaan kuitenkin näytille menty, ja tenavat on syntyneet sairaalaan saapumisesta 1-3,5 tunnin kuluttua. Viimeisimmältä supistukset tulivat 20 minuutin välein, ja tihenivät vasta kun kätilö puhkas kalvot, ollessani 10 cm auki.

 

\

Olen neljä synnyttänyt ja jokaiselta olen matkalla sanonut miehelle että:"Turha reissu, kun en ole edes mitenkään kipeä. Supistelee vaan." Ollaan kuitenkin näytille menty, ja tenavat on syntyneet sairaalaan saapumisesta 1-3,5 tunnin kuluttua. Viimeisimmältä supistukset tulivat 20 minuutin välein, ja tihenivät vasta kun kätilö puhkas kalvot, ollessani 10 cm auki.

onpa lohdullista kuulla ,että voi mennä myös näinkin päin ja supistukset eivät teekkään tajuttomat kipeää. =)

 

hei,
mulla rupes tekeen todella kipeetä vasta silloin kun ponnistusvaihe alkoi. Onneksi en siihen saakka kotona odotellut =)
Synnärille lähdin kun aamuyön oli ollut säännöllisiä supistuksia joihin aina heräsin. En ollut mitenkään erityisen kipeä mutta lähdettiin kuitenkin tarkistuttamaan tilanne. Synnytyssaliin pääsinkin sitten samantien vaikkei sinne nyt mikään hoppu olisi ollut. Lähdettiinkin sitten sieltä salista kanttiiniin miehen kanssa kahville ja muutenkin käveleskeltiin sairaalassa. Jossakin vaiheessa sitten menin ammeeseen loikoilemaan kun se sattui olemaan vapaana =) Ehdinkin jo siinä vaiheessa luulla, että eihän tämä synnytyshän on ihan helppo juttu mutta siinä ammeessa alkoikin sitten sattumaan ihan kunnolla \|O

Elikkäs sietämätön olo tuli vasta synnärillä. Onneksi siellä eikä kotona, niin siihen sai helpotusta. Kipukin unohtui puolessa vuodessa ja nyt on toinen lapsi toiveissa :heart:

 

Minä jouduin kuopusta odottaessani synnäriin odottamaan synnytyksen käynnistymistä koska eivät enää uskaltaneet lähettää kotiinkaan vaikka supistuksia ei tuntunut yhtään. Kohdunsuu oli silloin jo 5cm auki, kanavaa ei ollut jäljellä yhtään ja vauva laskeutunut ihan alas. Vauva syntyi 30min synnytyssaliin menon jälkeen lähestulkoon ilman kivuliaita supistuksia.

 

Juu eipä ollut sitämätön olo täälläkään. Jos vedet eivät olisi kotona menneet, niin en varmasti ois tajunnu edes sairaalaan lähtee. Sairaalassa oltiin tunti ja vauva synty.