selvä jouluaatto

meillä mies malttoi olla jouluaaton selvinpäin,mutta tänään alkoi jo aamusta kaljan ja viinin lipittely.kävi päivällä hakemassa huoltoasemalta lisää kaljaa.nyt nukkuu sammuneena ja yöllä taas meno päällä ja jos en jaksa hänen kanssa valvoa niin alkaa haastamaan riitaa.piti ainakin lupauksen että oli aaton selvinpäin.mies ei myönnä että on alkoholi ongelma.viikolla hoitaa työnsä,mutta perjantai-iltana alkaa kaljan juonti jatkuen lauantai-iltaan ja sunnuntaisin parantelee oloaan,että maanantaina selviää taas töihin.onko muilla samaaongelmaa?

 

Mua harmittaa jo pelkästään se, et mies ottaa pari kaljaa ja pari lasii viiniä.
Vois olla mielestäni ilmankin.

Meillä alkaa myös perjantaina tuo otto, mutta tsiaan. se on korkeintaan 6kaljaa illassa. Silti se ärsyttää suunnattomasti.

 

Tiedän tunteen!
Miehelläni ollut selvästi koko ajan pahenevaa alkoholiongelmaa. Työnsä kyllä hoitaa ja kotityöt, mutta kun ottaa, niin ei tunne rajojaan. Määrä on koko ajan ollut kasvussa, eikä enää juoda vain viikonloppuisin, vaan arkisin myös.
No, monta mutkaa on ollut matkassa, mutta pari kuukautta sitten sain miehen kiinni rattijuopumuksesta (!!!!), josta meillä alkoikin varsinainen välienselvittely. Olen itse alkoholisti-isän tytär, enkä todellakaan halua lapsillemme samaa kohtaloa. Kieltäydyn siis kertakaikkiaan elämästä tällaista elämää! Minä en ala mieheni mokia peittelemään!

Onneksi mieheni tuli järkiinsä ja on ollut nyt juomatta pisaraakaan 3 kk! Jopa pikkujouluissa oli ihan kuivin suin. Ihanaa!

 

No meillä kans miehelle kalja maistuu liiankin kanssa, päivittäin pitää juoda ja tietenkin suuttuu jos asiasta sanoo. Nytkin joulun aikaan lauantaina osti mäyriksen, sunnuntaina sixpäkin (½ litran tölkkejäx6) samoin tänään. Harvemmin on sammumispisteessä tai näkyvästi humalassa mutta koko ajan pienessä sievässä. Minä saan aina olla kuskina jos johonkin ollaan menossa, seksi tai muu läheisyys tökkii kun kalja pölähtää vastaa. Josko vuoden vaihduttua sais ittestä sen verran niskasta kiinni et muuttais erilleen.

 

\

meillä mies malttoi olla jouluaaton selvinpäin,mutta tänään alkoi jo aamusta kaljan ja viinin lipittely.kävi päivällä hakemassa huoltoasemalta lisää kaljaa.nyt nukkuu sammuneena ja yöllä taas meno päällä ja jos en jaksa hänen kanssa valvoa niin alkaa haastamaan riitaa.piti ainakin lupauksen että oli aaton selvinpäin.mies ei myönnä että on alkoholi ongelma.viikolla hoitaa työnsä,mutta perjantai-iltana alkaa kaljan juonti jatkuen lauantai-iltaan ja sunnuntaisin parantelee oloaan,että maanantaina selviää taas töihin.onko muilla samaaongelmaa?

onko miehesi nimi eko?

 

\

\

meillä mies malttoi olla jouluaaton selvinpäin,mutta tänään alkoi jo aamusta kaljan ja viinin lipittely.kävi päivällä hakemassa huoltoasemalta lisää kaljaa.nyt nukkuu sammuneena ja yöllä taas meno päällä ja jos en jaksa hänen kanssa valvoa niin alkaa haastamaan riitaa.piti ainakin lupauksen että oli aaton selvinpäin.mies ei myönnä että on alkoholi ongelma.viikolla hoitaa työnsä,mutta perjantai-iltana alkaa kaljan juonti jatkuen lauantai-iltaan ja sunnuntaisin parantelee oloaan,että maanantaina selviää taas töihin.onko muilla samaaongelmaa?

onko miehesi nimi eko?

ei ole

 

Jättäkää ne miehenne jos kerran tuollaisia ovat. Harvemmin tuon tyypin miehet mihinkään muuttuu, ellei itse tajua ongelmaansa. Ja yleensä eivät tajua. Mäkin aikani kärsin tuollaisen äijän kanssa ja niin kärsi lapsemmekin. Kunnes pakkasin lapset ja tavarat ja muutettiin pois.
Eikä äijä ole muuttunu vieläkään. Ainoa ero on se, että nykyään se huutaa ja valittaa kaljojensa loppumisesta uudelle akalleen. Eikä meidän tarvii enää ikinä kattella sitä kun isi on aina huppelissa. :kieh:

 

Joo, meillä kanssa tälläinen "pienessä sievässä" olija! Mua niin ärsyttää välillä, että tuntuu pää halkeavan!!! En ymmärrä, miksi sitä viinaa/kaljaa pitää vetää!!! Ukko joi jouluna ainakin 5 paukkua viiniä/viinaa ja lonkerot päälle! Oli sitten lopussa jo kunnon kännissä!!!

Olen miettinyt mitä tehdä tilanteelle, vissiin pitäsi erota, koska tuo viina on saamassa yliotetteen!!!

 

Sama juttu täällä. Oon jo pitkään pohtinu että mitä pitäis tehdä? Lasten takia tätä kyllä vielä toistaseks jaksaa, mutta mietin ,että pitäiskö sitä välillä jo miettii itteensäkin. En voi sietää pikku tissuttelua!!!

Jouluaattona mainas mennä hermot useampaankin otteeseen, kun herra alko tulla oikeen selvästi huppeliin. Lapset ei ilm. sitä vielä huomaa ,kun isi on huppelissa, kun vielä ovat niin pieniä. Mutta kun kasvavat ja tajuavat sen, niin luulen ,että sitten pakkaan jo tavarat ja lapset ja muutan pois.

Joudun aina olemaan kuskina. Jouluaattonakin sano mulle puolenpäivän jälkeen, että otas sä auton avaimet ja harjottele ajamaan ja naureskeli päälle. Otti kyllä hattuun ja kovasti, mut en ottanu avaimia. Myöhemmin illalla sitten tietysti ajoin anoppilasta kotiin.

Joulupv ja tapaninpv meni sit kohtalaisen kivasti. Kaljaa ja viiniä kyllä meni vähän, mut ei kai paljoo.

 

No täältähän löytyi ketju, joka on justiinsa meikäläiselle... Samanlainen ukko se riekkuu meidänkin talossa. Meillä ukko ottaa ja lähtee ryyppäämään kun siltä sattuu tuntumaan. Se keksii mitä ihmeellisimpiä tarinoita päästäkseen lähtemään. Kerran sillä muka meni myöhään kaverillaan, kun joku naapuri sai sydärin ja hänen piti sitten lähteä medihelin kanssa sairaalaan... ja minä kehtasin olla sitten semmosesta vihainen. Voi räkä! #&%?$!* kaikki, mutta kun valehtelee mitä tahansa että oikeuttaisi jotenkin juomisensa.

Nyt syynä lähtöön oli se, kun teini-ikäinen sanoi häntä pari viikkoa sitten kusipääksi. Asia käsiteltiin jo tuolloin, mutta pakkohan se oli kaivaa esille, kunnei muuta keksinyt.

Minä haluaisin, että mies lähtisi pois. Haluaisin todella. Tämä jatkuva varasuunnitelmien teko, yksin vastuun kantaminen ja ainoana aikuisena perheessä toimiminen todella syö voimat loppuun. MIhinkään ei voi luottaa, mitkään suunnitelmat ei pidä kutinsa ja mitään suunnitelmia ei voi yleensäkään yhdessä tehdä. Rahaa ei ole koskaan laskuihin, mutta kaljaan sitä riittää. Mihinkään ei ole varaa lähteä, mutta ukko kyllä voi tempaista vaikka laivareissun yksinänsä. Ja minun vapaa-aikani???? Mitä se on????

 

On meitä samassa elämäntilanteessa olevia näköjään aika paljon...Oisko joku halunnut meileitse vaihdella #&%?$!*/tsemppauksia?

 

Niinpä näyttää olevan useampia samassa jamassa olevia. Kertokaahan mikä pitää teidät muut vielä parisuhteessa vaikka alkoholi on niin voimakkaasti kuvioissa mukana? Itsellä se on kai osin "saamattomuutta" ettei saa aikaseksi lähteä lätkimään tai en tiedä kaipa sitä kummiskin vielä tavallaan tykkää toisesta et haluais yrittää ja odottaa et jokin parannus tapahtuisi. Tiedän kyllä että toiveajatteluahan tommonen kyllä on. Niin ja kun kummiskaan ei ole fyysistä väkivaltaa vaikkakin välillä erittäin ilkeää sanoilla satuttamista esiintyy. Ja lopuksi ehkä se tärkein yhditävä tekijä on noi lapset, kun kummiskin osallistuu heidän hoitoonsa edes jollain tavalla (välillä toki ihan kiitettävästikin) niin pelkään että ero johtaisi lopulliseen repsahtamiseen ja lasten suhde isäänsä katkeaisi täysin.

 

Samaa juttua myös täällä. Miehen kaljan juonti vain lisääntynyt vuosien saatossa. Työn ja lapset hoitaa kyllä "kunnialla", tosin kalja tölkki on aina mukana esim peleissä, lastenohjelmia katsellessa ja lasten nukuttamisessa. Juominen alkaa usein to iltana, kestää sunnuntai iltaan. ei juo päivällä, ehkä viiden aikaan sitten aloittelee taas. Kaljat pidetään nykyään "piilossa" ns. kylmässä eteisessä, minulla ei ole mitään tietoa siitä , paljonko juo kerralla. Väkeviin ei koske kuitenkaan. JOka viikko samat lupaukset; saatpa nähdä ens viikonloppuna, kun olen selvinpäin koko viikonlopun ja loppukuun! Torstaina se kuitenkin taas alkaa; ostin muutaman kaupasta... ei jaksa enää. edes valittaa.. ehkä joku päivä se mitta vaaan tulee mullakin täyteen. -ja lähden..

 

Meillä on samanlainen ongelma, mutta koko ajan helpottumaan päin. Seurusteluaikoina miehelläni oli tapana juoda viikonloppuisin aina kauheat koomat ja itsekin join siihen aikaan enemmän.

Vuosien varrella on juominen koko ajan vaan vähentynyt ja olen saanut mieheni tajuamaan, ettei alkoholi ole mikään välttämätön aine, jota ilman ei voi elää. Kun toinen on juonut joka viikonloppu viimeiset 15 vuotta, niin vanhasta tavasta pois pääseminen on hankalaa..ymmärrän sen. Mukana myös masennusta.
Suurimmat riidat tulee melkeimpä aina tuosta alkosta :/

Nyt miehelläni alkoi tipaton tammikuu ja uusivuosikin sujui ilman alkoa. Kannustan miestäni jättämään alkon kokonaan pois ja tuen heikkoina hetkinä. Mieheni on tunnustanut ongelmansa ja voimme puhua asiasta avoimesti.
Toivottavasti miehenne tajuaisivat lopulta ongelman ja ottaisivat itseään niskasta kiinni. Varmasti saisivat puolisoltaan tukea taistelussa riippuvuutta vastaan!

 

Mä vaan ihmettelen että mikä kumman hoivavietti suomalaisilla naisilla on? "kärsin suhteessani, pitäisikö lopettaa?" = "kättäni polttelee kun pidän sitä leivänpaahtimessa, pitäisikö se ottaa pois?"
Lähe nosteleen. Spassin 3 sääntöä

1) Jos se haisee, käyttäytyy, puhuu ja pukeutuu kuin retku, niin silti syvässä sisimmissä sielunsa sopukoissa se voi olla... vain retku. Me miehet ollaan yksiulotteisia. Sori. Ja PS. retkuilla ei edes ole sielua.

2) Vaikka rentuilla ois ollu "traumaattinen lapsuus" niin se ei oikeuta kohtelemaan muita #&%?$!* / särkemään muitten sydämiä, PISTE!

3) Renttu ei muutu. Miks sen pitäs? Kun ei ole pakko. Aina löytyy joku hoivaviettinen suomalainen "rehellisen äijän eikä minkään kynnysmaton" haluava nainen joka sen raahaa kotiinsa vaikka jostain räkälästä. Eli jos oot järissäs niin dumppaa se. Tai hyväksy se, mut älä sit valita. Ite oot osas valinnu

PS. Ukkos on itsekäs #&%?$!* kun kännää lasten nähden ja sä oot vaan itsekäs ja tyhmä kun pidät lapsias siinä #&%?$!*ä. Alkoholistiperheen traumat menee toiseen polveen eli älä sit ihmettele kun tyttös / lapses tyttö retkahtaa alkoholistiin. Vaan kato peiliin. Toivoen että voisit kääntää kelloa. No, NYT ois se hetki...