sekundäärinen lapsettomuus

onko täälä semmosesta kärsiviä???minulla on viisi vuotias tyttö ja toista ollaan yritetty kolmisen vuotta, eikä edes yhtä keskenmenoa, ei siis mitään.....
Miten muilla on tärpännyt toinen lapsi????olisi kiva kuulla että onko mulla jo syytä isoon huoleen, tutkimuksissa olemme käyneet mutta sielä ei löytynyt mitään erikoista, en tiedä olisiko ollut parempi että jotain olisi ollut, kun tällänen odottelu on aivan kamalaa. ensimmäinen lapsi sai alkunsa heti toisesta kierrosta.

 

Aika lailla sama tilanne. Ihan yhtä kauaa ei olla yritetty. Meilläkään ei mitään syytä ole todettu. Olen miettinyt pitäisikö sitä mennä lääkäriin ja kysyä kauanko sitä täytyy odottamalla odottaa vai voisiko sitä tutkia tarkemmin lähinnä jotain hormoni asioita tms. Täytyis vaan saada aikaseksi varata aikaa lääkärille, yksityinen kallis, mutta ehkä otetaan vähän enemmän tosissaan kun julkisella puolella. Onko niissä paljonkin eroja lähinnä suhtautumisessa jne.? Et ole yksin tämän asian kanssa.

 

oi...miten hyvältä tuntui kuulla että on muitakin jotka kä'rsii samasta tilanteesta.. meillä ei kans löydetty mitään, joten ei ne lääkäritkään tee mitään tämn asian hyväksi...ikää minulla on 27 et kyllähän tässä jo sen toisen vauvvelin haluaisi...kauan te olette yrittäneet??miten ensimmäisen lapsen kanssa???olisi kiva kuulla lisää jos se vaikka auttais mua tän asian kanssa.... :heart: :heart: :hug: :hug: :hug:

 

Toista ollaan yritetty reilu 2 vuotta ja välissä 2 keskenmenoa ja nekin oli ihan peräkkäiset. Nyt edellisestä kulunut yli vuosi. Sairaalassa sanotaan että kyllä se seuraava sitten jo onnistuu varmasti, mutta kun ei kuulu. Ikää tääläkin jo on suurinpirtein saman verran kuin sulla. Oletko käynyt terveyskeskuksessa vai yksityisellä puolella lääkärissä? Voiskohan ja tekisköhän omalääkäri lähetteen labraan, missä vois selvitellä hormonipitoisuuksia ja niiden vaikutusta tai vaikuttamattomuutta? Itse en vaan millään haluaisi mennä omalääkärille, ei oikein ole omassa hommassaan lääkäri meinaan. Tuleeko sinulle kuukautiset normaalisti? Minulla on aika pitkä kierto, en tiedä onko siitä haittaa, mutta normaalisti tulee ajallaan. Ensimmäinen sai alkunsa muutama kuukausi pillereiden lopettamisen jälkeen. Olen sitäkin miettinyt että jos söisi pillereitä muutaman kuukauden ja sen jälkeen jättäisi pois, olisiko vaikutusta asiaan. Tässä välissä siis ei ole ollut pillereitä.

 

mä olen ajatellut ihan samalla tavalla noista pillereistä...heh...mä sain lähetteen kun kävin yksityisellä ihan norm gynellä ja aloin puhua ongelmasta, lääkäri oli tosi mukava...ultra oli ok, verikokeet jotka otettiin naistenklinikalla oli ok, mies ok, joten tää on ihan kamalaa kun pitää vaan odotella, nyt olen ajatellu et ottaisin taas yhteyttä sinne uudestaan, yksityisellä noi jutut on niin kalliita et meidän varoilla ei sinne mennä.miten noin muuten jakselet??mä itkeä pillitän joka kuukausi. mun kierto on ihan suht norm. tosin ennen tunsin ovikisen, mut nyt vaan sillointällöin.

 

Onko teillä tutkittu munajohtimien aukiolo? Hormoonit on myös hyvä tsekata. Irtooko munasolu? Kuukautiset ei sitä takaa. Missä kunnossa on kohdun limakalvo? Jos munasolu hedelmöittyy mutta ei kiinnity. Pelkällä ultralla tai sisätutkimuksella ei vielä voi sanoa että kaikki on hyvin.

 

hormoni verikokeet on otettu, mutta aukiolo tutkimuksesta ne sanoivat että sitä ei ole syytä tehdä. verikokeita otettiin todella paljon eri vaiheissa kiertoa....osaisitko kertoa vielä jotain tästä asiasta

 

Hormonien lisäksi olen alkanut epäillä josko munasolu ei kiinnitykään, en tosin tiedä mistä olen asian päähäni saanut. Munasolun irtoamisesta en tiedä. Johtimien pitäisi olla auki, ainakin niin gyne sanoi. Ja tosiaan jos vieras tai joku muu tietää asiasta enemmän niin kaikki tieto otetaan vastaan. Täytyy kyllä vaan varata aika lääkäriin, mutta aina olen ajatellut että tämän kierron vielä katson ja jos ei vieläkään niin sitten menen lääkäriin, mutta en ole sinne vielä päässyt paitsi sielä gynellä käymään.

Kyllähän tämä elämä tässä muuten menee, masentaa ainoastaan kun kuukautiset alkaakin. Jostain löytyy niin paljon toivoa jos ne ei alkaiskaan tällä kertaa. Ja joskus kuvittelen että kyllähän joillain voi tulla kuukautiset vaikka olisikin raskaana, mutta kyllä sitten luovun siitä. Ja kun ne vihdoin loppuu alkaa taas uuden haaveilun aika josko nyt. Välillä tulee kunnon masennuskausia kun ei tule niin ei tule ja vajoan apatiaan. Toivoa ei saisi menettää missään kohtaa, mutta kun masentaa ettei edelleenkään ole mitään tullut, niin ei toi paljoa auta. Täytyy kyllä ottaa itseä niskasta kiinni ja varata aika lääkkäriin eikä aina vaan odotella.

 

Mie pelkään että täällä kärsitään kakkoslapsen saantivaikeuksista...

Ensimmäinen ja siis ainoa lapsi oli suuri yllätys, mulla kun on ollut 16 vuotiaasta vaikea pco, muutama vuosi sitten yritettiin lääkehoidolla käynnistää ovulaatiota mutta ei auttanut. 7,5v ehkäisyn lopettamisesta sainkin raskausuutisen, ja äitienpäivänä sitten syntyi tämä tyttönen.

Nyt n 4kk sitten jätettiin taas ehkäisy pois ja menkat temppuaa taas. Eli epäilen, että ei ole haikaraa meille tulossa, edellisestaä kokemuksesta viisastuneena en kyllä odottele pitkiä aikoja vaan varaan samantien aletaan korjaamaan kuukautisia jne.

Eli siis yritystä ei ole takana, mutta historian ja nykyisen terveydentilan mukaan katsottuna en ole kovinkaan toiveikas että tärppäisi kakkonen.

 

\

Hormonien lisäksi olen alkanut epäillä josko munasolu ei kiinnitykään, en tosin tiedä mistä olen asian päähäni saanut. Munasolun irtoamisesta en tiedä. Johtimien pitäisi olla auki, ainakin niin gyne sanoi. Ja tosiaan jos vieras tai joku muu tietää asiasta enemmän niin kaikki tieto otetaan vastaan. Täytyy kyllä vaan varata aika lääkäriin, mutta aina olen ajatellut että tämän kierron vielä katson ja jos ei vieläkään niin sitten menen lääkäriin, mutta en ole sinne vielä päässyt paitsi sielä gynellä käymään.

Kyllähän tämä elämä tässä muuten menee, masentaa ainoastaan kun kuukautiset alkaakin. Jostain löytyy niin paljon toivoa jos ne ei alkaiskaan tällä kertaa. Ja joskus kuvittelen että kyllähän joillain voi tulla kuukautiset vaikka olisikin raskaana, mutta kyllä sitten luovun siitä. Ja kun ne vihdoin loppuu alkaa taas uuden haaveilun aika josko nyt. Välillä tulee kunnon masennuskausia kun ei tule niin ei tule ja vajoan apatiaan. Toivoa ei saisi menettää missään kohtaa, mutta kun masentaa ettei edelleenkään ole mitään tullut, niin ei toi paljoa auta. Täytyy kyllä ottaa itseä niskasta kiinni ja varata aika lääkkäriin eikä aina vaan odotella.

mä ajattelen ihan samalla tavalla kuin sinä....oli kyllä outo öukea sun viestiä kun ihankun olisin kirjoittanut sen itse, tiedätkö huomaako tai saako sen miten tietää että kiinnittyykö se munasolu???okei ehkä mä olen vähän tyhmä, mut sitä alkaa ajattelemaa kaikkea....ymmärrät varmaan.minkä ikäinen lapsi teillä on???meillä viisi vee.olisi kiva kirjoitella lisää ajatuksista...vai???

 

Moi kaikki!

meillä kärsittiin sekundäärisestä lapsettomuudesta n.5v.
Esikoinen täyttää viikon kuluttua 7v. ja suuren suuri Onni-vauva syntyy maaliskuun lopulla , siis jos kaikki hyvin menee loppuun asti. Vieläkin välillä pysähtyy ihmettelemään, että meille on vauva siis oikeasti tulossa.

Vuoden yrityksen jälkeen lähdimme tutkimuksiin, missään ei ollut mitään vikaa. Lopuksi vatsaontelon tähystyksessä tammikuussa -04 minulta löytyi paljon endometrioosiaa. Keinohedelmöitystä ehdottivat mutta minä en suostunut (mieheni olisi kyllä suostunut), henkisesti en olisi varmasti kestänyt.
Heinäkuussa -05 yllätys oli kyllä suurtakin suurempi kun tein testin. Merkit raskaudesta olivat kyllä ihan selvät, mutta silti kesti viikon ennen kun edes ymmärsin ajatella, että raskaus voisi olla vaihtoehto.

Voimia teille kaikille!

 

Miten tarkistetaan että munajohtimet ovat kunnossa?

 

\

Miten tarkistetaan että munajohtimet ovat kunnossa?

mulle ainakin kerrottiin että se on eräänlainen varjoaine kuvaus jossa joku "katetri" tai joku semmonen vidään munanjohtimiin ja sinne ruiskutetaan varjoainetta ja puhalletaan ilmaa ja jos kuplat liikkuvat niin kaikki on ok.....toivottavasti tajusit jotain...itse en ehkä kestäis semmosta tutkimusta....kuullostaa aika kamalalta. vautsi et joku on tosissaan onnistunut tulemaan raskaaksi...paljon onnea
voikun meille kävisi samanlailla,teittekö jotakin toisin kun yhtäkkiä täarppäsi????

 

huomaako endometrioosaa mitenkään???mitkä ovat oireita vai onko niitä???

 

\

huomaako endometrioosaa mitenkään???mitkä ovat oireita vai onko niitä???

------>GOOGLE!

 

"08.02.2006 klo 20:18 ppp kirjoitti"
huomaako endometrioosaa mitenkään???mitkä ovat oireita vai onko niitä??

Kurkkaappa myös tämä http://www.endometrioosiyhdistys.fi

 

Täältä löytyy näköjään kohtalotovereita, on kuin lukisi omia tekstejä, todellakin. Meillä on poika 05/00 syntynyt, kun oli vuoden, aloimme yrittämään toista. Eli kohta viisi vuotta olemme yrittäneet, eikä mitään ole tapahtunut.
Menin yksityiselle lääkärille vuoden yrityksen jälkeen. Ei oikein ottanut tosissaan. Miestä ei tuolloin tutkittu, minusta ei löytynyt vikaa. Söin keltarauhashormonia (vuoden) ja klomifeenia (8kk). ei mitään. Tuolloin mies ei olllut valmis pidemmälle, halusi odottaa luonnon voimin, kun esikoinenkin tuli puolessa vuodessa.
Nyt olemme viime keväästä odotelleet julkise puolen jonoissa, ja kaiken maailman tutkimukset on tehty. Miehellä lievästi alentunut sperman taso, ei paha. Tässä kierrossa tehtiin eka inseminaatio. Nyt kiertopäivä 25 ja tein aamulla negatiivisen raskaustestin. Tiedän, että tein sen turhan aikaisin, mutten malttanut odottaa, ja kyllä se voisi näkyä jo nyt. Todella monta kertaa olen saanut itselleni raskausoireita kuviteltua, kunnes teen testin. Niin nytkin. pieni toivo ehkä vielä elää, en tiedä onko se hyvä vai huono. Aina kun toivoo, niin pettyy vielä enemmän. Alan olla tosi väsynyt tähän hommaan. En tahdo kestää muiden vauvauutisia. Se taas rassaa tosi paljon, kun ei sille voi mitään. Seuraava inseminaatio tahdään EHKÄ tänä keväänä, jos sairaalaan mahtuu. Paikkakunnallamme ei ole yksityistä, muutimme näiden hoitojaksojen välillä.
Olo on todella masentunut.
Tsemppiä muille samasta kärsiville!

 

Onpa kyllä tosi mukava lukea että meitä on monta ja kaikilla aikas lailla samanlaisia ajatuksia. ppp, olisi ihan kiva kirjoitella enemmänkin. Palaan illemmalla uudestaan, tämä kun oli vaan pikanen käynti.

Toivoa kaikille meille, sitä ei saa menettää!

 

\

\

Miten tarkistetaan että munajohtimet ovat kunnossa?

mulle ainakin kerrottiin että se on eräänlainen varjoaine kuvaus jossa joku "katetri" tai joku semmonen vidään munanjohtimiin ja sinne ruiskutetaan varjoainetta ja puhalletaan ilmaa ja jos kuplat liikkuvat niin kaikki on ok.....toivottavasti tajusit jotain...itse en ehkä kestäis semmosta tutkimusta....kuullostaa aika kamalalta. vautsi et joku on tosissaan onnistunut tulemaan raskaaksi...paljon onnea
voikun meille kävisi samanlailla,teittekö jotakin toisin kun yhtäkkiä täarppäsi????

Hei ei tuo ole ollenkaan kauhea tutkimus. Pikkasen tuntui vain painetta putkissa kun siellä aineet menivät, muttei mitään kipua (lääkärin mukaan sitä tuntuu yleensä jos on tukos. Ystävälläni sattui ja sitten seuraavassa kuussa olikin jo raskaana).

Meilläkin lapsi 4v. ja toista yritetty kohta 2v. Meillä noiden verikokeiden jälkeen siirryttiin aukiolotutkimukseen. Mistään ei löytynyt vikaa ja nyt takana kaksi inseminaatiotakin, muttei yhtään plussaa. Välillä masentaa tosi rankasti muttei auta kuin toivoa. Täällä palstailleiden neuvosta olen hörppinyt greippimehua ennen ovista (tekee hyvät ovislimat) ja sitten se lasi punaviiniä(pvä oviksen jälkeen jotta limakalvo olis vastaanottavaisempi. No yhden kierron kokeilun jälkeen ei tulosta, mutta nyt olis taas aika alkaa hörppimään greippimehua....

Onnea teille ja lohdutuksena ainakin se että te tunnutte olevan vielä vähän nuorempia kuin minä. :flower:

 

Kuulkaas tätä! UUsimmassa kotivinkissä on juttua aiheesta. ENITEN lapsettomuutta on perheissä, joissa jo on lapsi! Lapsettomuus liittyy usein toiseen lapseen, mistä syystä asiaa ei oikein mielletä ongelmaksi- kun on kumminkin jo yksi lapsi saatu. 90% siittiöistä onn rakennevikaisia, puolet liikuntakyvyttömiä.

Eli meitä on ilmeisen paljon kuitenkin, mutta hyvin vähän puhutaan tästä aiheesta. Ehkä mekään emme osaa ajatella tätä välttämättä lapsettomuutena, koska on jo se 1 lapsi. Ja jos lääkäritkin vähättelevät ensin asiaa, niin ei se ainakaan helpota tilannetta.

 

Olen ihan samaa mieltä siitä, että asiaa vähätellään. Mutta itselläkin on sellainen olo, ettei täysin lapsettoman edessä voisi valittaa kärsivänsä lapsettomuudesta. Eräs tällainen nimittäin kerran sanoi hyvin loukkaantuneena, ettei voi ymmärtää, mitä sellaiset ihmiset valittavat, jotka ovat jo saaneet lapsen. Hänen mielestään hoidotkin pitäisi suunnata vain "oikeasti" lapsettomille. Sanoin hänelle toisen (tai kolmannen) lapsen kaipuun olevan samanlaista kuin ensimmäisenkin. Tietysti on helpompaa kun se yksi jo on, mutta se suru kuukautisten alkaessa on samanlainen.

 

\

Olen ihan samaa mieltä siitä, että asiaa vähätellään. Mutta itselläkin on sellainen olo, ettei täysin lapsettoman edessä voisi valittaa kärsivänsä lapsettomuudesta. Eräs tällainen nimittäin kerran sanoi hyvin loukkaantuneena, ettei voi ymmärtää, mitä sellaiset ihmiset valittavat, jotka ovat jo saaneet lapsen. Hänen mielestään hoidotkin pitäisi suunnata vain "oikeasti" lapsettomille. Sanoin hänelle toisen (tai kolmannen) lapsen kaipuun olevan samanlaista kuin ensimmäisenkin. Tietysti on helpompaa kun se yksi jo on, mutta se suru kuukautisten alkaessa on samanlainen.

Niinhän se on ettei se ole täysin samanlaista lapsettomuutta, koska on jo 1 lapsi. Ja ainakin minä olen ollut ja tulen olemaan kiitollinen että on edes se 1 lapsi, mutta kun sitä haluaa ja kaipaa toista tai kolmatta tai... niin ei sitä mikään muuta. Tästä asiasta pitäisi saada enemmän ja laajempaa huomiota, niin tähänkin asiaan ehkä puututtaisiin ajoissa ja ainakin tiedostettaisiin se, tarkoitan etenkin lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa. Tästä aiheesta ei varmaankaan ole paljoa tutkittua tietoa olemassa ja näin ollen asia on uusi. Mutta sillä näkyvyydellä ehkä saataisiin tutkijatkin kiinnostumaan asiasta ja asiaa lähdettäisiin selvittämään. Tätä ei ehkä ymmärretä tutkia eikä ajatella että ongelma on todella yleinen. Kyllä sitä turhempiakin asioita tutkitaan.

 

:wave: täällä samaa ongelmaa
Meillä ei mitään vikana tutkimuksien mukaan, mutta sitten kävikin semmonen selville, että testien otto kierrolla ovuloin, mutta muulloin se oli todellaharvinaista.

 

Sekundahan minäkin. Takana yksi keskenmeno ja seuraavan lapsen hautajaiset kuusi vuotta sitten. Uutta täällä tehdääm innolla. Nimetkin on jo keksitty.