Sektio!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tuleva äippä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

Tuleva äippä

Vieras

Jännittää ihan kamalasti, minulle täytyy tehdä sektio ja olen ihan pelon sekaisin tuntein.
Olen kuullut niin paljon pahaa, että sanokaa nyt jotain hyvää?
Lapsi on esikoiseni ja hyvin toivottu.
Miten leikkaushaavat paranee ja liikkuminen
 
Itsellä esikoinen syntyi sektiolla ja kyllä minulle se ainakin oli synnytys. Toipumisaika on pitkä, sehän on tylsää. Mutta muuta negatiivista en sektiosta osaa sanoa.
 
Mulla on sujunut kahdesta sektiosta toipuminen oikein hyvin. =) Kipulääkkeitä käytin noin viikon, vähän toista, ja aika lailla viikossa oli olo normaali. Toisessa sektiossa, joka tehtiin puudutuksessa, sain heti lisää lääkettä kun vaan sitä tarvitsin, ja kivunhoidosta huolehdittiin hyvin. Sektiohaavoihin ei missään vaiheessa mitään ongelmia tullut, arvesta tuli pieni ja huomaamaton ja haava muutenkin parani nopeasti.
 
Minulle tehtiin sektio (kiireellinen) aamulla 7.30 , iltapäivälllä halusin jo nousta omille jaloille (huteralta olo kuitenkin tuntui) ja sitä ihmeteltiin että niin nopeasti (vierustoveri pystyi omille jaloilla kävelmään vasta kolmantena päivänä ja silloinkin irvistäen eli kipujen määrä vaihtelee muistaakseni minulla oli 1 tikki enemmän vatsassa). Seuraavana päivänä kävelin varovaisesti.

Sängystä nouseminen sattui ihan kamalasti ja nauraminen (tosin niin väsynyt olo oli ettei oikein naurattanut kun sain jonkin tulehduksen sektiossa kuten vauvakin).

Leikkaushaava parani tosi nopeasti. Ei tarvinnut mitään suihkutella tms. rasvailla.
Nousemiskipu katosi muutaman viikon jälkeen. Mitään painavaa en nostellut, mutta se meinasi uhohtua (rikoin kyllä sääntöä ettei olisi saanut nostaa kuin vauvan painon).

Jälkitarkastuksen jälkeen menin jo urheilemaan (sain neuvolalääkäriltä luvan!). Tosin en ollut lukenut että olisi pitänyt välttäää rajumpaa liikuntaa...jokin lihas googleta sektio ja liikunta / urheilu en muista enää siis kirjoitettiin että voi jäädä "pömppä" tai tulla kohdun laskeuma.

Kipulääkkeitä söin sairaalassa muutaman päivän.

Sektiosta ei jäänyt kuin arpi vatsaan (tietenkään en tiedä millaiseen kunton kohtu jäi)
 
Mulla kans takana 2 sektiota, kiireellinen ja suunniteltu. Positiiviset kokemukset synnytyksistä jäi :) toivuin hyvin.

Tänne kun tulit kysymään niin alateitse synnyttäneet kertoo sulle että sektiolla ei synnytetä, älä niistä välitä, jotkut äidit on tosi innokkaita syyllistämään toisia milloin mistäkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Oona:
Itsellä esikoinen syntyi sektiolla ja kyllä minulle se ainakin oli synnytys. Toipumisaika on pitkä, sehän on tylsää. Mutta muuta negatiivista en sektiosta osaa sanoa.

Ei se kaikilla ole niin pitkä. Mulla ei henk.koht. ollut mitään muuta toipumista kuin hieman haavan aristamista noin kuukauden verran - useista tavan synnytyksistäkin toipuminen kestää kauemmin. Tuo suunniteltu sektio on kuitenkin siinä mielessä siisti operatio, että haava tehdään mahdollisuuksien mukaan niin ettei vatsalihaksia tarvitse poikkaista - aika pientä siihen verrattuna että pieleen mennessään tavan synnytys repii paikat peräreikään asti ja vauriot ovat pysyvät. Toki silti olisin mieluusti itsekin onnistuneen alatiesynnytyksen kokenut.

 
Ensisynnyttäjät laitetaan sektioon helpommin jos epäillään liian ahdasta lantiota vähänkin. Näin sairaalassa mulle sanottiin kun esikoinen piti leikata. Kuopus syntyi alakautta.
 
Nykyään sektiosta toipuvat nostetaan jaloilleen jo viimeistään seuraavana päivänä leikkauksesta. Viikon ajan on vähän hutera olo,mut kipua ei oikeastaan tunnu missään vaiheessa, eikä se haavan kohtakaan oikeastaan kun vaan vähän arista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tuleva äippä:
Jännittää ihan kamalasti, minulle täytyy tehdä sektio ja olen ihan pelon sekaisin tuntein.
Olen kuullut niin paljon pahaa, että sanokaa nyt jotain hyvää?
Lapsi on esikoiseni ja hyvin toivottu.
Miten leikkaushaavat paranee ja liikkuminen

sektio on siis suunniteltu?

kuules, suunniteltu/kiireellinen sektio voi olla hyvä kokemus. Minun esikoiseni syntyi hätäsektiolla ja toinen kiireellisellä. Toinen synnytys oli oikein hyvä ja rauhallinen, kaikki hyvin ap!! Jos pelottaa niin pelkopolille juttelemaan. Hyvin se menee :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja maikko:
Nykyään sektiosta toipuvat nostetaan jaloilleen jo viimeistään seuraavana päivänä leikkauksesta. Viikon ajan on vähän hutera olo,mut kipua ei oikeastaan tunnu missään vaiheessa, eikä se haavan kohtakaan oikeastaan kun vaan vähän arista.

Ei kipua eikä haava-aristusta?! Mistäs kaukaa satumaailmasta sitä oikein kirjoitellaan?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja maikko:
Nykyään sektiosta toipuvat nostetaan jaloilleen jo viimeistään seuraavana päivänä leikkauksesta. Viikon ajan on vähän hutera olo,mut kipua ei oikeastaan tunnu missään vaiheessa, eikä se haavan kohtakaan oikeastaan kun vaan vähän arista.

Ei kipua eikä haava-aristusta?! Mistäs kaukaa satumaailmasta sitä oikein kirjoitellaan?

joo, kyllä mulla meni kiireellisenkin jälkeen pari pvää ennenkuin pääsin pystyyn ja suihkuun pyörryin. Saati sitten hätäsektion jälkeen kun ei pystynyt 2kk aikaan ees lenkkeilemään...

Itse kiireellinen sektio oli kyllä hyvä kokemus mutta kyllä mä olin niin pirun kipeä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja maikko:
Nykyään sektiosta toipuvat nostetaan jaloilleen jo viimeistään seuraavana päivänä leikkauksesta. Viikon ajan on vähän hutera olo,mut kipua ei oikeastaan tunnu missään vaiheessa, eikä se haavan kohtakaan oikeastaan kun vaan vähän arista.

Ei kipua eikä haava-aristusta?! Mistäs kaukaa satumaailmasta sitä oikein kirjoitellaan?

No ei mullakaan ollut se haava kovinkaan kipeää. En tarvinnut edes kipulääkkeitä ekan päivän jälkeen. Kai se on yksilöölistä. Hätäsektio tehtiin ja pystyviilto.
 
Mulla on takana sekä sektio että yavallinen synnytys ja molemmissa oli puolensa, sekä hyvät että huonot. Ja molemmissa kesti toipuminen sattuneista syistä yhtä kauan, kivut vaan oli eri paikoissa... Lapset olleet terveitä ja sektiokin meni "oppikirjan mukaan".Muakin pelotti, mut siinä kun oltiin sairaalassa ja valmisteltiin leikkausta, pääsin jotenkin pelon yläpuolelle tai jotain, tai kenties vaan olin niin kauhuissani etten enää tunnistanut sitä peloksi, mut jokatapauksessa, ei se niin paha rasti ollutmitä pelkäsin :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja maikko:
Nykyään sektiosta toipuvat nostetaan jaloilleen jo viimeistään seuraavana päivänä leikkauksesta. Viikon ajan on vähän hutera olo,mut kipua ei oikeastaan tunnu missään vaiheessa, eikä se haavan kohtakaan oikeastaan kun vaan vähän arista.

Ei kipua eikä haava-aristusta?! Mistäs kaukaa satumaailmasta sitä oikein kirjoitellaan?

Kipulääkettä tuotiin kokoajan ,pyytämättäkin. Haava ei ollut missään vaiheessa kipeä, eikä mikään muukaan kohta, sain kipulääkettä aina ennen kun kipu ehti edes alkaa. Olisi varmaan ilman kipulääkettä koskenutkin. Huonekaveri käveli jo samana iltana sektiosta, itse vasta seuraavana päivänä. Viikon päästä olin jo kaupungilla shoppailemassa ja lenkillä ym. Hyvä yleiskunto auttaa paljon.
 
Mulla kiireellinen ja itse leikkaustapahtuma oli oikein rauhallinen ja meni hyvin. Yöllä kun leikattiin niin seuravana aamuna 9aikaan kehottelivat nousemaan istualleen ja seuraavaksi ylös kokonaan. Kyl se haava oli kipeä ja tartti lääkettä, muttei niin kipeä kun etukäteen aattelin. Haava tulehtui ja toi omat kommervenkkinsä toipumiseen. Niihän se on että ylös kannattaa nousta het kun vaa pääseee, toipuu nopeammin. Ja vauva on hoidettava kuitenkin heti kun
suinkin.
Eiköhän se ap sullakin mee hyvin ja palkinto on mahtava vaivoihin verrattuna =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja maikko:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja maikko:
Nykyään sektiosta toipuvat nostetaan jaloilleen jo viimeistään seuraavana päivänä leikkauksesta. Viikon ajan on vähän hutera olo,mut kipua ei oikeastaan tunnu missään vaiheessa, eikä se haavan kohtakaan oikeastaan kun vaan vähän arista.

Ei kipua eikä haava-aristusta?! Mistäs kaukaa satumaailmasta sitä oikein kirjoitellaan?

Kipulääkettä tuotiin kokoajan ,pyytämättäkin. Haava ei ollut missään vaiheessa kipeä, eikä mikään muukaan kohta, sain kipulääkettä aina ennen kun kipu ehti edes alkaa. Olisi varmaan ilman kipulääkettä koskenutkin. Huonekaveri käveli jo samana iltana sektiosta, itse vasta seuraavana päivänä. Viikon päästä olin jo kaupungilla shoppailemassa ja lenkillä ym. Hyvä yleiskunto auttaa paljon.

mutta ei silti ole mikään sektion jälkeisten kipujen mittari.
 
mulla ei ole mitään pahaa sanottavaa (hätäsektio) kipuja oli mut niin oli alatiesynnytksen jälkeenkin. kotona en ekalla viikolla pystynyt ihan kaikkea tekeen esim. imurointia tai mitään mis piti kumartua. mut pikku hiljaa ja rauhallisesti kun ottaa omien voimien mukaan niin hyvin siitä toipuu, olettaen et ei tule komplikaatioita.

Tsemppiä ja voimia, älä stressaa. ja onnea synnytykseen.
 

Yhteistyössä