Minä olen menossa neljänteen sektiooni viikon kuluttua. Ajan sain kaksi viikkoa sitten synnytystavanarviossa, eli aika tulee siihen 38 + viikolle nykyään. Ennen leikattiin parikin viikkoa ennen laskettua aikaa mutta nykyään vasta ihan siinä hilkulla.
Minut on leikattu aiemmin nukutuksessa kertaalleen ja kaksi kertaa epiduraalissa. Nyt on edessä taas ehkä nukutus, koska selkäleikkauksen takia on voi olla, että epparia ei saada laitettua.
Nukutus on kokemuksena minusta inhottavaa, siitä on raskas herätä ja pää on pyörällä koko päivän. Muutenhan homma menee ilman sen kummempia ihmettelelyjä, unessa kun on. Puudutuksessa toisella kerralla katetri selässä meni jotenkin vinoon ja osa vatsasta jäi puutumatta - se oli kohtalaisen kivuliasta. Vauvan synnyttyä tosin sain sitten muuta kipulääkettä, joten sekin kipu hellitti sitten. Hereillä ollessa vauvan saa tietenkin heti syliin (rinnan päälle) mutta ainakin minulla on ollut niin paljon letkuja ja johtoja siinä, että vähän on ollut vaikea vauvaa vielä helliä. Kunhan on tervehditty ja sitten vauva on mennyt isän hoiviin. Leikkauksista olen toipunut kuitenkin joka kerta hyvin ja jaksanut hoitaa vauvaa jo seuraavasta päivästä lukien. Imettämään olen päässyt jo leikkauspäivänä.
Ikävintä on ollut kipulääkkeiden (morfiini) aiheuttama pahoinvointi ja väsymys sekä rakon toimintahäiriö. Rakko ei toimi 12 tuntia lääkityksen jälkeen ja koska tippa on kuitenkin koko ajan, pitää rakko katetroida. Mutta sekin helpottaa kun lääkkeen vaikutus lakkaa. Minulla kaikki sektiot ovat olleet ihan hyviä kokemuksia, muttaokihan leikkauksesta toipuminen on yhtä yksilöllistä ja kuin muistakin operaatioista tai alatiesynnytyksestä toipuminen. Hyvää on ollut myös se, että synnytystä ei tarvitse jännittää eikä pohtia etukäteen, se kun on kalenteriin jo ruksattuna !!!
