Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Perhe-elämä
Seksitön liitto
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="kissmekate, post: 11626561, member: 37109"]</p><p>Ihan aluksi täytyy kiittää kaikkia parisuhteen myötä - ja vastoinkäymisistä rohkeasti kirjoittaneita, olen saanut palstalta tukea ja neuvoja monenlaisiin parisuhteen ja arjen asioihin. Parisuhdeasiat ja avioliiton hinta ovat itselläni olleet viime aikoina kovasti tapetilla, sillä meillä on nuoresta liitostamme ( yhdessä 3v, 2 naimisissa) käymässä niin, että pelkään tiemme läheisyyden puutteen takia erkaantuvan. Lähtijä olen luultavimmin minä, parisuhteen naispuolinen jäsen. </p><p></p><p>Erosta on rankka puhua - edes ajatella, sillä elämä tuntuu muuten olevan kuitenkin ok kunnossa ja meillä on ihana, kohta 1 vuotta täyttävä tytär. Fyysisen läheisyyden tunnen kuitenkin jo niin valtavana kipuna, että mietin onko parempi pettää vai lähteä kokonaan. Sama lopputulos luultavammin on kuitenkin.</p><p></p><p>Meillä toisistamme erkaantuminen lähti vaivihkaa toisen unohtamisena, liian kauan luotimme siihen, että alun kipinän luoma yhteenkuuluvaisuus ja yhteiset arvot/ päämäärät riittäisivät. Alussa yhteisiä harrastuksia ja päämääriäkin oli enemmän, mutta pikkuhiljaa kävi niin, että yhdessä ei enää liikuttu kodin ulkopuolella. En tiedä oliko kyse laiskistumisesta vai siitä, että väsyin olemaan se suhteen "moottori". Koska olen meistä kahdesta se sosiaalisempi, kaipaan sopivasti "tuulettelua" kodin ja arjen ulkopuolella. Yhteisistä menemisistä nautin, koska niiden aikana saan olla erilaisessa roolissa ja usein niihin liittyy myös romanttista ja erityisesti seksuaalista jännitettä. Minä olen nainen, hän mies - emme pelkästään äiti tai isä. Nykyisin näitä hetkiä ei kuitenkaan ole ja mies ei varmaankaan koe niitä tarvitsevan ( tai näin ainakin tulkitsen, kun hänellä ei ole mitään tarvetta niitä järjestää tai niihin panostaa). Tavallaan ymmärrän asian, sillä töiden jälkeen on varmasti vain kiva nauttia lapsesta ja levähtää. Tästä "ymmärtämiseen pakottautumisesta" huolimatta koen kuitenkin hänen toimintansa suorana loukkauksena ja välinpitämättömyytenä itseäni kohtaan - tai mikä pahempaa mietin, ettei hän kehtaa liikkua enää kanssani jne. ( Ja sitten eksyn mustasukkaisuuteeni miettimään syitä tähän ja maalaamaan piruja seinille). Lopullisen niitin seksin loppumiseen toi lapsi. Itse olisin ollut valmis toimiin vaikka heti, mutta mieheni kiinnostus minuun loppui raskauden toteamisen myötä. Itse lapsesta hän kyllä on innoissaan ja on toimissaan varmasti unelmien perheenisä - tämä on se ulkoinen kuva, jota kaikki minulle hehkuttavat ja jonka voimalla minun pitäisi jaksaa fyysinen yksinäisyyteni ja oma sisäinen kuolemani. Kirjoitan vahvasti, mutta seksuaalisuus kuuluu vahvasti persoonaani ja se on minulle valtava voimavara.</p><p></p><p>Ihailen valtavasti niitä pareja, jotka onnistuvat säilyttämään kipinän liitossaan ja selviytymään vaikeidenkin aikojen yli. Meillä kommunikointi on ollut aina haasteellista ja seksi on miehelle ollut aina arka aihe - en tiedä ovatko syynä suorituspaineet vai mitkä, itse en koe olevani mitenkään erityisen vaativa ja jaksan kannustaa ja yrittää pettymystenkin jälkeen uudelleen. Jos yritän viritellä keskustelua parisuhteestamme, on nykyään lähes toistuvasti seurauksena riita tai mökötys. Terapeutille hän halua lähteä monisyisistä (teko-)syistä - ehkä hän kokee puhumisen paineen vielä suurempi tai hän pelkää kuulevansa vain moitteita. </p><p></p><p>Tilanteemme on surullinen, meillä olisi mielestäni kaikki hyvän ja onnellisen liiton edellytykset, mutta tarvitsisimme apua ja aika alkaa tehdä tehtävänsä : masentaa, väsyttää ja usko loppuu, vaikka mieheni on aivan ihana ja kyllä taistelemisen arvoinen. Itsestänikin haluaisin uskoa samaa.</p><p></p><p>On kuitenkin surullista herätä usein päivän aikana miettimästä sitä, miten raskasta parisuhteessa eläminen on, aurinko ei tunnu paistavan siihenkään. Syytän itseäni tilanteen aiheutumisesta, pahinta on kun mietin, mitä tolkkua parisuhteessamme on - ja tiedän, että ilman lasta olisin varmasti jo lähtenyt. Koen yrittäneeni parantaa asioita sen, minkä ilman toisen panosta voin. </p><p></p><p>Pelkään uusien ihmisten kohtaamista ja niiden vanhojen tapaamista, sillä en tiedä kuinka kauan jaksan enää kätkeä perheemme ja parisuhteemme todellisen laidan ja sen, että olen valtavan yksinäinen - tai ehkä me molemmat. Tuulettumaan tekisi kotoa kovasti mieli vaikka yksin, mutta pelkään - ja silti toivon - että siellä voisi olla kotielämää hauskempaa.</p><p></p><p>Vastatkaapa te viisaat, varsinkin eronneet ja toisen kerran parisuhteen muodostaneet, onko tuntunut, että olisi vielä kannattanut yritttää.</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="kissmekate, post: 11626561, member: 37109"] Ihan aluksi täytyy kiittää kaikkia parisuhteen myötä - ja vastoinkäymisistä rohkeasti kirjoittaneita, olen saanut palstalta tukea ja neuvoja monenlaisiin parisuhteen ja arjen asioihin. Parisuhdeasiat ja avioliiton hinta ovat itselläni olleet viime aikoina kovasti tapetilla, sillä meillä on nuoresta liitostamme ( yhdessä 3v, 2 naimisissa) käymässä niin, että pelkään tiemme läheisyyden puutteen takia erkaantuvan. Lähtijä olen luultavimmin minä, parisuhteen naispuolinen jäsen. Erosta on rankka puhua - edes ajatella, sillä elämä tuntuu muuten olevan kuitenkin ok kunnossa ja meillä on ihana, kohta 1 vuotta täyttävä tytär. Fyysisen läheisyyden tunnen kuitenkin jo niin valtavana kipuna, että mietin onko parempi pettää vai lähteä kokonaan. Sama lopputulos luultavammin on kuitenkin. Meillä toisistamme erkaantuminen lähti vaivihkaa toisen unohtamisena, liian kauan luotimme siihen, että alun kipinän luoma yhteenkuuluvaisuus ja yhteiset arvot/ päämäärät riittäisivät. Alussa yhteisiä harrastuksia ja päämääriäkin oli enemmän, mutta pikkuhiljaa kävi niin, että yhdessä ei enää liikuttu kodin ulkopuolella. En tiedä oliko kyse laiskistumisesta vai siitä, että väsyin olemaan se suhteen "moottori". Koska olen meistä kahdesta se sosiaalisempi, kaipaan sopivasti "tuulettelua" kodin ja arjen ulkopuolella. Yhteisistä menemisistä nautin, koska niiden aikana saan olla erilaisessa roolissa ja usein niihin liittyy myös romanttista ja erityisesti seksuaalista jännitettä. Minä olen nainen, hän mies - emme pelkästään äiti tai isä. Nykyisin näitä hetkiä ei kuitenkaan ole ja mies ei varmaankaan koe niitä tarvitsevan ( tai näin ainakin tulkitsen, kun hänellä ei ole mitään tarvetta niitä järjestää tai niihin panostaa). Tavallaan ymmärrän asian, sillä töiden jälkeen on varmasti vain kiva nauttia lapsesta ja levähtää. Tästä "ymmärtämiseen pakottautumisesta" huolimatta koen kuitenkin hänen toimintansa suorana loukkauksena ja välinpitämättömyytenä itseäni kohtaan - tai mikä pahempaa mietin, ettei hän kehtaa liikkua enää kanssani jne. ( Ja sitten eksyn mustasukkaisuuteeni miettimään syitä tähän ja maalaamaan piruja seinille). Lopullisen niitin seksin loppumiseen toi lapsi. Itse olisin ollut valmis toimiin vaikka heti, mutta mieheni kiinnostus minuun loppui raskauden toteamisen myötä. Itse lapsesta hän kyllä on innoissaan ja on toimissaan varmasti unelmien perheenisä - tämä on se ulkoinen kuva, jota kaikki minulle hehkuttavat ja jonka voimalla minun pitäisi jaksaa fyysinen yksinäisyyteni ja oma sisäinen kuolemani. Kirjoitan vahvasti, mutta seksuaalisuus kuuluu vahvasti persoonaani ja se on minulle valtava voimavara. Ihailen valtavasti niitä pareja, jotka onnistuvat säilyttämään kipinän liitossaan ja selviytymään vaikeidenkin aikojen yli. Meillä kommunikointi on ollut aina haasteellista ja seksi on miehelle ollut aina arka aihe - en tiedä ovatko syynä suorituspaineet vai mitkä, itse en koe olevani mitenkään erityisen vaativa ja jaksan kannustaa ja yrittää pettymystenkin jälkeen uudelleen. Jos yritän viritellä keskustelua parisuhteestamme, on nykyään lähes toistuvasti seurauksena riita tai mökötys. Terapeutille hän halua lähteä monisyisistä (teko-)syistä - ehkä hän kokee puhumisen paineen vielä suurempi tai hän pelkää kuulevansa vain moitteita. Tilanteemme on surullinen, meillä olisi mielestäni kaikki hyvän ja onnellisen liiton edellytykset, mutta tarvitsisimme apua ja aika alkaa tehdä tehtävänsä : masentaa, väsyttää ja usko loppuu, vaikka mieheni on aivan ihana ja kyllä taistelemisen arvoinen. Itsestänikin haluaisin uskoa samaa. On kuitenkin surullista herätä usein päivän aikana miettimästä sitä, miten raskasta parisuhteessa eläminen on, aurinko ei tunnu paistavan siihenkään. Syytän itseäni tilanteen aiheutumisesta, pahinta on kun mietin, mitä tolkkua parisuhteessamme on - ja tiedän, että ilman lasta olisin varmasti jo lähtenyt. Koen yrittäneeni parantaa asioita sen, minkä ilman toisen panosta voin. Pelkään uusien ihmisten kohtaamista ja niiden vanhojen tapaamista, sillä en tiedä kuinka kauan jaksan enää kätkeä perheemme ja parisuhteemme todellisen laidan ja sen, että olen valtavan yksinäinen - tai ehkä me molemmat. Tuulettumaan tekisi kotoa kovasti mieli vaikka yksin, mutta pelkään - ja silti toivon - että siellä voisi olla kotielämää hauskempaa. Vastatkaapa te viisaat, varsinkin eronneet ja toisen kerran parisuhteen muodostaneet, onko tuntunut, että olisi vielä kannattanut yritttää. [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa ÄITI?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Aloitan testin, että kauanko kestää ennenkuin kaverista kuuluu mitään..
13 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Tämän jutun luettuaan pitäisi jokaisen tajuta Suomen kuuluvan EU:n höImöIäisiin joka ei osaa pitää puoliansa
Eilen 23:22
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Kyl naiset vaan osaa olla typeryksiä - katso kuvat
Eilen 20:57
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Venäjä ohitti USA:n Euroopan kaasuntoimittajana - Koska Ukraina räjäyttää maansa läpi kulkevat Venäjän kaasuputket?
Eilen 20:08
vierailija
8 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Menkat
Eilen 19:44
vierailija
1 Viestiä
Lapset ja teinit
6.
Herlin ja Stalin kävelivät torilla, vastaan tuli Bätman ja Rydman...
Eilen 19:22
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
7.
12v ampui koulussa, 12v jäi skuutilla autonballe, 12v puukotettiin selkään
Eilen 19:12
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
8.
"Teksas houkuttelee yhä enemmän woke-kapitalismia vierastavia firmoja – ja saa pian oman pörssin vaihtoehtona New Yorkin pörssille"
Eilen 19:08
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
On tää aika raskas palsta
Started by Echo
Eilen 00:22
Luettu: 558
Aihe vapaa
2.
Läheiset polttavat, en pysty menemään sinne
Started by vierailija
Eilen 01:53
Luettu: 404
Aihe vapaa
3.
Nyt kokoomus haluaa viedä työläisten sunnuntailisät, eikö mikään riitä?
Started by vierailija
Eilen 14:21
Luettu: 296
Aihe vapaa
4.
Riitelyketju
Started by Rätti Väsynyt
Eilen 14:17
Luettu: 285
Aihe vapaa
5.
Taitaa kilttimiehen tallin työntekijällä vaihtua työpaikka
Started by vierailija
Eilen 13:10
Luettu: 283
Aihe vapaa
6.
Keskustan uuden puheenjohtajan Antti Kaikkosen linjapuhe sulkee pois yhteistyön ääri- ja laitavasemmiston kanssa
Started by vierailija
Eilen 15:19
Luettu: 280
Aihe vapaa
7.
Onko kotipaikkakunnallasi jokin "nähtävyys"?
Started by vierailija
Eilen 06:52
Luettu: 234
Aihe vapaa
8.
Perussuomalaiset puolustavat sunnuntailisää, vaikka ääri- ja laitavasemmisto muuta väittää
Started by vierailija
Eilen 13:33
Luettu: 211
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
On tää aika raskas palsta
Latest: Johnny Appleseed
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
K/B-komposti
Latest: vierailija
2 min sitten
Aihe vapaa
3.
Aikamoinen puutarha
Latest: vierailija
3 min sitten
Aihe vapaa
4.
Taas EU:sta huonoja uutisia Suomelle
Latest: Johnny Appleseed
3 min sitten
Aihe vapaa
5.
Läheiset polttavat, en pysty menemään sinne
Latest: vierailija
11 min sitten
Aihe vapaa
6.
Aloitan testin, että kauanko kestää ennenkuin kaverista kuuluu mitään..
Latest: vierailija
13 min sitten
Aihe vapaa
7.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
48 min sitten
Aihe vapaa
8.
Oravamusiikkia
Latest: Johnny Appleseed
54 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Perhe-elämä
Seksitön liitto
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu