miten mukavaa on kun tietää et lapset jo kaikki tässä ja nekin jo vauva-aikaa isompia. Arki on koko ajan vaan "helpompaa". Siis sen suhteen etteivät enää ole niin avuttomia ja passattavia kuin ihan pienet vauvat esim. Toki on pukemista ja näin mut noin muuten. On vapaita käsiä ja löylyssäkin saa istuu rauhassa. Lapset leikkii keskenään kivasti ja tykkää touhuta omiaan.
Lapset siis kuitenkin vasta 4,5v ja 2v mut on tää huomattavasti helpompaa kuin jos katsotaan vaikkapa vuosi takaperin.
Ihanaa kun voi vaan keskittyä nyt tulevaan ja katsoa kun lapset kasvaa.
[QUOTE="juu";24928612]Näin on. Mun ainokainen on reilu 6v. eikä enää huvittaisi aloittaa vauvarumbaa. [/QUOTE]
No näin itsestäkin tuntuu.
Vaikkakin koskaan ei pidä sanoa ettei koskaan, mutta olen tai ollaan 99? varmoja siitä ettei enää esim. kymmenen vuoden päästä perheen lisäystä haluta. Jotenkin tuntuisi ihan hurjalla aloittaa kaikki ihan alusta ja puhtaalta pöydältä.
Nyt kun nää lapset on reilun kahden vuoden ikäerolla on kaikki mennyt tässä samassa rumbassa ja olen vain ikionnellinen et ovat jo "näin paljon" isompia.
Vuosi takaperin olin aivan väsynyt ja uupunut ja nyt alkaa elämä taas voittaa ja on aikaa ja mielenkiintoa kaikille omillekin jutuille.
Mäki olen usein ajatellut noin. Meidän lapset on nyt 5 ja 4. Ja kuinkas sitten kävikään, ylläri tupsahti ja nyt sitten odotellaan kolmatta Siinä meni rauha taas muutamaks vuodeks Vaikka onnellisena siis odotan, kovin onnellisena