Toggle sidebar

sanokaa mulle, että kyllä tää tästä... oikeesti nyt tarvii tsemppiä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja jadal
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
J

jadal

Vieras
mä oon ollut niin tyytyväinen ja täynnä elämää vauvan syntymästä asti, masennus taakse jäänyttä elämää ja raskauden tuomat vaivat samoin. Samoin keskinäiset ongelmat miehen kanssa voitettu ja oon todella nauttinut elämästä.

Ja nyt mä todella kaipaan vakuutteluja, että tää on vain ohimenevää, kun muutama päivä on mennyt aika ankeissa tunnelmissa :snotty:
Tuli niin epäonnistunut olo, kun sain kuulla, että mä valitan kuulema kaikesta tolle ukolle eikä mikään oo hyvä. Tarkoittaen yleensäkin kodin siisteyteen yms. liittyvää. Täysin neutraalisti sanottu asiakin on valitusta kuulema. siis jos vaikka sanon esimerkiksi"mä kyllä olisin vähän kaivannut tässä kaveria, onko sun pakko mennä rassaamaan autoa?"
Kun mä vihdoin oon oppinut sanomaan asoista mitkä mua häiritsee, eikä ne jää mun päänsisään paisumaan suhteettomiks ongelmiksi.

Sellainen olo, etten mä osaa mitään tehdä oikein :ashamed:
 
Sanavalintoihin kannattaa aina kiinnittää todella suurta huomiota kaikkien ihmisten kanssa kommunikoidessa. Esimerkkilauseesi voisi sanoa myös näinkin kääntämällä asian positiiviseksi.

Saisko sinusta kaveria tähän hommaan, jotta saadaan se nopsaan pois tästä pyörimästä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jadal:
mä oon ollut niin tyytyväinen ja täynnä elämää vauvan syntymästä asti, masennus taakse jäänyttä elämää ja raskauden tuomat vaivat samoin. Samoin keskinäiset ongelmat miehen kanssa voitettu ja oon todella nauttinut elämästä.

Ja nyt mä todella kaipaan vakuutteluja, että tää on vain ohimenevää, kun muutama päivä on mennyt aika ankeissa tunnelmissa :snotty:
Tuli niin epäonnistunut olo, kun sain kuulla, että mä valitan kuulema kaikesta tolle ukolle eikä mikään oo hyvä. Tarkoittaen yleensäkin kodin siisteyteen yms. liittyvää. Täysin neutraalisti sanottu asiakin on valitusta kuulema. siis jos vaikka sanon esimerkiksi"mä kyllä olisin vähän kaivannut tässä kaveria, onko sun pakko mennä rassaamaan autoa?"
Kun mä vihdoin oon oppinut sanomaan asoista mitkä mua häiritsee, eikä ne jää mun päänsisään paisumaan suhteettomiks ongelmiksi.

Sellainen olo, etten mä osaa mitään tehdä oikein :ashamed:
Click to expand...

Jadal, ensinnäkin sä olet ihana, luottavainen ihminen jopa sellaiselle jota et tunne, ja varmasti olet vielä ihanampi ystävä. Mä kiljuisin riemusta jos saisin sun kaltaisen ystävän.

Hienoa, jos olet oppinut kertomaan asioita itsesikin näkökulmasta, etkä ole se joka miellyttää aina muita.
Harmi vain että parisuhteessa se ei ole niin tarkkaa kuin ystävyydessä, siis toisen huomioiminen. Sun tapauksessa miehesi pitäisi huomioida sua enemmän.
Ja mä olen sitä mieltä, että naisen PITÄÄ sanoa asioista suoremmin, niinhän miehetkin tekee.
 
mä oon omasta mielestäni yrittänyt aina miettiä ennen kun sanon mitään, nimenomaan siksi, että asia olisi helpompi ottaa vastaan, mutta en näköjään ole onnistunut.
 
Jospa sun mieson nyt puolestaan "väsähtäny" .Oliko hän sun tukena kovasti kun sulla oli vaikeeta? Katos jos sille on tullu sellanen väsymys nyt , kun sun puolella kaikki menee paremmin, anna sille nyt aikaa niihin omiin juttuihin , kyllä se siitä varmasti helpottaa .
 
Suoraan sanominen on syy moneen avioeroon tai ystävyyden katkeamiseen. En suosittele ainakaan rajussa mittakaavassa. Joskus on kyllä pakko sanoa, mutta ei yleensä. Liitot ja suhteet ovat kompromisseja TÄYNNÄ. Kyllä puolisonsa oppii tuntemaan, jotta tietää, että miten käsittelemällä saa haluamansa lopputuloksen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jadal:
Alkuperäinen kirjoittaja harmaa:
Kuka sulle sano että sä valitat ukolles??
Click to expand...

no se ite sanoi.
Click to expand...

Sun pitää jutella sun miehen kans... kysy siltä et onks se sitte parempi et sä et sano mitään ääneen vaan oot hilajaa ja masennut tai räjähdät sitte aika ajoin ukolles ku et enää kestä pitää mitää sisällä....
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Jospa sun mieson nyt puolestaan "väsähtäny" .Oliko hän sun tukena kovasti kun sulla oli vaikeeta? Katos jos sille on tullu sellanen väsymys nyt , kun sun puolella kaikki menee paremmin, anna sille nyt aikaa niihin omiin juttuihin , kyllä se siitä varmasti helpottaa .
Click to expand...

varmasti oli mun masennus miehellekin rankkaa, mutta hirveetä tukea siitä ei kyllä ollut.

Mutta siis omasta mielestäni sanon asioista, mitkä aiheuttaa mulle lisätyötä tai sellaisista mitä mies on luvannut tehdä, mutta homma vain venyy ja venyy....
ilmeisesti kuitenkin on vielä paljon oppimista mulla :(


AinaHarmaa ja muutkin, kiitos :flower:
 
Alkuperäinen kirjoittaja jadal:
itse asiassa jo tää täällä avautuminen helpotti vähän :)

vaikka onkin vähän sellainen olo, etten uskalla sanoa enää mitään, etten vahingossakaan valita :|
Click to expand...

Miehet ei vaan tajua meitä naisia :saint:
 
huoh...
tää näköjään nyt menee mulla ihan jankkaamiseks, mut en halua yksin täällä murehtia.

kaikki muut nukkuu jo, ja mä täällä yksin istun surkeana.
Mietityttää vaan, että mitä mun oikein pitäis tehdä ja sanoa, että kaikilla olis hyvä olla. Kun jos mä en mistään sano, ja kiltisti vaan siivoon muiden sotkut ja pidän suurinpiirtein yksityistä täyshoitolaa tälle porukalle, mä väsyn ja masennun taas.
Mutta taas jos sanon asioista, mitkä mun mielestä mieskin vois hoitaa, hän kokee, että mä vaan valitan ja se ei tee mun mielestä mitään oikein.


Mies onkin nyt pari viikkoa ollut yhden tutun raksalla kaverina ja tehnyt siellä pitkää päivää. Enkä mä oletakaan, että sen pitäis sitten kotiin tultuaan täysillä panostaa kotitöihin. Mutta ei kai se niinkään mene, että kotiin tultuaan saa touhuta täysin omiaan ja jättää kaiken mun harteille.
Ja auttaa sen takia nyt tuota tuttua ja tekee pitkää päivää, kun meillä hajosi auto ja sai tutulta ostaa työllä auton, kun meillä ei ole varaa korjata hajonnutta autoa.
 
Muista, että se tuore vauva-arki (ja kyllä meillä rasittaa vielä tämä vähän epätuoreempikin :snotty: ) on raskasta molemmille. Ei vain sulle. :)

Eiköhän tuo tuosta. Parempi silti puhua kuin hautoa.
 
kiitos teille :)

myönnetään, että harmittaa sekin nyt vähän, kun ajattelin puhua miehellä tästä nyt illalla, mutta se menikin nukkumaan jo paljon ennen yhtätoista, niin en sitten ehtinytkään :|
 
Alkuperäinen kirjoittaja jadal:
kiitos teille :)

myönnetään, että harmittaa sekin nyt vähän, kun ajattelin puhua miehellä tästä nyt illalla, mutta se menikin nukkumaan jo paljon ennen yhtätoista, niin en sitten ehtinytkään :|
Click to expand...


Voi sinua! :hug:

 
Alkuperäinen kirjoittaja jadal:
huoh...
tää näköjään nyt menee mulla ihan jankkaamiseks, mut en halua yksin täällä murehtia.

kaikki muut nukkuu jo, ja mä täällä yksin istun surkeana.
Mietityttää vaan, että mitä mun oikein pitäis tehdä ja sanoa, että kaikilla olis hyvä olla. Kun jos mä en mistään sano, ja kiltisti vaan siivoon muiden sotkut ja pidän suurinpiirtein yksityistä täyshoitolaa tälle porukalle, mä väsyn ja masennun taas.
Mutta taas jos sanon asioista, mitkä mun mielestä mieskin vois hoitaa, hän kokee, että mä vaan valitan ja se ei tee mun mielestä mitään oikein.


Mies onkin nyt pari viikkoa ollut yhden tutun raksalla kaverina ja tehnyt siellä pitkää päivää. Enkä mä oletakaan, että sen pitäis sitten kotiin tultuaan täysillä panostaa kotitöihin. Mutta ei kai se niinkään mene, että kotiin tultuaan saa touhuta täysin omiaan ja jättää kaiken mun harteille.
Ja auttaa sen takia nyt tuota tuttua ja tekee pitkää päivää, kun meillä hajosi auto ja sai tutulta ostaa työllä auton, kun meillä ei ole varaa korjata hajonnutta autoa.
Click to expand...




On osittain kuin mun kirjoitus...
Miehet, niitä on välillä todella vaikea ymmärtää.
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa