ILTALEHTI:
UutisetPolitiikka
Näkökulma: Suomea vietiin Brysselin yössä kuin kuoriämpäriä
Tänään klo 11:56
Suomen maksutaakka EU:ssa paisuu miljarditolkulla, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.
Pääministeri Sanna Marin (sd) on Brysselissä neuvottelemassa elvytyspaketista. AOP
EU pääsi sopuun 750 miljardin elpymispaketista ja EU:n seitsemänvuotisesta rahoituskehityksestä.
– Kokonaisuus sisältää monia Suomelle tärkeitä asioita. Lopputulosta voidaan pitää Suomen näkökulmasta hyvänä. Elpymispaketissa 390 miljardia euroa jaetaan avustuksina ja 360 miljardia euroa lainoina, pääministeri
Sanna Marin (sd) hehkutti Twitterissä tiistaiaamuna.
Marin piti hyvänä myös sitä, että kolmasosa kaikesta rahoituksesta on käytettävä ilmastotoimiin ja että tutkimusrahoitus kasvaa lähes neljänneksen nykyisestä.
Eikä tässä vielä kaikki.
– Lisäksi osana lopullista sopua turvasimme maaseudun kehittämisrahoituksen, johon saimme neuvoteltua 400 miljoonaa euroa lisää kansallisen kuoren kautta, Marin kertoi Twitterissä.
Lisäksi Suomi sai Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asuttujen alueiden kehitysvaroihin 100 miljoonaa euroa kansallisen ”kirjekuoren” kautta.
Mutta ei Suomi mitään lisää saanut, vaikka sellainen kuva monille syntyi. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomi saa maatalouden suoria EU-tukia tulevalla rahoituskaudella alustavan laskelman mukaan lähes saman verran kuin nykykaudella.
Sovitulla kompensaatiorahalla vain paikataan rahoituskehyksiin päätettyjä maataloustukien leikkauksia, kuten kansanedustaja
Päivi Räsänen (kd) asian tiivisti.
***
Marinin hehkutus on turhaa. Todellisuudessa Suomea vietiin Brysselin yössä kuin sitä kuuluisaa kuoriämpäriä tai litran mittaa. Turpiin tuli ja huolella.
STT:n mukaan Suomi arvioi saavansa EU:n koronaelpymispaketista 3,2 miljardia euroa. Arvion mukaan Suomen maksut elpymispakettiin ovat 6,6 miljardia euroa vuosina 2021–2058.
Miinusta 3,4 miljardia euroa.
Seitsenvuotisesta budjetista Suomi on saamassa oman arvionsa mukaan tulevalla kaudella 11,1 miljardia euroa ja on maksamassa 16,7 miljardia euroa.
Siinä on miinusta 600 miljoonaa euroa edelliseen budjettikauteen verrattuna. Suomen maksuosuus vajaa 100 miljoonaa euroa vuodessa.
Lisäksi päälle tulevat takausvastuut kriisirahaston jäsenmaille antamista lainoista. Suomen ennestään massiiviset EU- ja eurovastuut kasvavat kriisirahaston myötä 13 miljardia euroa.
Mainittakoon sekin, että tiukkaa linjaa Brysselissä vetänyt ns. nuuka nelikko eli Ruotsi, Tanska, Itävalta ja Hollanti saivat neuvoteltua itselleen lähes neljän miljardin euron jäsenmaksuhyvitykset.
Suomi ei edes vaatinut jäsenmaksuhyvityksiä. Ehkä Suomi sai sitten vastineeksi ns. poliittista pääomaa.
– Suomi ei halunnut blokkiutua – yhteistyö tärkeämpää, Marin sanoi.
Suomi – iloinen nettomaksaja!
***
Suomen koronalasku oli jo ennen EU-huippukokousta melkoinen. Valtio joutuu ottamaan tänä vuonna uutta nettovelkaa vajaat 20 miljardia euroa kattaakseen koronan rajoitustoimista aiheutuneet menot.
Kaikki Brysselin huippukokouksessa sovittu tuleen siihen päälle, ja nämä rahat päätyvät etupäässä niille EU-maille, jotka olivat ongelmissa jo ennen koronakriisiä, koska ne eivät ole hoitaneet talouttaan kunnolla.
Italian pääministeri ehti jos laskeskella, että tukipaketista 28 prosenttia kohdistuu Italialle. Uutistoimisto AP kertoi maanantaina, että ison osan Italian avustuksista pelätään päätyvän mafian käsiin.
Marin perusteli Suomen myönteistä suhtautumista kriisirahastoon sillä, että Suomi on viennistä riippuvainen maa. Noin puolet Suomen viennistä suuntautuu EU-maihin.
Mainitsematta jäi, että kriisirahastosta suurimman siivun saavat Etelä-Euroopan ovat Suomen viennin kannalta merkityksettömiä, kuten Suomen professori
Matti Viren jo totesi.
***
Maratoniksi venyneen EU-huippukokouksen pohjana oli esitys 750 miljardin euron elpymisrahastosta, josta 500 miljardia annettaisiin avustuksina ja 250 miljardia euroa lainoina.
Suomi tavoitteli rahaston koon pienentämistä ja avustusten määrän nostamista suhteessa lainaan. Lopputuloksena rahaston koko ei pienentynyt. Avustusten toki pieneni 110 miljardia euroa, mutta se on vähemmän, mitä Suomi tavoitteli.
Marin ilmaisi tyytyväisyytensä myös siihen, että oikeusvaltioperiaate kytkettiin osaksi EU-varojen käyttöä. Se oli myös Suomen tavoite.
Tämäkin hehkutus asettuu erikoiseen valoon, kun muistaa, että eduskunnan suuri valiokunta hallituspuolueiden äänin pyyhki viime viikolla pöytää perustuslakivaliokunnan kannalla, jonka mukaan Suomi ei voi olla mukana nyt syntyneessä kriisirahastossa, koska se on laiton.
Tämä oikeudellinen keskustelu tulee jatkumaan Suomessa vielä pitkään.
=))
