Hei vaan kaikille tasapuolisesti! :wave:
Pidänpä tämmöisen oikein virallisen esittäytymisen, kun nyt vihdoin päätin alkaa palstailemaan rohkeasti nimimerkillä iänikuisen vieraana olon sijaan. Jo on aikakin, sillä ensimmäisen kerran luin Kaksplussan keskustelupalstaa viime vuosituhannen puolella! Riskinähän tässä on, että joku saattaa muodostaa minusta jonkinlaisen mielikuvan ja saatan virtuaalisen julkisesti nolata itseni tai joutua vastuuseen sanoistani.
Mahdollista on myös, etten rohkene enää kommentoida mitään
Nimimerkkini kertoo minusta tärkeimmän, syön usein sanani Minulla on usein vahvoja mielipiteitä, mutta ne eivät ole välttämättä kovin pitäviä, vaan mieleni on hyvin piteetön ja siis avoin uusille näkökulmille. Joskus joudun syömään sanani niiden pulpahdettua ulos ilman kunnollista ajatusta. Joskus syön sanoja ihan vain nautiskellakseni niiden mausta ja erikoisuudesta. En ole minkään sortin kielitieteilijä, mutta tykkään sanoista ja niiden aidon merkityksen pohtimisesta. Kirjoitan myös usein ihan liian pitkiä juttuja, kuten tämäkin.
Minulla on kaksi poikaa, 13- ja 1,5 -vuotiaat. Lisäksi mies ja kaksi koiraa. Elämääni on mahtunut jos jonkinmoista, hyvää ja pahaa, iloa ja surua, vaikeita ja helppoja aikoja, virheitä ja niistä oppimisia.
Istun koneella aika paljon, usein liikaakin, sillä teen sillä töitä ja opiskelen. Siinä välissä lepuutan aivojani täällä ja pohdin asioita, joiden pohtimisessa ei ole mitään järkeä
Eiköhän tämä nyt tällä erää riitä esittelyläpätykseksi...
Pidänpä tämmöisen oikein virallisen esittäytymisen, kun nyt vihdoin päätin alkaa palstailemaan rohkeasti nimimerkillä iänikuisen vieraana olon sijaan. Jo on aikakin, sillä ensimmäisen kerran luin Kaksplussan keskustelupalstaa viime vuosituhannen puolella! Riskinähän tässä on, että joku saattaa muodostaa minusta jonkinlaisen mielikuvan ja saatan virtuaalisen julkisesti nolata itseni tai joutua vastuuseen sanoistani.
Mahdollista on myös, etten rohkene enää kommentoida mitään
Nimimerkkini kertoo minusta tärkeimmän, syön usein sanani
Minulla on usein vahvoja mielipiteitä, mutta ne eivät ole välttämättä kovin pitäviä, vaan mieleni on hyvin piteetön ja siis avoin uusille näkökulmille. Joskus joudun syömään sanani niiden pulpahdettua ulos ilman kunnollista ajatusta. Joskus syön sanoja ihan vain nautiskellakseni niiden mausta ja erikoisuudesta. En ole minkään sortin kielitieteilijä, mutta tykkään sanoista ja niiden aidon merkityksen pohtimisesta. Kirjoitan myös usein ihan liian pitkiä juttuja, kuten tämäkin.Minulla on kaksi poikaa, 13- ja 1,5 -vuotiaat. Lisäksi mies ja kaksi koiraa. Elämääni on mahtunut jos jonkinmoista, hyvää ja pahaa, iloa ja surua, vaikeita ja helppoja aikoja, virheitä ja niistä oppimisia.
Istun koneella aika paljon, usein liikaakin, sillä teen sillä töitä ja opiskelen. Siinä välissä lepuutan aivojani täällä ja pohdin asioita, joiden pohtimisessa ei ole mitään järkeä
Eiköhän tämä nyt tällä erää riitä esittelyläpätykseksi...