Olen 34v. Meillä on kaksi lasta 8v. ja 6v. ja nyt mies on alkanut yllättäen puhumaan kolmannesta? Toisaalta olis ihan hyvä ajatus, mutta tuntuu että jos nyt jää taas kotiin niin miten sitä parin vuoden päästä saa töitä. Nytkin on ollut vaikea löytää töitä, joten olen tyytynyt osa-aikaiseen. Tuntuu vain, että syyllistän itseäni siitä, kun en saa "kunnollista" työpaikkaa ja "pakokeinona" olis jäädä taas kotiin vähäksi aikaa hoitamaan lasta. Eikö ole väärin, että toinen osapuoli joutuu aina huolehtimaan perheen taloudesta, kun toinen "lorvii" kotona? Ja äitiyspäivärahahan on surkea, kun olen ollut osa-aikasena!! Toinen juttu on tietysti se, että nyt pääsee jo tavallaan helpommalla kun lapset on jo kohta molemmat koulussa. Jaksaako sitä enää juosta vauvan perässä? Nehän ehtii jokapaikkaan!!!