Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Aihe vapaa
Sairas puoliso
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="resiina, post: 20795393"]</p><p>Mielenkiintoinen aloitus ja kysymys. Näiden pohtiminen on hieman hankalaa, jossei elä ko. tilanteessa konkreettisesti. Tällainen tilanne voi tulla kenelle tahansa, milloin tahansa. Mistäkö tiedän?</p><p></p><p>Meillä tilanne tosiaankin on tämä ap:n kuvaama, eli puolisoni on sairautensa vuoksi henkisesti ja fyysisesti kykenemätön seksuaaliseen kanssakäymiseen. Näin on ollut jo useamman vuoden ajan. Emme tiedä kauanko tilanne tulee vielä jatkumaan (mahdollisesti pysyvästi) ja valitettavasti siihen ei ole parannusta saatavilla, tutkittu on. Täysin seksitöntä, tavallista platonista hellyyttä on toki, mutta edes alasti lusikassa nukkuminen ei herätä puolison haluja millään tasolla. Hankaluus on siinä, että koska fyysinen puoli ei onnistu ja henkinenkin on poissa, ei puolisollani ole haluja (tai oikeastaan enää edes ymmärrystä millaista on haluta toista) ottaa minun seksuaalisuuttani huomioon. Hän ei itse kaipaa mitään sellaista, eikä siis ymmärrä minun terveenä kaipaavan, joten yksipuolinen "vaihtoehtoisin keinoin tyydyttäminen" on myös pois pelistä.</p><p></p><p>Kieltämättä ovat prioriteetit menneet uusiksi. Aika ei poista ongelmaa, se vain antaa itselle aikaa kasvaa ja kehittyä tämän asian ja siihen suhtautumisen kanssa. Kun huoli toisen jaksamisesta väistyy akuuttitilanteen poistuessa ja arki tulee kuvioihin, on hetkittäin vaikea muistaa toisen olevan pitkäaikaissairas. Vointi saattaa muuten olla hetkittäin hyväkin, mutta tämä yksi asia ei lähde nousukiitoon edes vähäisissä määrin hyvinäkään hetkinä. </p><p></p><p>Tasaisin väliajoin maailmani tuntuu romahtavan, kun hakkaan päätä seinään pettymyksen, katkeruuden ja kohliutuneen itsetuntoni kanssa. Huonoina hetkinä TV:n seksikohtaus tai netistä luettu pihtausvuodatus saa kyyneleet silmiin välittömästi. Hyvinä päivinä uskottelen itselleni haluavani panon sijasta rakastavan, luotettavan ja samalla aaltopituudella toimivan puolison. Tiedän, ettei pitäisi joutua valitsemaan, mutta nämä kortit on meille annettu ja niiden puitteissa tulee päätöksetkin tehdä. Eli joko tai.</p><p></p><p>Yritämme puhua asiasta mahdollisimman paljon, mutta myös puolisoni itsetunto on tässä vuosien rytinän saatossa pahasti kolhiutunut. Toisaalta olemme hitsautuneet lähemmäksi toisiamme kuin koskaan. Toisaalta tässä yhdessä, parisuhteen peruspilarissa, olemme toisillemme kuin vieraat ihmiset. Aloitteen tekeminen on molemmille hankalaa ja kiusallista, ja useimmiten jää kokonaan tekemättä koska lopputulos on tiedossa. Yritämme fyysistä puolta satunnaisin väliajoin, aina epäonnistuen. Näinä hetkinä on vaikea peittää pettymystään, tekisi mieli huutaa puolisolle suorat sanat. Hetkittäin huomaan kuolaavani puutteessa telkkarissa esiintyviä hyvännäköisiä ja pönkitän heikkoa itsetuntoani tulemalla äärimmäisen persoksi vieraiden ihmisten pienille, viattomillekin kohteliaisuuksille. Olen menettänyt seksuaalisuuteni kokonaan, kuin myös puolisoni. Olemme asian kanssa samassa veneessä. </p><p></p><p>Olemme puhuneet pettämiseen suhtautumisesta suhteemme alkuaikoina, ja olemme molemmat hyvin tiukkoja uskottomuuden suhteen. Hiljattain asiasta ei ole puhuttu. Toivon, että puolisoni vieläkin luottaa uskollisuuteeni, koska siitä en tule kaiken tämän jälkeenkään lipsumaan. En voisi edes ajatuksen tasolla ehdottaa "halujeni täyttämistä vaivihkaa muualla", koska tiedän miten syvän ja pysyvän särön tällainen heittokin rakkaimpani sydämeen tekisi.</p><p></p><p>Annan silti puolisoni nauttia antamastani hellyydestä hänen ehdoillaan. Pyrin osoittamaan hänelle epäonnistumisenkin hetkinä (tai nimenomaan juuri niinä hetkinä), että rakastan häntä juuri sellaisena kuin hän on, eikä hänen minun edessäni ole tarvis häpeillä tai tuntea huonommuutta. Annan hänelle turvallisuuden tunteen siitä, että vaikka hän onkin sairas, hän voi luottaa olevansa minulle rakkainta tässä maailmassa, enkä ole menossa mihinkään. Pyrin tukemaan ja kannustamaan häntä kaikessa. Lopulta tärkeintä minulle olisi hänen hyvä olonsa ja mahdollinen terveeksi tulemisensa. En voi omalla toiminnallani lisätä hänen taakkaansa enää entisestään alleviivaamalla omia halujani, kyllä hän ne jo tietää. Hän ei vain ole kykeneväinen tekemään niille mitään. Puolisona velvollisuuteni on ottaa osa taakasta, ei lisätä sitä. Yritän jatkuvasti asettaa itseni puolisoni asemaan, se helpottaa itsekkäissä hetkissä. Elämme kuin ystävät, mutta puolisoni onkin paras ystäväni.</p><p></p><p>Kaiken se kestää. Pakottaa ketään ei tietenkään voi, minäkin olen itse päätökseni tehnyt. Päätöksen pysyä puolisoni rinnalla.</p><p></p><p>Pahoittelut pitkästä vuodatuksesta, sattui ajankohtainen aihe, jota pohdin usein. Niin kuin varmasti tekstistä näkyy.</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="resiina, post: 20795393"] Mielenkiintoinen aloitus ja kysymys. Näiden pohtiminen on hieman hankalaa, jossei elä ko. tilanteessa konkreettisesti. Tällainen tilanne voi tulla kenelle tahansa, milloin tahansa. Mistäkö tiedän? Meillä tilanne tosiaankin on tämä ap:n kuvaama, eli puolisoni on sairautensa vuoksi henkisesti ja fyysisesti kykenemätön seksuaaliseen kanssakäymiseen. Näin on ollut jo useamman vuoden ajan. Emme tiedä kauanko tilanne tulee vielä jatkumaan (mahdollisesti pysyvästi) ja valitettavasti siihen ei ole parannusta saatavilla, tutkittu on. Täysin seksitöntä, tavallista platonista hellyyttä on toki, mutta edes alasti lusikassa nukkuminen ei herätä puolison haluja millään tasolla. Hankaluus on siinä, että koska fyysinen puoli ei onnistu ja henkinenkin on poissa, ei puolisollani ole haluja (tai oikeastaan enää edes ymmärrystä millaista on haluta toista) ottaa minun seksuaalisuuttani huomioon. Hän ei itse kaipaa mitään sellaista, eikä siis ymmärrä minun terveenä kaipaavan, joten yksipuolinen "vaihtoehtoisin keinoin tyydyttäminen" on myös pois pelistä. Kieltämättä ovat prioriteetit menneet uusiksi. Aika ei poista ongelmaa, se vain antaa itselle aikaa kasvaa ja kehittyä tämän asian ja siihen suhtautumisen kanssa. Kun huoli toisen jaksamisesta väistyy akuuttitilanteen poistuessa ja arki tulee kuvioihin, on hetkittäin vaikea muistaa toisen olevan pitkäaikaissairas. Vointi saattaa muuten olla hetkittäin hyväkin, mutta tämä yksi asia ei lähde nousukiitoon edes vähäisissä määrin hyvinäkään hetkinä. Tasaisin väliajoin maailmani tuntuu romahtavan, kun hakkaan päätä seinään pettymyksen, katkeruuden ja kohliutuneen itsetuntoni kanssa. Huonoina hetkinä TV:n seksikohtaus tai netistä luettu pihtausvuodatus saa kyyneleet silmiin välittömästi. Hyvinä päivinä uskottelen itselleni haluavani panon sijasta rakastavan, luotettavan ja samalla aaltopituudella toimivan puolison. Tiedän, ettei pitäisi joutua valitsemaan, mutta nämä kortit on meille annettu ja niiden puitteissa tulee päätöksetkin tehdä. Eli joko tai. Yritämme puhua asiasta mahdollisimman paljon, mutta myös puolisoni itsetunto on tässä vuosien rytinän saatossa pahasti kolhiutunut. Toisaalta olemme hitsautuneet lähemmäksi toisiamme kuin koskaan. Toisaalta tässä yhdessä, parisuhteen peruspilarissa, olemme toisillemme kuin vieraat ihmiset. Aloitteen tekeminen on molemmille hankalaa ja kiusallista, ja useimmiten jää kokonaan tekemättä koska lopputulos on tiedossa. Yritämme fyysistä puolta satunnaisin väliajoin, aina epäonnistuen. Näinä hetkinä on vaikea peittää pettymystään, tekisi mieli huutaa puolisolle suorat sanat. Hetkittäin huomaan kuolaavani puutteessa telkkarissa esiintyviä hyvännäköisiä ja pönkitän heikkoa itsetuntoani tulemalla äärimmäisen persoksi vieraiden ihmisten pienille, viattomillekin kohteliaisuuksille. Olen menettänyt seksuaalisuuteni kokonaan, kuin myös puolisoni. Olemme asian kanssa samassa veneessä. Olemme puhuneet pettämiseen suhtautumisesta suhteemme alkuaikoina, ja olemme molemmat hyvin tiukkoja uskottomuuden suhteen. Hiljattain asiasta ei ole puhuttu. Toivon, että puolisoni vieläkin luottaa uskollisuuteeni, koska siitä en tule kaiken tämän jälkeenkään lipsumaan. En voisi edes ajatuksen tasolla ehdottaa "halujeni täyttämistä vaivihkaa muualla", koska tiedän miten syvän ja pysyvän särön tällainen heittokin rakkaimpani sydämeen tekisi. Annan silti puolisoni nauttia antamastani hellyydestä hänen ehdoillaan. Pyrin osoittamaan hänelle epäonnistumisenkin hetkinä (tai nimenomaan juuri niinä hetkinä), että rakastan häntä juuri sellaisena kuin hän on, eikä hänen minun edessäni ole tarvis häpeillä tai tuntea huonommuutta. Annan hänelle turvallisuuden tunteen siitä, että vaikka hän onkin sairas, hän voi luottaa olevansa minulle rakkainta tässä maailmassa, enkä ole menossa mihinkään. Pyrin tukemaan ja kannustamaan häntä kaikessa. Lopulta tärkeintä minulle olisi hänen hyvä olonsa ja mahdollinen terveeksi tulemisensa. En voi omalla toiminnallani lisätä hänen taakkaansa enää entisestään alleviivaamalla omia halujani, kyllä hän ne jo tietää. Hän ei vain ole kykeneväinen tekemään niille mitään. Puolisona velvollisuuteni on ottaa osa taakasta, ei lisätä sitä. Yritän jatkuvasti asettaa itseni puolisoni asemaan, se helpottaa itsekkäissä hetkissä. Elämme kuin ystävät, mutta puolisoni onkin paras ystäväni. Kaiken se kestää. Pakottaa ketään ei tietenkään voi, minäkin olen itse päätökseni tehnyt. Päätöksen pysyä puolisoni rinnalla. Pahoittelut pitkästä vuodatuksesta, sattui ajankohtainen aihe, jota pohdin usein. Niin kuin varmasti tekstistä näkyy. [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta sanaa on lauseessa: "Tupenrapinat"
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Refugees welcome: ”Siirtolaiset puukottivat puolalaisen sotilaan kuoliaaksi Valko-Venäjän rajalla”
12 min sitten
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Mnt Everest siivottiin, kymmeniä ruskeiden ja mustien kantajien luurankoja "potkiskeltiin sivummalle!"
Tänään 04:44
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Järjen Äänet EU vaaleissa ovat
Tänään 01:06
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Ilmaista vuokraan sisältyvää nettiä ei todellisuudessa ole
Tänään 00:29
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Yhtäkkiä tullut kylmä sää "shokki"
Eilen 23:53
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
6.
SDP:n Antti Lindtman vastustaa yhteisvelkaa toisin kuin kokoomus, RKP, vihreät ja vasemmistoliitto
Eilen 23:36
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Jarkko Tontti on kirjailija, oikeustieteen tohtori ja varatuomari: "Punavihreät vetoavat tieteeseen, mutta levittävät harhaisia sukupuoliteorioita"
Eilen 23:30
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Maalausliike Lääperi. Perättömiä lastensuojelu- ja rikosilmoituksia, pommeja, sekä ilkivaltaa
Eilen 23:25
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Välimeren ruokavalio kerää jälleen ylistystä – merkittävää hyötyä naisille
Started by vierailija
Tiistai klo 20:59
Luettu: 1K
Aihe vapaa
2.
Tunnettu rap-artisti C. Gambino kuoli eilen ampumaväIikohtauksessa Ruotsin Göteborgissa
Started by vierailija
Keskiviikko klo 11:19
Luettu: 1K
Aihe vapaa
3.
Jos sota syttyisi, niin mihin sinä menisit turvaan
Started by viisikymppinen isoäiti
Keskiviikko klo 10:43
Luettu: 621
Aihe vapaa
4.
Yksi kuva näyttää Reissu-Sanna Marinin hurjan matkatahdin. Kerosiiniä palaa ja aukkoja tulee otsonikerrokseen 😢
Started by vierailija
Sunnuntai klo 08:34
Luettu: 469
Aihe vapaa
5.
50v Ivan Puopolo ottaa turpaan piliittisessa argumentoinnissa parikymppiseltä
Started by vierailija
Sunnuntai klo 16:58
Luettu: 464
Aihe vapaa
6.
Sanna irstaili keskellä katua
Started by vierailija
Keskiviikko klo 13:59
Luettu: 435
Aihe vapaa
7.
Alkionsiirto ja raskaustesti
Started by vierailija
Maanantai klo 16:43
Luettu: 414
Lapsen saaminen
8.
Miten dementiaa voi ennaltaehkäistä?
Started by vierailija
Keskiviikko klo 13:16
Luettu: 341
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Taas naurettavia tuomioita.
Latest: vierailija
8 min sitten
Aihe vapaa
2.
Refugees welcome: ”Siirtolaiset puukottivat puolalaisen sotilaan kuoliaaksi Valko-Venäjän rajalla”
Latest: vierailija
11 min sitten
Aihe vapaa
3.
Ketä demaria äänestän eurovaaleissa?
Latest: ruuttis
15 min sitten
Aihe vapaa
4.
Jarkko Tontti on kirjailija, oikeustieteen tohtori ja varatuomari: "Punavihreät vetoavat tieteeseen, mutta levittävät harhaisia sukupuoliteorioita"
Latest: vierailija
16 min sitten
Aihe vapaa
5.
Top 2 ehdokkaat EU-vaaleissa ovat
Latest: ruuttis
19 min sitten
Aihe vapaa
6.
Haaveena vauva 2025
Latest: haaveillen
22 min sitten
Lapsen saaminen
7.
Mnt Everest siivottiin, kymmeniä ruskeiden ja mustien kantajien luurankoja "potkiskeltiin sivummalle!"
Latest: vierailija
Tänään 05:03
Aihe vapaa
8.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
Tänään 03:34
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Aihe vapaa
Sairas puoliso
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu