Sain sitten tietää, että olin vanhemmilleni ei-toivottu vahinkolapsi :-(

Löysin isoveljeni Facebookin seinältä veljeni kaverin veljelleni lähetty viesti, että miksi veljelläni on niin paljon sisaruksia (veljeni on vanhin äitimme ja isämme viidestä lapsesta) ja veljeni vastasi siihen viestiin, että "Äiti ja isä olisivat tahtoneet vain 4 lasta ja saivatkin 4 lasta, mutta sitten äiti alkoi odottamaan viidettä lasta eikä viitsinyt mennä aborttiin eli nuorin siskoni on ei-toivottu äprä" :-(

 

Minäkin olen isälleni ei-toivottu. Mielipide vaan usein muuttuu odotusaikana tai vauvan synnyttyä.

 

Onpa ihana veli.

Tuskinpa sinua on tehty sen takia, että ei olla "viitsitty mennä aborttiin". Vahinkolapset on aika yleisiä ja rakkaita perheenjäseniä.

 

No entäs sitten?

Mitä sen on väliä, jos lapsi on ollut vahinko tai jopa ei-toivottu? Kyllä mä näkisin, että jos lasta ei OIKEASTI tahdo, niin siinä kohtaa ihminen päätyy aborttiin tai adoptioon.

Voihan se olla, että alkuun ei sinua oltaisi haluttu, mutta kun raskaus eteni ja synnyit, tilanne olikin jo toinen.

Me on aina haluttu 3 lasta ja se 3 meillä onkin. Mutta sen kolmannen kohdalla kävi sitten tietyllä tapaa pieni vahinko jonka tiimoilta sain tietää olevani raskaana, kun sylissä oli 5kk ikäinen vauva.

En todellakaan halunnut siinäkohtaa mitään vahinkovauvaa, mutta minkäs teet, kun pulla oli jo uunissa. Ei auttanut muu kuin sopeutua.

Ja melko nopeasti sitten sopeuduinkin...ja jonkin ajan kuluttua ihan ehdottomasti halusin sen vauvan. Ja nyt, näin jälkikäteen koko juttu naurattaa. Kyllä meidän perheestä puuttuisi paljon, jos meillä ei olisi tuota meidän kupopustamme

Mä itse olen myös vahinko, enkä ole siitä kärsinyt millään tavalla. Varmaan aika moni on vahinko, mutta koska se on joku hämärä tabu, se on muka paha asia. Mun mielestä ei ole.

 

Suurin osa ennen 70-lukua syntyneistä on vahinkolapsia, varsinkin esikoiset. Yleensä 'vahinko' pakotti vanhemmat menemään naimisiin keskenään. Silloin ei ollut vielä toimivia ehkäisymuotoja.

 

Millainen vanhempi kertoo lapselleen hänen olleen vahinko ja ei-toivottu? Joku sekopää.

 

Veljesi ei taida tietää, mitä sana äpärä tarkoittaa. Jos vanhempasi ovat olleet naimisissa sinun saadessa, niin et ole äpärä. Jos he eivät ole olleet naimisissa, niin silloin veljesikin on äpärä.

 

[QUOTE="Sanna";25815942]Suurin osa ennen 70-lukua syntyneistä on vahinkolapsia, varsinkin esikoiset. Yleensä 'vahinko' pakotti vanhemmat menemään naimisiin keskenään. Silloin ei ollut vielä toimivia ehkäisymuotoja.[/QUOTE]

Nytpä vasta vitsin murjasit... =)

Suurin osa ennen 70-lukua syntyneistä on vahinkolapsia, varsinkin esikoiset.

 

Tuon tyhmän lauseen ei kannata antaa masentaa. Sun veljesi ei oikeasti tiedä mitään vanhempiesi tilanteesta, kunhan jauhaa pskaa. Sitä paitsi äpärä sana ei tuohon kuvioon edes sovi. Aika hölmöjä juttuja veljelläsi. Minkä ikäinen veljesi on? Teini?

 

Minä tiedän montakin ihmistä, jotka ovat olleet vahinkoja ja ei-toivottuja - aluksi.

Mutta syntyessään jo kovin paljon rakastettuja.

 

Hei, veljesi saattoi heittää vain vitsin, huonon sellaisen, tai sitten oisko kateellinen sinulle jostain tai muuten vain epäkypsä?

Ja itse sain sisarusparven viimeisen lapsen "täytenä yllätyksenä", ei suunniteltuna, mutta lapsi on sanoinkuvaamattoman rakastettu, toivottu ja odotettu! Vaikka tuli sellaiseen elämäntilanteeseen, jossa ajattelin et ei voi olla mahdollistakaan, niin hän on oikea silmäterä. Usein se kuopus onkin. Jätä siis omaan arvoosi! Ja onhan maailmassa sellaisiakin vanhempiensa hylkäämiä lapsia, jotka ovat ihmisinä kuitenkin arvokkaita !

 

Ongelma ei taida olla sinä tai vanhempasi vaan veljesi. Ihme pässi, kun tuollaisia kirjoittelee.

 

Olen myös samaa mieltä, että jos lapsi on niin paha vahinko, niin silloin päädytään aborttiin. Mulla on kaksi tuttavaa, jotka molemmat tulivat raskaaksi kuparikierukkaa käyttäessään. Molemmat piti lapsen ja ovat hyvin rakastettuja lapsia.

 

Susta on satavarmasti tullut täysin toivottu lapsi ja usko mua siinä että sun oli tarkoitettu syntyvän!!!

 

Mäkin olen vahinko :hug:. Ja niin on mun velikin. Ainoa suunniteltu oli siskoni. Homma meni siis niin, että veli ilmoitti tulostaan -> äidin ja isän piti mennä naimisiin. Syyskuussa vihitty pari sai helmikuussa nelikiloisen lapsen, ei tainnut mennä keskostarina oikein läpi . Silloinhan näitä "avioliitossa siitettyjä" lapsia syntyi aika varhaisilla viikoilla kokoonsa nähden . Mun sisko siis suunniteltiin, syntyi kaksi vuotta myöhemmin. Mä taas olen joku hetken huuma ja iltatähti, synnyin kymmenen vuotta siskon jälkeen. Ja äiti on kyllä ihan myöntänyt, etten mä ollut ihan suunnitelmissa. Mutta ei se mua haittaa, mua on kyllä rakastettu erittäin paljon vaikka vahinko olenkin.

 

Mäkin olen vahingonlaukaus.

Vanhemmat kävivät jopa sairaalassa hankkiutamassa musta eroon. Varattu aika osui perjantaille, mutta sairaalassa sattui ruuhkahärdeli, joten äitini lähetettiin kotiin ja aika siirrettiin seuraavalle maanantaille. Tulivat sitten viikonlopun aikana toisiin aikeisiin ja tässä sitä ollaan.

Oisinkohan ollut 15v, kun asia tuli puheeksi. Ei ole ollut kummoinen juttu.

 

Älä välitä tuosta ja vaikka noin olisi niin eiköhä sinun vanhempas rakasta sinua ihan yhtä paljon, kuin muita siskojasi. itsekkin olin vahinko lapsi, äiti oli 17vee saadessaan minut ja minun isä äiti ja suku ei tykäny yhtää asiasta, isän äiti jopa huuteli torilla kuinka me pilataan isäni elämä ja oli mummolleni(eli äidin äidille sanonu), että pitäisi tehdä abortti jne. Mutta nykypäivänä asiat on toisin, enkä koskaa ole koknut etten olisi saanut tarpeeksi rakkautta

 

Oma lapseni on myös "vahinko". Ei suunniteltu ja täysin puskista tullut. En silti vahingoksi häntä ajattele, lähinnä elämäni parhaaksi yllätyksesi.

 

onkos sun isoveljes sulle kateellinen? tulee lähinnä se mieleen, että kadehtii sua ja siksi puhuu noin ilkeästi...

 

Tässä myös yksi vahinkolapsi. Lapsiluku oli kuulemma täynnä ennen minua, mutta eipä tuo tieto ole elämääni vaikuttanut mitenkään. Tai, no, äitini lelli minua ehkä sitten kaikkein eniten, kun tiesi nyt ihan varmaksi että olin se viimeinen vauva.

 

Yks vahinko ilmoittautuu :wave:

Mutsia oli lääkärit vannottanut, ettei enempää muksuja, selkäs ei kestä raskautta enää. No hops meitsi ilmoitti tulostaan, eikä se selkäkään kestänyt..

En osaa ottaa itseeni, elämä, se tulee yleensä suunnitelmien eteen.

 

On yleinen käsitys, että vahinkolapsi olisi automaattisesti ei-toivottu ja sitä rataa. Meilläkin kuopus oli vahinko muttei mikään ei-toivottu lapsi mielessä. Itse kyseinen kuopus on iskänsä silmäterä

 

Mitä väliä sillä käytännössä oikeasti on, onko "vahinko" vai ei?
Ei mua kiinnosta suoraansanottuna yhtään olenko suunniteltu lapsi vai en.
Kovasti suunnitellulla ja hartaasti toivotulla saattaa olla pahimmillaan vain raskas odotustenviitta harteilla.