Sain hermoromahduksen,mies ei välitä tippaakaan!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja väsynyt äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

väsynyt äiti

Vieras
Mulla on pitkään ollut väsymystä tähän arkeen,turhautumista.Meillä 3 pientä lasta ja miehellä vuorotyö,jonka rytmin mukaan elää.Eli minulle jää suurin osa kotitöistä ja arkirytmin pyörittämisestä.Muuta elämää ei ole kuin kotiympyrät.En tapaa ystäviä ilman lapsia tms.Ei vaan ehdi tai saa aikaiseksi.

Tänä aamuna sain totaalisen hermoromahduksen,kun aamu alkoi esikon ja keskimmäisen nahistelulla aamupalapöydässä,mies jatkoi nukkumista,kun kuulemma yövuororytmi päällä.Huusin ja raivosin ja juoksi vessaan istumaan,lukitsin oven ja ajattelin,etten tule varmasti sieltä pois.Lapset huusivat,ja mies vain pysytteli sängyssä murjottamassa.Pyysin häntä apuun,kun en enää jaksanut,mutta vastaus oli "v*tut"!:O hän sanoi,ettei nouse sängystä,koska ei jaksa kuunnella valitustai ja miehen haukkumista ym.Muta kun ei ymmärrä,että olen helvetin väsynyt tähän kaikkeen!Haluaisin vain tukea..Kysyin,miksi hän ei vois joskus hoitaa aamuhommia,edes yhden kerran!Mutta vastaus oli,että kun ei hän muutenkaan sitä tekisi,vaikka yksinkin olisi,koska hänellä kuulemma menisi hermot heti lapsiin aamupalatouhuissa.Eli minun pitää vain jatkaa yksin..Mä en jaksa;( Haluisin vaan joskus olla ihan yksin ja rauhassa..
 
ap, mulla samanlaista. olen todella väsynyt , turhautunut jne. ikinä en pääse edes yksin kaverin luo kahville, sielläkin sitten juoksen sen pari h muksujen tarpeita kunnes aika lähteä kotiin, laittamaan yksin lapset nukkumaan kun mies lähtee lenkille tms. Mies lisäksi kasaa minun harteille toiseten jaksamista, että muut jaksavat ja minä sitten teen kaiken..
mä olen clivian ehdotusta miettinyt, että lähtis, niin jos se ottas vloppusin muksuja..mut luulen ettei ottaisi
 
Eksyin tälle sivulle ja luin hermoromahduksesta. Voi miten tuttua, mutta onneksi jo takana päin. Omat lapseni ovat nyt jo isoja. Mutta on käyty kasvatusneuvolat ja vaikka mitkä, että mies heräisi. Ei auttanut!
Yhdessä ollaan yhä silti. Näin jälkikäteen tajuan, että me molemmat olimme jumalattoman väsyneitä. Eli parasta olisi pyytää apua isovanhemmilta tai "vuorohoitaa" ystävien kanssa lapsia. Niin me saimme edes hiukan helpotusta arkeen.
 
Miksi te tuollaisi avapaaherroja siedätte. Eikös perhe ole yhteinen yritys? Mikä opakko äidin vain jaksaa?
Itse erosin tuollaisesta yrittäjämiehestä kun lomatkin tein lasten kanssa ilman miestä.
Sainpahan joka toisen viikonlopun aina vapaaksi kun olivat isällään, elämä helpottui kummasti ja loppu stressi ja tukehtumisen tunne.
 

Yhteistyössä