sain ahdistukseen lääkkeet

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ymmällään
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Y

ymmällään

Vieras
samaten kontrolli ajan.. silloin katsotaan helpottaako nuo lääkkeet yhtään oloani.. samaten katsotaan riittääkö perheneuvolan apu mulle vai saanko lähetteen MTT:oon
lääkäri varoitteli että oloni voi tulla ensimmäisen parinviikon aikana vieläkin ahdistuneemmaksi.. toivottavasti ei.. koska jo nyt on hirveä olo...
nyt odottais miehelle kertominen.. ei huvittais kun se taas arvatenkin kääntyy niin että syytän sitä tästä kaikesta ja mikään mitä hän tekee ei riitä..
ja sitten taas poden huonoa omaatuntoa siitä että ylipäätänsä olen ottanut asian puheeksi missään.. :( joka taas lisää ahdistustani ja epäonnistumisentunnetta ja sitten oon taas kädet vesikelloilla kun en enää kestä...
miksi ei elämä voi olla helpompaa.. :(
 
Mitäs jos odotat sen kuukauden niin että alkaa olo parantua jos et ole kerta muuten vielä asiasta puhunut?

Mä itse olen nyt käynyt synnytyksen jälkeen VIHDOIN terapiassa ja on ollut oikein hyvää ja tarpeeseen tullutta mulle, eli sinne vaan ja toivotaan että olo paranee! Ei sitä musta pitäis lääkärin edes miettiä että lähetetäänkö MTT:lle mutta se on kuntien resursseista kysymys ikävä kyllä :(
 
sain tälläsen näytepakkauksen (28kpl) EFEXOR DEPOT 75mg
niitä pitäis yks päivässä ottaa.. ja tarvittaessa annostusta lisätään..
mulla on siis ongelmana kun tosissaan ahdistaa enkä saa sitä ulos.. niin satutan itseäni, yleensä polttamalla jotta voisin edes itkeä..
 
niin ja siis jos nuo lääkkeet auttaa niin sitten saan ne ihan reseptillä.. jos ei niin koitetaan toisia lääkkeitä..
miehelle olis vähän pakko kertoa kun se on jo nyt naama norsunvitulla kun olen tällänen.. ja jos oloni tästä pahenee niin siitä vasta riemurepee kun toi yks rykii hernettä nekkuun ja kulkee täällä kuin piesty koira..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ymmällään:
sain tälläsen näytepakkauksen (28kpl) EFEXOR DEPOT 75mg
niitä pitäis yks päivässä ottaa.. ja tarvittaessa annostusta lisätään..
mulla on siis ongelmana kun tosissaan ahdistaa enkä saa sitä ulos.. niin satutan itseäni, yleensä polttamalla jotta voisin edes itkeä..

Mulla vaihdettiin eilen lääke ja efexoria mullekkin mietittiin.
Mut Cymbaltat sain

Efexoreja oon joskus syöny, enkä muista niistä mitään muuta sivuoiretta, kuin se, et ruoka ei maistunu ollenkaan ekaan kuukauteen

Juu, paloarpia löytyy täältäkin, samoiten vekkejä :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja samperi:
Alkuperäinen kirjoittaja ymmällään:
sain tälläsen näytepakkauksen (28kpl) EFEXOR DEPOT 75mg
niitä pitäis yks päivässä ottaa.. ja tarvittaessa annostusta lisätään..
mulla on siis ongelmana kun tosissaan ahdistaa enkä saa sitä ulos.. niin satutan itseäni, yleensä polttamalla jotta voisin edes itkeä..

Mulla vaihdettiin eilen lääke ja efexoria mullekkin mietittiin.
Mut Cymbaltat sain

Efexoreja oon joskus syöny, enkä muista niistä mitään muuta sivuoiretta, kuin se, et ruoka ei maistunu ollenkaan ekaan kuukauteen

Juu, paloarpia löytyy täältäkin, samoiten vekkejä :/

mä tosissaan toivon että noi auttaa.. kun ei jaksais enää..
sitten kun tähän vielä yhdistää sen että nyt tunnen oloni tyhmäksi ja epäonnistuneeksi ja säälittäväksi kun hain apua.. ajattelen että muilla on isompiakin ongelmia, että miten kehtaan valittaa omista mitättömistä murheistani..
jaksuja sinullekkin.
 
Höpöhöpö, avun hakeminen ei tarkota epäonnistumista!!

Toivottavasti sopiivat ne lääkkeet sulle. Kuhan ne alkaa vaikuttaa, niin tuut huomaamaan suuren eron elämänlaadussa :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja HoitoonVaan:
Siis sun ois TOSIAAN päästävä terapiaan jos sulla on tollasia patoumia ettet saa ulos edes tunteita. Lääkkeet on apu mutta terapia on hoito.

siis se mun lähete menee eteenpäin maanantaina... toivon mukaan kuulen sieltä viimeistään kahden viikon päästä.. ja jos tuntuu että se perheneuvolan apu ei riitä niin sitten saan lähetteen taas eteenpäin... mulla on aina ollu tälläisiä ongelmia.. oon vaan aatellut että mun on ne kestettävä, jotta en olisi heikko.. kun mä oon aina ollu se joka on muita auttanut ja kuunnellut.. eikä sitte kenelläkään ole ollut aikaa/kiinnostusta mun ongelmiin.. ja kun ihmiset on aina kehunut sitä miten vahva olen kun kestän vaan kaikki.. niin sitten en ole enää kehdannut myöntää että en olekkaan vahva.. :( ja että pelkään taas pettäväni kaikki odotukset..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ymmällään:
mulla on aina ollu tälläisiä ongelmia.. oon vaan aatellut että mun on ne kestettävä, jotta en olisi heikko.. kun mä oon aina ollu se joka on muita auttanut ja kuunnellut.. eikä sitte kenelläkään ole ollut aikaa/kiinnostusta mun ongelmiin.. ja kun ihmiset on aina kehunut sitä miten vahva olen kun kestän vaan kaikki.. niin sitten en ole enää kehdannut myöntää että en olekkaan vahva.. :( ja että pelkään taas pettäväni kaikki odotukset..

Siis tuon tekstin olisin voinu kirjottaa minä :o
 
Alkuperäinen kirjoittaja samperi:
Höpöhöpö, avun hakeminen ei tarkota epäonnistumista!!

Toivottavasti sopiivat ne lääkkeet sulle. Kuhan ne alkaa vaikuttaa, niin tuut huomaamaan suuren eron elämänlaadussa :hug:

toivon mukaan.. se on vaan niin syvälle iskostunut tuo että aiheutan pettymyksiä ja epäonnistun aina kaikessa.. ja nyt kun avioliittokin on kriisissä ja epäonnistun siis siinäkin niin tunnen taas vaan itseni niin huonoksi :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja ymmällään:
sain tälläsen näytepakkauksen (28kpl) EFEXOR DEPOT 75mg
niitä pitäis yks päivässä ottaa.. ja tarvittaessa annostusta lisätään..
mulla on siis ongelmana kun tosissaan ahdistaa enkä saa sitä ulos.. niin satutan itseäni, yleensä polttamalla jotta voisin edes itkeä..

alussa on pahoinvointia.koeta kestää, älä keskeytä sitä sen takia.mulla tuli myöhemmin niin paljon väsymystä että piti vaihtaa toiseen merkkiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja samperi:
Alkuperäinen kirjoittaja ymmällään:
mulla on aina ollu tälläisiä ongelmia.. oon vaan aatellut että mun on ne kestettävä, jotta en olisi heikko.. kun mä oon aina ollu se joka on muita auttanut ja kuunnellut.. eikä sitte kenelläkään ole ollut aikaa/kiinnostusta mun ongelmiin.. ja kun ihmiset on aina kehunut sitä miten vahva olen kun kestän vaan kaikki.. niin sitten en ole enää kehdannut myöntää että en olekkaan vahva.. :( ja että pelkään taas pettäväni kaikki odotukset..

Siis tuon tekstin olisin voinu kirjottaa minä :o

tää on ihan hirveetä kun nyt mun pitää kertoa tuo kaikki, pojan hyvin voinnin takia.. jotta sillä olis edes jotenkin toimiva äiti...
mutta saan siitä vaan hirveät huonoäiti syndroomat ja paskan olon.. ja sitten taas ahdistun.. ja tunnen oloni tyhmäksi ja säälittäväksi kun en osaa enkä onnistu.. miten voi ihmismieli toimia näin???

kauanko sulla on ollut tälläistä...??
 
Alkuperäinen kirjoittaja ymmällään:
tää on ihan hirveetä kun nyt mun pitää kertoa tuo kaikki, pojan hyvin voinnin takia.. jotta sillä olis edes jotenkin toimiva äiti...
mutta saan siitä vaan hirveät huonoäiti syndroomat ja paskan olon.. ja sitten taas ahdistun.. ja tunnen oloni tyhmäksi ja säälittäväksi kun en osaa enkä onnistu.. miten voi ihmismieli toimia näin???

kauanko sulla on ollut tälläistä...??

Siis varmaan sen 10 vuotta!
Mulla on kanssa just tuo, et tunnen itteni huonoks äidiks ja ahdistun ja sit oonkin vaan huonompi äiti
:ashamed:

Aikanaan kun yritin ihmisille alkaa sanomaan, et minen jaksa, että en ole niin vahva kun ne luulee, niin naurut tuli vaan päälle, et elä nyt höpötä, kyllähän sinä jaksat, kun oot niin vahva :headwall:
 
mulla on ollu ihan ala-asteelta lähtien tälläinnen olo että olen huonompi kuin muuta.. siitä se on vaan pahentunut... välillä oon saanu sen sysättyä jonnekkin syrjään ja sieltä se on pamahtanut taas varkain sotkemaan kaiken.. 17 vuotta oon tästä kärsiny ja nyt vasta haen apu.. olen minäkin yks tavan idiootti.. :(
mutta se on vaan niin vahvasti tosissaan iskostunut että heikkoutta ei saa näyttää, on oltava vahva.. itkeminen on heikkoutta mitä ei kannata muille näyttää.. jollain menee vielä huonommin kuin mulla.. ja sitten jos iskeekin olo että ei vaan kestä ja ajattelen että seuraavaan kallioseinään törmään niin loppuu tämä paska.. niin sitten iskee ajatukset.. aiheutat vain häpeää ja huolta ja vaivaa muille.. joku joutuu kuitenkin sinut sieltä siivoamaan.. ja sitten taas nielen kaiken ja kestän ja kestän kunnes ahdistaa taas niin plajon että haluaisin kuolla.. mutta sitähän en tee kun se on luovuttamista.. se on heikkoutta.. ja sitten taas kestä... vittu tätä kehää mitä kierrän.. jossain vaiheessa ei edes häpeä tai mikään muukaan saa mua pysymään hengissä.. siis jos en nyt apua saa..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ymmällään:
mulla on ollu ihan ala-asteelta lähtien tälläinnen olo että olen huonompi kuin muuta.. siitä se on vaan pahentunut... välillä oon saanu sen sysättyä jonnekkin syrjään ja sieltä se on pamahtanut taas varkain sotkemaan kaiken.. 17 vuotta oon tästä kärsiny ja nyt vasta haen apu.. olen minäkin yks tavan idiootti.. :(
mutta se on vaan niin vahvasti tosissaan iskostunut että heikkoutta ei saa näyttää, on oltava vahva.. itkeminen on heikkoutta mitä ei kannata muille näyttää.. jollain menee vielä huonommin kuin mulla.. ja sitten jos iskeekin olo että ei vaan kestä ja ajattelen että seuraavaan kallioseinään törmään niin loppuu tämä paska.. niin sitten iskee ajatukset.. aiheutat vain häpeää ja huolta ja vaivaa muille.. joku joutuu kuitenkin sinut sieltä siivoamaan.. ja sitten taas nielen kaiken ja kestän ja kestän kunnes ahdistaa taas niin plajon että haluaisin kuolla.. mutta sitähän en tee kun se on luovuttamista.. se on heikkoutta.. ja sitten taas kestä... vittu tätä kehää mitä kierrän.. jossain vaiheessa ei edes häpeä tai mikään muukaan saa mua pysymään hengissä.. siis jos en nyt apua saa..

Vahva mäkin yritän olla, mut siihen ei vaan aina pysty,sit tuntuu että on oikee idiootti ja saamaton luuseri:ashamed:

Mäkin pidän tavallaan "turvanani" sitä ajatusta, että voin tappaa itteni heti, kun en oikeasti enää jaksa
Ja alkomaholi on mulla lääkityksenä, sit vaan juon ja juon ja häpeen ja juon sit lisää sen takia kun hävettää

Miä luulen, et nuo lääkket tulee helpottaa tosi paljon sinua!
 
kun tähän olotilaan lisätään tosissaan se etten nuku, en saa nukkua ja sitten kun olis mahdollista niin en saa unta.. vituiks menee miehen kanssa ja ikäänkuin siinä ei olis jo tarpeeksi menen ja ryssin asioita lisää ja petin miestä.. enkä edes osaa katua sitä kun on jo kaikki niin vituillaan.. hetken aikaa sain olla oma itseni ja mulla oli hyvä olo... :(

nukahtamis lääkkeitä se lääkäri ei antanut.. tosin paljompa niitstä iloa olis kun en voi niitä syödä silloin kun olen pojan kanssa kahdestaan..
jos noi lääkkeet ja se että pääsen puhumaan asiasta ei auta niin en oikeasti tiedä mitä teen..
nytkin mietin vaan että jos eroan miehestä niin edes joku asia helpottaa.. :(
 
mä haluaisin ryypätä mutta eipä siihen hirveesti mahdollisuuksia tule.. kun mies on yöt töissä.. ainakin mulla on sen hetken helpompaa kun olen humalassa, mulla on jopa hauskaa..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ymmällään:
kun tähän olotilaan lisätään tosissaan se etten nuku, en saa nukkua ja sitten kun olis mahdollista niin en saa unta.. vituiks menee miehen kanssa ja ikäänkuin siinä ei olis jo tarpeeksi menen ja ryssin asioita lisää ja petin miestä.. enkä edes osaa katua sitä kun on jo kaikki niin vituillaan.. hetken aikaa sain olla oma itseni ja mulla oli hyvä olo... :(

nukahtamis lääkkeitä se lääkäri ei antanut.. tosin paljompa niitstä iloa olis kun en voi niitä syödä silloin kun olen pojan kanssa kahdestaan..
jos noi lääkkeet ja se että pääsen puhumaan asiasta ei auta niin en oikeasti tiedä mitä teen..
nytkin mietin vaan että jos eroan miehestä niin edes joku asia helpottaa.. :(

Miä en pysty nukkumaan ilman rauhottavia, en vaan saa unta

Mikä ihme siinä on, että kun menee huonosti, niin sitä onnistuu ite tekemään jotain, että saa asiat vielä huonommalle tolalle :headwall:

Miä taas mietin, et jos jättäsin miehen, et edes sen elämä helpottus
Vaikka rakastan pirusti ja törkeen ihana mies, niin tuntuu, et aiheutan sille koko ajan pahaa ja se ei oo sitä ansainnu :ashamed:
 
Alkuperäinen kirjoittaja ymmällään:
mä haluaisin ryypätä mutta eipä siihen hirveesti mahdollisuuksia tule.. kun mies on yöt töissä.. ainakin mulla on sen hetken helpompaa kun olen humalassa, mulla on jopa hauskaa..

Kännissä on kivaa- ikävä kyllä
Miä taas tissuttelen vähän väliä kaljaa. Mies on päivätöissä ja joskus kun se tulee töistä, niin miä vetelen täällä esim. jo kolmatta kaljaa
Siinähän mies sit touhuua pojan kaa, kun äippä haluu juopotella :headwall: :headwall:
 
mulla taas mies ei ymmäärä eikä halua edes ymmärtää näitä juttuja.. se luottaa siihen että kun ikävistä asioista ei puhu, ne menee pois...
no, tämä ikävä asia kyllä tosissaan nyt sitten lähtee pois... en jaksa ruveta nyt selvittelemään näitä sotkuja sen kanssa.. ja kylmä fakta on että sitä petin, joten kun en kerran sitä voi sille kertoa, ja itseäni en jaksa pakottaa valehtelemaan niin lopetan koko paskan.. en halua kuitenkaan sitä turhaan loukata.. :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja ymmällään:
mulla taas mies ei ymmäärä eikä halua edes ymmärtää näitä juttuja.. se luottaa siihen että kun ikävistä asioista ei puhu, ne menee pois...
no, tämä ikävä asia kyllä tosissaan nyt sitten lähtee pois... en jaksa ruveta nyt selvittelemään näitä sotkuja sen kanssa.. ja kylmä fakta on että sitä petin, joten kun en kerran sitä voi sille kertoa, ja itseäni en jaksa pakottaa valehtelemaan niin lopetan koko paskan.. en halua kuitenkaan sitä turhaan loukata.. :(
Toivon todellakin, että lähtee
Voikun sais sellasia taikanappeja, et muuttus kerralla taas "normaaliksi".
Nykyään kun tuntuu, että se harvoin olen enää oma itseni
:/
 

Yhteistyössä