Sähkölaskujen odotetaan kallistuvan kun datakeskuksille rakennetaan verkkoa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Koko energiajärjestelmä on valtavassa murroksessa. Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan Suomessa on vireillä satakunta uutta datakeskusta.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen (ps.) mukaan niitä voi olla ”pinnan alla” suunnitteilla jopa kaksisataa. Sitä myötä sähköverkko on koetuksella, ja sähkölaskujen odotetaan kallistuvan, kun uudelle teollisuudelle rakennetaan verkkoa, kertoo Ilta-Sanomat.

Määrä ei kerro koko totuutta, sillä datakeskukset ovat myös entistä suurempia. Kun ne ennen olivat kymmeniä megawatteja, nyt ne ovat satoja. Maailmalla puuhataan jo tuhansien megawattien jättiläisiä.


Verkon suunnittelusta vastaava johtaja Jussi Jyrinsalo Fingridistä sanoo IS:lle.
Sähköverkon siirtokapasiteetti on koetuksella. Fingrid ei pysty pariin vuoteen liittämään uusia suurkuluttaja-asiakkaita verkkoon Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa tai Hämeessä.

Kotitalouksien sähkölaskujen kallistuminen näyttää IS:n mukaan väistämättömältä.

Ketä varten datakeskukset ovat ja ketä varten Suomi ja suomalaiset ovat?

Datakeskuksia rakennetaan tuottamaan kryptoja ja kasvattamaan sijoittajien pääomia ja Suomi ja suomalaiset ovat pääomia varten! Herää kysymys, miksi tätä maata pitäisi puolustaa, koska siinä puolustetaan vain pääomia, ei kansalaisia ja niiden etuja.
 
Suomen sähköveroluokat ovat kaksi: veroluokka 1 (yleinen sähkövero) ja veroluokka 2 (alennettu sähkövero). Tässä niiden hinnat ja erotus:
  • Veroluokka 1: 2,827515 senttiä/kWh (sisältää arvonlisäveron 25,5 % ja huoltovarmuusmaksun).
  • Veroluokka 2: 0,079065 senttiä/kWh (sisältää arvonlisäveron 25,5 % ja huoltovarmuusmaksun).
Erotus näiden välillä on noin 36-kertainen.

Palvelinkeskukset ja sähköveroluokka 2

Palvelinkeskukset (datakeskukset, konesalit) ovat olleet oikeutettuja sähköveroluokkaan 2, jos ne täyttävät tietyt energiatehokkuusvaatimukset ja niiden sähkönkulutus on erikseen mitattu muusta sähkönkulutuksesta.

Konesalin tulee olla vuosittain keskimäärin yli 0,5 megawatin palvelinlaiteteholla varustettu tiloista, jossa tietopalvelutoimintaa, tietojenkäsittelyä, palvelintilan vuokrausta tai siihen liittyviä palveluja harjoitetaan pääasiallisena elinkeinotoimintanaan.

Kuitenkin: Vuonna 2025 Suomi on päättänyt poistaa sähköverotuksen palvelinkeskuksilta, eli datakeskukset eivät enää saa alennettua sähköveroa. Tämä päätös on herättänyt keskustelua siitä, että tällainen veronkiristys vähentää kiinnostusta rakentaa uusia datakeskuksia Suomeen.

Suunnitteilla olevat sähkösyöppödatakeskukset ja kansantaloudelliset vaikutukset

Suomeen on suunnitteilla jopa 100 suurta sähkösyöppöä datakeskusta, joita rakentavat suuryritykset, kryptolouhintaa harjoittavat yritykset ja tekoälyyhtiöt. Näiden datakeskusten sähkönkulutus on merkittävä, ja ne vaativat sähkönsiirtoverkon vahvistamista sekä lisää sähköntuotantokapasiteettia, jotta sähkön riittävyys on taattu.

Kuluttajien on pelätty joutuvan maksumiehiksi, koska sähkönsiirtoverkon laajennukset ja vahvistaminen sekä sähkön riittävyyden varmistaminen tulevat lisäämään sähkönsiirron hintaa ja sitä kautta kuluttajien maksuihin vaikuttamaan.

Yritykset eivät välttämättä tuo Suomeen merkittävästi verotuloja, koska raha menee usein suurelta osin ulkomaisille laitevalmistajille ja investoinnit eivät juurikaan työllistä suomalaisia.

Vertaus Irlantiin

Irlannissa datakeskukset ovat kasvattaneet sähkönkulutusta merkittävästi, mutta samalla yhteiskunta on kohtanut haasteita sähköverkon kapasiteetin ja hintojen kasvun kanssa.

Kansalliset sähkönkuluttajat ovat joutuneet maksamaan verkon laajennuksista ja lisäkapasiteetista. Suomen tilanne muistuttaa tätä, jos sähkösyöppöjen datakeskusten rakentaminen jatkuu nykyisellä mallilla.

Yhteenveto
  • Sähköveroluokat: Veroluokka 1 (2,83 c/kWh) ja veroluokka 2 (0,08 c/kWh), erotus noin 36-kertainen.
  • Datakeskukset: Eivät enää saa alennettua sähköveroa vuodesta 2025 alkaen.
  • Kuluttajat: Joutuvat maksamaan verkkorakenteiden ja sähkön riittävyyden varmistamisesta, vaikka datakeskukset eivät tuota merkittävästi verotuloja tai työtä.
  • Irlannin tie: Suomen tilanne muistuttaa Irlannin kokemuksia, joissa datakeskukset ovat kasvattaneet sähkönkulutusta mutta myös hintapaineita ja verkon laajennuskustannuksia kansallisille kuluttajille.
 

Yhteistyössä