Sähkönsiirto - ketuttaako Caruna?

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
No syystäkin ketuttaa eikä pelkästään Caruna!


Kuluttajat maksoivat peräti 300–500 miljoonaa euroa liikaa sähkön siirrosta vuonna 2018. Näin on laskenut Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) strategisen rahoituksen professori Mikael Collan.

Väite on äärimmäisen hurja. Energiaviraston tuolloin määrittämä kohtuullinen tuotto – 6,62 prosenttia – antoi siirtoyhtiöille oikeuden laskuttaa sähkönkäyttäjiä 858 miljoonalla eurolla. Se oli Collanin mukaan aivan liikaa, eikä asiassa voi oikein syyttää yhtiöitä vaan nykyistä kohtuullisen tuoton laskentamallia – siis viranomaisia.
”Fakta on se, että sähkön 88 siirtoyhtiöön oli niiden tilinpäätösten mukaan sitoutunut kaikkiaan pääomaa 8 miljardia euroa, josta omaa pääomaa oli hieman päälle 2,6 miljardia. Nämä ovat siis niitä euroja, joita yhtiöiden omistajat ovat panneet itse yhtiöön ja yhtiöt ovat ottaneet velkaa vastattavakseen.”

Fiktiota on sen sijaan Energiaviraston käyttämä nykykäyttöarvoluku, joka nostaa yhtiöiden sitoutuneen pääoman 15,2 miljardiin euroon ja siitä oman pääoman lähes 10,2 miljardiin euroon.

Miksi asialla on merkitystä? Siksi, että Energiavirasto laskee sallitun kohtuullisen tuottotason juuri tuosta laskennallisesta 15 miljardin nykykäyttöarvosta.

Todellisten tilinpäätöslukujen ja laskennallisten lukujen ero merkitsee sitä, että Suomessa sähkönsiirrossa maksetaan tuottoa rahalle, jota ei ole koskaan käytetty.
 
vierailija
No syystäkin ketuttaa eikä pelkästään Caruna!

En usko että hallitus leikkaa sähköyhtiöiden rahastusmahdollisuuksia koska valtaosa sähköverkoista on kuntien omistuksessa ja kunnat on jo muutenkin rahavaikeuksissa.
 
Kivat voittoprosentit sähkön siirrosta. Taitaa kannattaa paremmin kuin huumekauppa?

VATT:n tuleva ylijohtaja arvostelee lakiesitystä sähkön siirtohinnoista – yhtiöt keränneet voittoa jopa yli 1000%: ”Tämä ei ole vitsi”




 
  • Tykkää
Reactions: AivanSama
  • Tykkää
Reactions: AivanSama
vierailija
Suomi on menettänyt 90 miljoonan euron verotulot sähkönsiirtojättien verojärjestelyjen takia. Miksi Marinin hallitus ei laita kikkailijoita kuriin? Lintiläkö siellä on jarruna?

kln vastakkain on huippuluokan liikejuristit ja heppatytöt niin kumman luulet voittavan?
 
r0s
Aiotteko elää 1800 luvun malliin vai onko agrigaatti?.
Mielenkiintoista ja mahdollista, mutta vaatii aika paljon suunnittelua. Tuuli + aurinko + akut tai agregaatti ? Lämmitys bioenergialla (puu, hake tms) ja lämpöpumpuilla? Tuleeko keittiöön puuhellan lisäksi kaasu?

Pieni aurinkosähköjärjestelmä millä saa ladattua kännykät ja kesäaikaan pidettyä kylmänä pientä jääkaappia. Vesi lämpeää auringolla ja leivinuunilla. Jonkinsortin hybridivaraaja ja vesikiertoinen lämmitys siis.

Aggregaatilla hoidetaan valaistus (talvella) ja pyykinpesu. Isoimmat täkit voin raahata kahdesti vuodessa pesulaan.

Keittiöön kaasulla toimivat liesi ja jääkaappi.


Ni ja meidän viimeisen asunnon kokohan tulee olemaan tyyliä kahdelle suunniteltu. Tupakeittiö ja kaksi pientä makuuhuonetta joista toinen toimii tarvittaessa vierashuoneena. Suihku, kodinhoitohuone ja tekninen tila toiseen päähän tönöä. Koko maksimissaan 60 neliötä. Sauna on luonnollisesti rannassa eikä siellä ole sähköä lainkaan.

Vessat niin sisällä kuin ulkona ovat kompostoivat. Ni ja oma kaivo. Vesiliittymääkään en huoli ja tontti etsitään niin korvesta ettei moiseen oo pakko liittyä. Joo, vesipumppua varten siis tarvitaan toinen aggregaatti.

Kirjat pidetään virallisesti vaikka mutsilla tai pikkuveljellä ni on kenenkään ihan turha kiukuta mistään ja rakennushan on siis kesämökki eikä kaikkia kieroja rakennussäännöksiä ole pakko huomioida. Toki, jos asiasta noinaan tulee ongelma, ostetaan pieni kaksio ja asutaan muka siinä ja otan alivuokralaisen joka hoitaa kämpän kulut. -Siihen voi sit myös vanhana muuttaa ellei puidenpilkonta enää miellytä.



*on melkis ostamassa metsäplänttiä jo*


Tuulivoimaan ei oo vielä perehdytty yhtään. Ehkä sekin pitää ottaa lisäenergiavaihtoehdoksi. -Kiitos vinkistä!
 
Mut jos kaivo on kaukana talolta ni ei silloinkaan?

Ja jos sit samaan aikaan on pyykkikone ja jokunen valo päällä ni se jaksaa silti pumpatakin?

Ja minähän ostan kolmannenkin vaan siltä varalta jos yksi hajoaa!
no jos se on tooooosi kaukana, jaksamisesta se ei ole kiinni vaan siitä että roikka ei voi olla määräänsä pidempi jännitehäviön takia

mitä jos olis välikatolla joku vesisäiliö?
 
r0s
no jos se on tooooosi kaukana, jaksamisesta se ei ole kiinni vaan siitä että roikka ei voi olla määräänsä pidempi jännitehäviön takia

mitä jos olis välikatolla joku vesisäiliö?

Tätä pitää siis vielä hieman suunnitella.
Ja suurin ongelma tulee olemaan se, että mehän ollaan pari kolme kuukautta talvisin veks. Vedet pitää saada tyhjennettyä tai keksiä takuuvarma ylläpitolämpöjärjestelmä.

Tai palkata joku talovahdiksi.
 
Tätä pitää siis vielä hieman suunnitella.
Ja suurin ongelma tulee olemaan se, että mehän ollaan pari kolme kuukautta talvisin veks. Vedet pitää saada tyhjennettyä tai keksiä takuuvarma ylläpitolämpöjärjestelmä.

Tai palkata joku talovahdiksi.
ei vesi ole kovin hankalaa laskea pois
Ja tuli mieleen juttu, mitä on mahdoton toteuttaa ellei oo sähköverkossa.

Mies haluaa Teslan. :S
sen voi ladata muualla
 
vierailija
Tuulivoimaan ei oo vielä perehdytty yhtään. Ehkä sekin pitää ottaa lisäenergiavaihtoehdoksi. -Kiitos vinkistä!
En ole perehtynyt minäkään sen enempää, mutta se on ihan ehdoton siihen aurinkokennojen kylkeen. Suomessa tuulee eniten silloin kun aurinkovoima ei toimi. Ei sa varmasti taloudellisesti erityisen kannattavaa ole verrattuna sähköliittymään, mutta jos on periaate kyseessä, niin oma tuulivoimala on (y) .
 
r0s
En ole perehtynyt minäkään sen enempää, mutta se on ihan ehdoton siihen aurinkokennojen kylkeen. Suomessa tuulee eniten silloin kun aurinkovoima ei toimi. Ei sa varmasti taloudellisesti erityisen kannattavaa ole verrattuna sähköliittymään, mutta jos on periaate kyseessä, niin oma tuulivoimala on .

Entä aaltovoima? Etelässä meri ei välttämättä mene edes jäähän näinä aikoina.
 

Yhteistyössä