Satu : Sadun. Artikkeli esittää tämän ainoana taivutuksena, huomauttaen, että kaunis merkitys on lisännyt halua säilyttää yhteys nimen ja appellatiivin välillä. Se siis ei viittaa siihen, että nimeä käytännössä taivutetaan myös ilman astevaihtelua. Yleisesti artikkeli sanoo:
Kun nimen rinnalla on astevaihtelun alainen yleissana, pääohjeena on taivuttaa nimeä sanan mallin mukaan. Kuitenkin usein joko ei tunnisteta yleissanaa tai halutaan ottaa etäisyyttä sanan merkitykseen ja korostaa erisnimen luonnetta. Mitä konkreettisempi nimen rinnalla olevan sanan merkitys on, sitä suurempi on tarve nimen taivutuksella irrottautua sanan merkityksestä.
Erityisesti se esittää, että seuraavat nimet taipuvat (aina tai lähes aina) ilman aste*vaih*te*lua: Ilta, Into, Kunto, Outi, Pirta, Taika, Taito, Touko, Tähkä, Ulpu, Varpu, Virpa, Virpi. Mo*lem*mat taivutustavat ovat käytössä seuraavissa tapauksissa: Aapa, Ahti, Ohto, Sampo, Sarka.
Samaisesta kielioppaasta maininta Sadusta, jonka joku jo tänne linkittikin.