saamaton mies lasten kasvatuksen suhteen, ei halua opettaa uutta,ei odota lapsilta mitään, eikä osaa antaakaan...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "mami"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"mami"

Vieras
Alan olemaan ihan hukassa asian kanssa.... Jos mies päättäisi yksin, hänellä ei olisi suurta motivaatiota kasvattaa lapsia. Ei osaa ja muista vaatia/opettaa mitään pitkäjänteisesti, ei odota lapsilta mitaan vaan tekee mieluummin puolesta, huutaa muistaa kylla mutta kehujen antaminen hankalaa. pienemmat kuulevat kylla kun huonosti kayttaytyvat mutta isomman epakohteliaalle kaytokselle ei lotkauta korvaansa helpolla. seuraamuksia ei osaa kunnolla laittaa vaan on valinpitamaton.. yksin on raskasta tehda kaikki tuo ja lapsetkin oppivat etta vain aiti komentaa. Ja toisen muistuttaminenkin on rasittavaa. mun mielesta pelkka merkitykseton sanominen tai huutaminen ei riita kasvattamaan. Asiaa ei paljoa auta että olemme uusperhe ja tässä saa yksin kasvattaa muitakin omien lisäksi. Isä ymmärtää että huonosta käytöksestä on hyvä tulla seuraamuksia,mutta ei niita jaksa toteuttaa. ja kylla,en voinut mistaan tietaa etta elama menisi tallaiseksi, tuntuu etta varsinkin isompien kanssa on ihan hukassa..
 
isomman kaytos kelpaa samanlaisena kun vuosia nuoremman,sanoa voi kuulema etta isomman pitaisi osata olla fiksummin kun pienempien esim.jakamisen suhteen, mutta odottaa ei voi... tuntuu etta pienempien odotukset kasvaa kun vuosia tulee, mutta vanhimmalla vapaudet lisaantyy mutta odotukset melkein samassa kun nuoremmilla.
 
Kerro miehelles että et jaksa enää yksin kasvattaa lapsii. Sun miehes ei ehkä ymmärrä mitä sä siltä haluut. Alota siitä että annat sille aluks kolme sääntöö lapsen kasvatuksen suhteen. Yksinkertasii sääntöi esim. Yksi kehu, yhdelle lapselle päivässä. Se ei ole yhdeltäkään vnhemmalta liikaa pyydetty. Se on vähintä mitä lapsen kuuluu saada ja jos ei miehest siihen oo niin heitä pellolle. Ehkä yks sääntö kun on näin toivottomasta tapauksesta kyse. KIRJOTA se sääntö jääkaapin oveen siis sen jälkeen kun oot kertonu miehelles että pelin nimi on yksi sääntö ja sitä pelataan koska sä oot väsyny tekeen kaiken yksin. Sitä sääntöä pitää noudattaa joka päivä ja tietty säkin noudatat sitä. Sit jos illan tullen huomaat ettei miehes oo noudattanu niin pyydät sen rauhallisesti palauttamaan mielee mitä jääkaapin ovessa lukee. Äläkä luovuta vaikkei sääntö mee perille vielä viikossa tai jos sääntö uppoiski mut parin viikon jälkeen tuli takapakki eikä sitä taas ookkaan muistanu päiviin. Takapakit on varsin normaaleja ja se tästä tekeekin haastavan. Riittää kun itse jaksat hellämielisesti muistuttaa vaikkapa osoittamalla jääkaapin ovea. Älä missään nimessä muistuta kiukkuisena tai halventavaan sävyyn, muuten koko homma menee mönkään.
 
mies on sanonut ettei muista, ja ei ole sellasta suurta motivaatiota tehda asioita...siksipa ne tuntuu hanesta niin pakko pullalta kun pitais jotain aikaisemmin mainituista asioista toteuttaa..en todellakaan kasita miten omat lapset voi tuntua pakkopullalta ja ne ei herata haluja tehda lapsen parhaaksi, vaan sielta mista aita on matalin. kuuntelee mun toiveet mutta saa kuulema toimia omalla tyylillaan,niin kuin pitaa joissakin asioissa saadakin,mut ei niin ettei se tue lapsen kasvatusta ja oppimista. tulee helposti sellainen olo etta itse on pilkun viilaaja kun toinen on ei tue. mut en varmaan ole outo jos haluan etta lapsia kasvatetaan sanan kaikissa merkityksissa..
 
Vanha ketju mutta nostan koska en viitsi aloittaa uutta samasta asiasta. Meillä on miehen kanssa aivan sama juttu. Ydinperhe ollaan.

Miehellä ei ole motivaatiota tehdä lasten kanssa oikein mitään, jos on hänen vuoro hoitaa lapsia (tai lasta, pienempää ei vielä ota mukaan kun se kuulemma vaan itkee minun perään) hän vie muksut vanhemmilleen ja loikoilee siellä itse sohvalla, käy kavereilla, shoppailemassa yms. On siis oppinut kierrättämään oman vastuunsa omille vanhemmilleen.

Kotona sama ei tietenkään onnistu koska vaadin osallistumista. Mies sitten kiukuttelee, huutaa isommalle lapselle, ei osaa lapsia kehua, ei osaa tehdä lasten kanssa mitään.. jämähtää katsomaan omia tv-ohjelmiaan tai kännykkää ja sitten kiukkuaa lapsille kun ne roikkuu levottomina jaloissa. Menee muutenkin koko ajan siitä missä aita on matalin; iltapalaksi käy keksit ja ruuaksi vaikka sipsit. Johdonmukaisuus on miehelle tuntematon käsite ja kärsivällisyyttä on vähemmän kuin hiirellä.

Yritän antaa miehen kasvattaa ja hoitaa lapsiaan omalla tavallaan, mutta ongelma on se että oikein minkäänlaista kasvatusta tai hoitoa ei sitten tapahtu. Minun täytyy aina olla huolehtimassa että kaikki hammaspesuista märkien vaatteiden ripustukseen tulee hoidettua, se on vähintäänkin henkisesti aika raskasta.
 
Voisithan antaa miehen lukea tämän ketun - jätät vaan koneen auki tästä kohdasta;-)
os ei itse ymmärrä muuttaa tapojaan toimia, minkäs sinä sille tosiaan teet? Lapsille ei saa huutaa eikä sellaista mallia kannata näyttää, koska eihän ne muuta osaa isonakaan, jos pienenä sellaista toimintamallia joutuvat kertaamaan?

Nosta sinne olohuoneeseen pyykkitelineet, joihin ne märät vaatteet ripustellaan. Nelivuotiaskin osaa laittaa puhtaita pyykkejä kuivumaan kaverina ja tykkää tehdä yhdessä oikeita hommia. Ja tässä lapsille touhuja, vaikkapa sille vätysmiehellekin:-)
 

Yhteistyössä