Saako teidän mielestä kehitysvammaiset tehdä lapsia?

Vilpusteri: lapsi ei ole todellakaan mikään lelu jonka voi antaa lapsen tasolla olevan äidille paijattavaksi ja ottaa sitten pois kun todetaan ettei hommasta tullutkaan mitään (tai vaihtoehtoisesti odotetaan siihen asti että sattuu jotain kamalaa). Oletko todella sitä mieltä että olisi täysin ok antaa sellaisen ihmisen hankkia lapsia joka ei ymmärrä mitä on olla raskaana tai mitä gynekologisessa tutkimuksessa tai etenkään synnytyksessä tapahtuu, ei pysty huolehtimaan lapsen pukemisesta tai syöttämisestä tai hygieniasta (paitsi ehkä siinä tapauksessa että joku laittaa sen lapsen syliin valmiiksi ja asettelee kädetkin oikeaan asentoon) eikä ymmärrä miksi lapsi itkee ja miksei se lopeta kun huudetaan että ole hiljaa? Kyllä tällainenkin äiti voi lastaan kovasti rakastaa ja mielellään sen kanssa lepertelee ja leikkii kun lapsi on hyvällä tuulella ja pestynä ja somasti puettuna pinnasängyssään, mutta puolen tunnin kuluttua voi mielenkiinto jo olla lopahtanut eikä huutava tai likainen lapsi ole yhtään hauska lelu. Itse olen vierestä seurannut yhtä tällaista tapausta, äiti ei edes ymmärtänyt miksi hän jotain apua tarvitsisi lapsen kanssa, omasta mielestään hän pärjäsi vastasyntyneen kanssa "ihan hyvin" vaikka ei osannut edes pitää lasta sylissä oikein, ei pestä tai vaihtaa vaippaa tai pukea, ja syöttämisenkin suhteen linja oli että kai se vauva voi sitä samaa soppaa syödä kun vanhemmatkin...

 

Onko liikuntavammaisilla oikeus lisääntyä? Ystäväni on keskivertoa älykkäämpi, mutta on istunut pyörätuolissa koko elämänsä. Apuahan hänkin tarvitsisi. Mutta onhan useimmilla kuitenkin terve mies.

 

ei, mikäli vanhemmilla on vamma joka estää esim lapsen käsittelyn, liikkuminen on vaikeaa tai mahdotonta ilman avustajaa niin miksi silloin pitäisi olla oikeus hankkia lapsi, kun siitä ei kykene huolehtimaan..
tai jos on älyllisesti jälkeenjäänyt, miksi pitäisi silloin saada hankkia lapsi kun ei tajua sitä vastuuta, kaikkea sitä mitä lapsi tarvitsee.. ei kykene elämääne des omillaan niin ei silloin hankita alsta vaikak haluttais..
olen sama mieltä että narkkarit ja alkoholistit myöskin pitäisi steriloida, koska ei hekään pysty lapselle tarjoamaan sitä mitä lapsi tarvitsee... rakkaudesta kun yksikään lapsi ei elä..

 

Juu, oli siitä ketju tälläkin palstalla, mutta jäi lyhyeksi. Taisin olla ainut, joka myönsi kuuluvansa tähän joukkoon, joka älystä huolimatta lisääntyy

=)

Oon mäkin taas eli en älystä huolimatta, vaan älyttömyydestä huolimatta vai pitäiskö sanoa vähäisestä älystä huolimatta

:ashamed:

 

Liikuntavammaisuushan on aivan eri asia. Pyörätuolissa istuva äiti pystyy todennäköisesti hoitamaan itsenäisesti lähes kaikki lapsenhoitoon liittyvät askareet kunhan välineet, tasot jne. on oikein suunniteltu. Liikkuvan lapsen kanssa pitäisi tietysti kotona olla joku joka ehtii paremmin lapsen perään, yleensä se toinen vanhempi. Älyllisesti liikuntavammainen äiti kuitenkin pystyy täysin täyttämään lapsen tarpeet. Kehitysvammaisten kohdalla tilanne on yleensä se että sitä puolisoa ei joko ole tai hänkin on kehitysvammainen, jolloin tarvitaan väistämättä joku ulkopuolinen joka kantaa sen todellisen vastuun lapsesta.

Olisi muuten ihan mielenkiintoista tietää, onko kertynyt mitään tutkimusdataa siitä, miten kehitysvammaisten vanhempien lapset kehittyvät. Miten lapsen psyykeen vaikuttaa sen asian huomaaminen, että on itse älyllisesti korkeammalla tasolla kuin vanhempi? Onko vaaraa että lapsi ajautuukin varhaisessa vaiheessa huolehtijan rooliin? Miten hyvin itsekin kovin lapsenomainen, impulsiivinen ja lyhytpinnainen vanhempi sietää uhmaikäisen lapsen oikut? Onko pahoinpitelyn riski suurentunut? Entä seksuaalisen hyväksikäytön? Itse tiedän vain yhden perheen jossa vanhemmat ovat lievästi kehitysvammaisia, heidän kaikki lapsensa ovat niinikään sekä neurologisesti että erittäinkin psyykkisesti poikkeavia

 

Itse kyllä pidän jossain määrin arveluttavana myös sitä, että yksinäinen vaikeasti liikuntavammainen nainen hankkisi lapsen, koska tuolloin käytännössä yhteiskunnan pitäiisi järjestää kotiin kokopäiväinen avustaja. En ole lainkaan varma pitäisikö yhteiskunnalta edellyttää moista panostusta.

 

Katsoin juuri vähän aikaa sitten "I am Sam"-leffan, jossa kehitysvammainen isä kamppaili 7-vuotiaan tyttärensä huoltajuudesta. Oli tosi koskettava elokuva.

 

Oikeus hankkia lapsi?
Arjesta selviytymisessä voi olla monia ongelmia. Tiedän lievästi kehitysvammaisen nuoren, jonka annan koska tahansa hoitaa lapsiani! TIEDÄN että hän on tähän kykenevä.
En ikinä kuitenkaan antaisi hänen hoitaa omaa rahatalouttaan, kun tähän hän ei ole kykenevä.
Asuntolaan hän todennäköisesti päätyy asumaan, kun arki (esim ruuanlaitto ei onnistu ).
Omasta lapsesta sitten? Päävastuu lapsesta jäisi kuitenkin isovanhemmille/kunnalle...
Eräästä asuntolasta tällaista kysyin, että jos joku heidän asukeistaan sattuisi tulemaan raskaaksi, niin mitä lapselle tapahtuisi. Adoptio kuulemma ja heti.
Itselleni tämä ajatus on niin vaikea etten voi muodostaa tästä omaa mielipidettä.
Oikeutta tehdä lapsia ei saisi alkaa rajoittamaan, joku tässä totesikin että se raja on niin häilyvä...
Vammaisia ihmisiä, jotka on lapsen tasolla saattaa kuitenkin olla todella helppo "ohjailla". Ymmärtääkö kaikki esim e-pillerin ja lapsensaannin yhteyttä?
Minkälaista apua vtulevat vammaiset vanhemmat saisivat lapsen synnyttyä ja olisiko se riittävää lapsen kannalta? Jos joku käy ne laskut maksamassa ja muutenkin päivittäin paikalla, pystyykö vammainen pariskunta tällaisella tuella lasta hoitamaan?
Kykeneekö pariskunnasta edes toinen ymmärtämään, mikä on likainen ja milloin esim paita on vaihdettava? Auttaako aikataulutus elämää?
Eli mielestäni tähän en voi suoraan vastata kuka pystyy vanhemmuuteen ja kuka ei.
Tiedän yhden lapsen jonka molemmat vanhemmat ovat kuuroja...

 

Liikuntavammaisuushan on aivan eri asia. Pyörätuolissa istuva äiti pystyy todennäköisesti hoitamaan itsenäisesti lähes kaikki lapsenhoitoon liittyvät askareet kunhan välineet, tasot jne. on oikein suunniteltu. Liikkuvan lapsen kanssa pitäisi tietysti kotona olla joku joka ehtii paremmin lapsen perään, yleensä se toinen vanhempi. Älyllisesti liikuntavammainen äiti kuitenkin pystyy täysin täyttämään lapsen tarpeet. Kehitysvammaisten kohdalla tilanne on yleensä se että sitä puolisoa ei joko ole tai hänkin on kehitysvammainen, jolloin tarvitaan väistämättä joku ulkopuolinen joka kantaa sen todellisen vastuun lapsesta.

Olisi muuten ihan mielenkiintoista tietää, onko kertynyt mitään tutkimusdataa siitä, miten kehitysvammaisten vanhempien lapset kehittyvät. Miten lapsen psyykeen vaikuttaa sen asian huomaaminen, että on itse älyllisesti korkeammalla tasolla kuin vanhempi? Onko vaaraa että lapsi ajautuukin varhaisessa vaiheessa huolehtijan rooliin? Miten hyvin itsekin kovin lapsenomainen, impulsiivinen ja lyhytpinnainen vanhempi sietää uhmaikäisen lapsen oikut? Onko pahoinpitelyn riski suurentunut? Entä seksuaalisen hyväksikäytön? Itse tiedän vain yhden perheen jossa vanhemmat ovat lievästi kehitysvammaisia, heidän kaikki lapsensa ovat niinikään sekä neurologisesti että erittäinkin psyykkisesti poikkeavia

Tässäpä ajattelemisen arvoisia pointteja kerrakseen. Kaikkea ei vaan voi ajatella tunteella tai vähätellä riskejä. mä olen ihan sitä mieltä, että ei lapsia vammaisille.

 

Nyt pääsin taas koneelle, on tullu tosi monia mielipiteitä ja hyviä perusteluja puolesta ja vastaan. Aihe on tosi kinkkinen mun mielestä, koska itsekin olen sitä mieltä, että jos ei osaa pitää huolta itsestää, niin mitenkä silloin toisesta. Mutta toisaalta pakkosteriloinista on luovuttu ajat sitten ja hyvä niin. Muuten steriloisaataisiin myös muita ryhmiä (todennäköisesti) joko "rodunjalostamis" tai yhteiskunnallisita syistä.

 

Minusta oleellista ei ole kehitysvamma.Maailmasssa näkyy olevan hyvin paljon vanhempia joiden ei kuuluisi saada lasta tuon perusteella eli jos eivät kykene hoitamaan lastaan. mm. jos ei ole taloudellista turvaa /varmuutta antaa lapselle hyvää elämää (kts. sossun luukulla kävijät) tai sairaat vanhemmat tai vastuuttomat vanhemmat jne.Loputun jono epäkypsiä vanhempia on jo maailma täynnä, ilman että taustalla olisi kehitysvammaa.Kaikilta näiltä tulisi kieltää oikus saada lapsia.

 

Minusta oleellista ei ole kehitysvamma.Maailmasssa näkyy olevan hyvin paljon vanhempia joiden ei kuuluisi saada lasta tuon perusteella eli jos eivät kykene hoitamaan lastaan. mm. jos ei ole taloudellista turvaa /varmuutta antaa lapselle hyvää elämää (kts. sossun luukulla kävijät) tai sairaat vanhemmat tai vastuuttomat vanhemmat jne.Loputun jono epäkypsiä vanhempia on jo maailma täynnä, ilman että taustalla olisi kehitysvammaa.Kaikilta näiltä tulisi kieltää oikus saada lapsia.

Eihän tässä olla kieltämässä tai tekemässä rajaa, kuka saa lapsen tehdä ja kuka ei. Mutta, eihän älyllisesti lahjaton ehkä pysty sitä itse tekemään. Jos aikuinen on seksuaallisesti aktiivinen, mutta muuten käyttäytyy kuin 10 vuotias, niin mielestäni hänen holhoojansa ovat vastuussa siitä, ettei jälkeläisiä synny tai jos syntyy, niin holhoojan vastuullehan ne jää.

Mutta tosiaan vaikea se on rajaa mihinkään vetää. Itselle on tullut vastaan useampikin "ei niin älykäs" vanhempi ja kun toinen ei itsekään omaa vajaavaisuuttaan näe, niin ei kait kukaan voikaan heiltä lastentekoa kieltää

:/

 

Mulla on lievästi kehitysvammainen sisko, mutta ei silti pysty itsestään huolehtimaan. Siskosta ei heti välttämättä huomaa, että jotain erikoista hänessä on. Mutta hetken päästä huomaa, että jutut ovat vähän erikoisia ja lapsenomaisia. Rahasta ei ymmärrä mitään eikä miten jokapäiväiset asiat hoidetaan. Eli hän asuu asuntolassa ja vaatii ohjausta jokapäiväisessä elämässä, vaikka muuten osaa ihan fiksuja puhella omalla tasollaan.

Olisi ihan kauheaa, jos hän saisi lapsen. Tai no, "kauheaa ja kauheaa", mutta joku muu lapsen hoitaisi kuin hän itse. En tiedä, miten synnytyksestäkään selviäisi, kun on niin kipuherkkä.

Itse olen sitä mieltä, että pitää pystyä ensin itsestään huolehtimaan ennenkuin lapsia voi ajatella. Sen verran edes, että voi luottaa siihen, että vauva on ruokittu, puettu ja puhtaana pidetty niin kuin pitää. Jos ei osaa edes kaupasta oikeanlaista ruokaa ostaa (muutakin kuin karkkia), miten voi vauvastakaan huolta pitää?

Mulla samanlainen tilanne, eli sisko lievästi kehitysvammanen. Tekstisi kuvaili täysin siskoani.. Enkä myöskään hänelle lasta haluaisi edes kuvitella, ei siitä tulisi mitään. Siskoni on kovinkin lapsirakas ja haaveilee omasta lapsesta. Pojat on alkanut kiinnostaa ja ongelmia on niistä tullut ihan tarpeeksi. Hän ei edes tiedä mitä seksi on, kuvitteli olevansa raskaana, kun poika oli pussannut häntä, mutta aihe kiinnostaa häntä nyt hirveästi. Tilanne on vaikea niin hänelle kuin meille läheisimmillekin.. Kuinka suojella häntä ja estää tekemästä asioita, joita ei edes ymmärrä?

Siskon kanssa yritettiin puhua etukäteen seksistä ja että pitää sanoa, jos jonkun kanssa seksiä haluaa, jotta voidaan varautua ja esim. pillerit hankkia. Mutta sisko ei oikein kunnolla edes asiaa ymmärtänyt. Silmät alkoivat säihkyä, kun puhui, että lapsi voi tulla, jos seksiä harrastaa. Kun hänestäkin vauvat on "kivoja"... Pahalta suoraan sanottuna joskus tuntuu, kun hänellä on monia asioita, joista hän haaveilee, mutta käytännössä... Vauvat, ajokortti jne...

Mun siskolle hankittiin lopulta e-pillerit, muuta pari läheltäpiti tilannetta ehti olla.

Kokeiltiin myös hormonilääkitystä, joka olisi lopettanut kuukautiset kokonaan. Mutta se lääkitys sai siskon sekoamaan täysin, oli ihan ulkona maailmasta, ei ymmärtänyt yksinkertaisiakaan asioita enää. Itseä jälkikäteen harmitti, kun tuli suututtuakin, kun toinen ei osannut enää suihkuunkaan mennä. Ei heti ymmärretty, mikä ihme hänellä oli, lääkitys kun loppui, niin siskokin muuttui normaaliksi itsekseen.

Meillä myös seksistä yritetty keskustella, parhaillaan mietitään yhdessä asiantuntijoiden kanssa mikä olisi se kaikista paras ehkäisykeino. Pillerinhän voi unohtaa ottaa jne. Siskoni ottaa myös kovasti mallia tv-sarjoista.. Luulee, että rakkaus tarkoittaa seksiä, koska esim. salkkareissa kellistytään sänkyyn pussailemaan kun ollaan rakastuneita. Ja sitten tosiaan luulee, että siitä pussailusta tulee raskaaksi.
Joo, kyllä se pahalta tuntuu, kun tietää ettei sisko tule koskaan elämään normaalia elämää. Hän puhuu myös ajokortin ajamisesta ja ihan omilleen muuttamisesta, muttei ymmärrä, ettei se tule onnistumaan. Selitäpä siinä sitten, ettei kuule asiat mene niin yksioikoisesti..

 

Ala-asteella olin kaverin luona ja söin siellä semmoista kaupan hampurilaista ja oksensin. Vieläkään en pysty tuollaista syömään oksentamatta. hajukin saa yökkäämään.

 

No ei. Kai lapsellakin jotain oikeutta on? Pitäisi olla oikeus vanhempiin, jotka pystyy huolehtimaan. Jos vammaisuudella tarkoitetaan jotain fyysistä vajetta, niin mun mielestä silloin saisi tehdä lapsia, mutta jos älyssä ja ymmärryksessä on paljon puutteita, niin ei se ole lapselle kivaa ja turvallista.

Peesi

 

En hyväksy.

 

En hyväksy, myös narkit ja alkoholilla sikiöitään myrkyttävät pitäisi steriloida, heidän tunteensa ja oikeutensa ovat toissijainen asia. Kyllä, tätä mieltä olen, vaikka monet ovat ajautuneet huonoille poluille esim. omassa lapsuudessa tapahtuneiden laiminlyöntien vuoksi. Kierre pitää yksinkertaisesti katkaista.

Tunnen kyllä yhden ihan mukavan CP- vammaisen äidin, joka tarvitsee avustajaa päivityäisiin asioihin. Hän rakastui avustajaan joka saikin tytön pian raskaaksi... Yhdessä olivat pari vuotta, mutta käsittääkseni avustajia tarvittiin kovasti paljon enemmän (puoliso ei ole mikään avustaja...). Terve tyttö tuli, eihän CP-vamma periydy. Tosin se isä ei myöskään vaikuttanut penaalin terävimmältä kynältä, oli suoraan sanottuna kotenkin pelottavan outo, että nähtäväksi jää miten kasvatustyö onnistuu, tuloksia voi arvoida sitten joskus.

 

Tarkoitan nyt sellaisia kehitysvammaisia, jotka ei itse pysty huolehtimaan vauvasta/lapsesta, vaan tarvitsevat siihen enemänkin yhteiskunnan apua.

Tää ei provo, ihan vaan uteliaisuuttani kyselen mielipiteitä.

Kehitysvamaa, vaikeaakin, on monenlaista.
Mm. Kika Hammar oli syntyjään neliraajahalvaantunut. Arvo Ylpön aikoinaan "tuomitsema" (Tämä lapsi voi korkeintaan oppia helppoja käsitöitä, joita tehdä hiljaisuudessa ja rauhassa) Jne.
Koskaan hän ei oppinut käyttämään molempia käsiä eikä esim, liikkumaan ilman avustajaa.
Hän oli myös hyvä äiti 9 lapselleen.

Toisaalta jollain ns. normaalilla voi olla niin pahoja sykologisia vammoja (esim. empatian kyvyn puutetta) ettei missään nimessä soveltuisi vanhemmaksi.

Siksi en usko, että on jokin yleinen sääntö, joka kattaa kaiken. Joku voi olla sellainen, jolle sen soisi, joku toinen ei.
Vammainen tai ei-vammainen - siitä riippumatta.

 

Mikäli kehitysvamma on kromosomaalinen, kuten 21 trisomia, eli Down, eivät he edes pysty lisääntymään (koska meioosissa jako menee pieleen).

Fataalit kehitysvammat, jotka siis johtavat kuolemaan ennen hedelmällisyyttä, kuolevat pois ennen lisääntymisikää. Näistä ei siis tarvitse kantaa huolta.

Muutoin heikot geenit, siis sellaiset, jotka johtavat monenlaisiin kansansairauksiin taas konsentrotuvat, koska nykylääketiede ei annan sellaisten ihmisten kuolla pois, vaan pitää väkisin hengissä.

Idiootteja emme kaipaa lisää, mutta kuka määrittelee idiotismin? Mikäli keskitymme vain järkeen, vähennämme myös empaattisuutta. Empaattisuuden väheneminen näkyy jo nyt narsismin ja individualismin lisääntymisenä. Eli mitä pitäisi suosia, herkkästi masentuvaa empaatikkoa vai raakaa logiikkaa ja järkeä? Kummalla tulee parempi yhteiskunta?

Ihmiskunnan jalostamisen kannalta syöpä on tervetullut lisä: se karsii sellaiset ihmiset pois, jotka eivät kestä teollista ruokaa ja paskaista ympäristöä. Osaamme pitää monet heistä elossa, mutta faktisesti heidän huonot geeninsä tulee häviämään tässä taistelussa.

 

Muutoin heikot geenit, siis sellaiset, jotka johtavat monenlaisiin kansansairauksiin taas konsentrotuvat, koska nykylääketiede ei annan sellaisten ihmisten kuolla pois, vaan pitää väkisin hengissä.

Voisitko mainita esimerkkejä tällaisista heikkojen geenien aiheuttamista kansansairauksista?

Varmasti monet kansansairauksiksi luettavat ongelmat eivät ole sellaisia, jotka näkyisivät jo ennen lisääntymisikää.

 

Voisitko mainita esimerkkejä tällaisista heikkojen geenien aiheuttamista kansansairauksista?

Diabetes (ei kestä hiilihydraatteja ja ympäristömyrkkyjä), lihavuus (ei kestä ylimääräistä energiaa), autoimmuunisairaudet (kilpirauhanen jne) ... you name it! Harvoin puhkeavat ennen lisääntymisikää.

Toinen näkökulma aiheeseen: terve nainen ei valitse sairasta tai naisellista miestä puolisokseen, mutta e-pillereiden vuoksi heillä on tällaiseen affiniteetti (sitten ihmetellään kun lopetetaan pillereiden syönti miksi onkin mennyt naimisiin neitimäisen vässykän kanssa kun pää selviää) -> pillerit siis lisäävät heikkojen geenien määrää.

 

Diabetes (ei kestä hiilihydraatteja ja ympäristömyrkkyjä), lihavuus (ei kestä ylimääräistä energiaa), autoimmuunisairaudet (kilpirauhanen jne) ... you name it! Harvoin puhkeavat ennen lisääntymisikää.

Eli länsimainen lääketiede ei ole syypää näiden sairauksien lisääntymiseen muutoin kuin siten, että ne ehtivät nykyään puhjeta. Mutta lääketiede yksin ei liene vastuussa kasvaneesta eliniänodotteestakaan, vaan siihen vaikuttavat myös ravinto, hygieniataso, elämäntavat ja turvallisempi elinympäristö. Elintasosairauksien piikki taitaa johtua siitä, että olemme jo länsimaissa ohittaneet tason, jossa ravinnon määrä ei enää paranna elintasoa vaan heikentää sitä, mikäli määrää ei osaa säädellä. Kukaan ei kestäne ylimääräistä energiaa merkittävästi paremmin, kaikki eivät vain tunne sitä kohtaan niin suurta houkutusta.

 

Meillä on tuo ruotsalaisten mallin seuraaminen verissä?

Rotua jalostamaan ja "vajaamieliset" steriloitaviksi?

http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=3811

 

Jos ei itse pysty huolehtimaan jälkikasvustaan, vaan jo etukäteen tiedetään, että lapsista huolehtiminen jää muiden kontolle, niin silloin ei myöskään pidä tehdä lapsia.

 

Eli länsimainen lääketiede ei ole syypää näiden sairauksien lisääntymiseen muutoin kuin siten, että ne ehtivät nykyään puhjeta. Mutta lääketiede yksin ei liene vastuussa kasvaneesta eliniänodotteestakaan, vaan siihen vaikuttavat myös ravinto, hygieniataso, elämäntavat ja turvallisempi elinympäristö. Elintasosairauksien piikki taitaa johtua siitä, että olemme jo länsimaissa ohittaneet tason, jossa ravinnon määrä ei enää paranna elintasoa vaan heikentää sitä, mikäli määrää ei osaa säädellä. Kukaan ei kestäne ylimääräistä energiaa merkittävästi paremmin, kaikki eivät vain tunne sitä kohtaan niin suurta houkutusta.

Tähän yksi pilkunnussinta takavasemmalta. Ei ole olemassa mitään "länsimaista lääketiedettä" tai "itämaista lääketiedettä". On vain yksi lääketiede, jossa vaaditaan testaukset, todistukset vaikutuksista, yms. normaalin tieteellisen maailmankuvan edellyttämät vaatimukset. Siitä se sana 'tiede' on lääketieteeseen pompsahtanut. Jos tieteellistä kaavaa ei ole noudatettu, kyseessä ei ole lääketiede, vaan todennäköisesti uskomushoito tai muu vastaava, kunnes toisin todistetaan.