Hei!
Itsellä ei kyseistä vaivaa ole, mutta olen ollu osastolla töissä jossa hoidettiin rytmihäiriöpotilaita.
Haluaisin ensin sanoa, että älä vertaa omia tuntemuksiasi toisten rytmihäiriöihin. Rytmihäiriöitä on erilaisia. Vaarallinenkaan rytmi ei välttämättä tunnu ihmisessä missään (vain me hoitajat olimme hätääntyneitä koska näimme tämän rytmin menevän monitorilla etäseurantalaitteessa eikä potilas tuntenut mitään erikoista). Ja toisaalta taas jo yksittäiset täysin normaalit kaikilka ihmisillä esiintyvät lisälyönnit voivat tehdä jollekin sietämättömän olon.
Hoidon kriteerinä onkin yleensä se "miltä susta tuntuu".Oireet voivat välillä olla helpommat ja taas pahentua vuosien myötä. Oireista kannattaa mennä puhumaan lääkärille. Vaikka sinusta on kerran otettu sydänfilmi, eikä rytmihäiriösi "jäänyt nauhalle kiinni", nii älä ole millänskään. Jokainen lääkäri tietää että se nauha on vakn muutaman sekuntin mittainen ja siihen harvoin jää mitään todisteeksi. Sillä lähinnä katsotaan ettei ole mitään "akuuttia päällä".
Kun tarpeeksi monta kertaa kerrot lääkärille tuntemuksistasi ja että jos ne häiritsevät arkielämääsi, niin silloin lääkäri voi esim aloittaa sen pienen betasalpaajalääkkeen, jolla oireet yleensä helpottaa. Tämä ei ole koko elämän kestävä lääkitys vaan voit lääkärin kanssa sovittuasi näkn, ottaa jatkossa lääkettä tarpeen vaatiessa.
Jos rytmihäiriösi tekee kovastikin oireita, esim huimausta, silmien pimenemistä, hengityksen vaikeaksi, voi lääkärisi alkaa jäljittää mitä sydämessäsi tapahtuu. Tämä monesti selviää jo muutaman tunnin monitoriseurannalla päivystyksessä, jos menet heti silloin kun tunnet oireet. Muitakin keinoja on, esim pieni osastoseuranta, kotia annettava rytminseurantalaite, tai ihan sellanen ihon alle laitettava valvuri joka rekisteröi kaikki sydämenmuljaukset olikohan perätivuoden ajalta tai kunnes muisti tulee täyteen. Lääkkeitä on monenlaisia avuksi, vaihtoehtoja löytyy, ja olempa itsekin antanut myös ihan rauhoittavaskin lääkitystä potilaalle, koska hän todella pelkäsi voimakkaita kohtauksiaan, ja pelkotila/paniikkikohtaus ei todellakaan lievennä kohtausta

Rytmihäiriöitä tosissaa vahvasti provosoi tuo väsymys ja stressi. Kofeiini varsinkin naisilla, ihan jo puolikuppia kahvia voi joillekin olla liikaa, ja miehillä monesti se krapula tekee temput. Ja vastaavasti nimenomaan se lepo auttaisi. Aina sitä lepoa meille ei vaan valitettavasti suoda...ihminen joutuu välillä olemaan väsynyt, mutta kyllä noihin apua saa, eikä niistä pidä kärsiä silloin kun ne oikeesti vaivaavat elämää. (Meidän kunnassa voi neuvolasta pyytäessä saada perhetyöntekijän olemaan lasten kanssa hetken että äiti saa levätä....onnistuuko teillä...?)
Toivottavasti saat selvitettyä asiasi lääkärille, tai jaksat vielä uudestaankin hakeutua lääkärille jos oireita on.
Jaksamista arkeesi <3