Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
Rypäleraskaus
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="pumperi, post: 33633165"]</p><p>Eka noihin käsittämättömiin provokommentteihin:</p><p>Raskaus on parisuhteessa yhteinen asia, vaikka nainen kantaakin sekä sen fyysiset ilot että riskit. Ja jos raskaus, joka on alkanut (munasolu ja siittiö ovat kohdanneet ja alkio on kiinnittynyt kohtuun), yhtäkkiä loppuu joko ihan tavallisen km seurauksena tai raskaudessa olevien muiden häiriöiden vuoksi, on se surun paikka ja mikäli sitä ei itse ole kokenut, kannattaa olla aiheesta kommentoimatta, koska sitä ei tosiaan tiedä, miltä se tuntuu. On varmaankin luonnollista, että nainen, jonka kehossa kaikki tapahtuu, kokee raskauden menetyksen monesti rankempana kuin mies, jolle raskaus ei ehkä ole alkuvaiheessa edes kovin konkreettinen. Ja sitä vaikeampi kokemus se on, mitä häiriintyneemmästä raskaudesta on ollut kyse, koska tällöin raskaus ja sen jälkiseuraukset uhkaavat ihan konkreettisesti naisen terveyttä ja hyvinvointia myös fyysisesti. Eikä esimerkiksi rypäleraskaus ole vain joku naisen sairaus, vaan se on yhteisesti alkuunsaadun raskauden häiriön aiheuttama tila, joka voi yhtä hyvin johtua miehen siittiöstä kuin naisen munasolusta! Ja jos siihen päälle vielä tulee rankkoja hoitoja, on aivan luonnollista, että väsyy ja masentuu ja paljon itsekeskeisempää mieheltä on olla jaksamatta tukea puolisoaan tuona rankkana aikana, jolloin ihana asia muuttuu hyökkäykseksi naisen omaa terveyttä vastaan kuin naisen surra menetystä ja pelätä oman terveytensä puolesta. Ja tosiasiassa moni rypäleraskauden takia km saanut tuskin suree vain keskenmennyttä raskauttaan, vaan mukana on pelkoa siitä, mitä tuo inhottava tauti vielä itselle voikaan tehdä ja pelkoa taudin uusimisesta jatkossa.</p><p></p><p>Mutta tässä sitten niitä omia kuulumisia ja kertaus siitä, mitä meille tapahtuikaan.</p><p>Eli minä raskauduin IVF-hoidon alkion tuoresiirrosta ja raskaudessani kehittyi jonkinlainen elävä alkiokin, jolla oli syke. Kuitenkin jo 1. ultrassa rv 7+ tiedettiin, ettei kaikki ole kunnossa. Kontrolliultrassa rv 9+ todettiin, että sikiökaikua ei enää ole ja istukka näyttää omituiselle. Oma lääkärini ei maininnut, mitä hän epäilee, totesi vain, ettei ole vastaavaa ennen nähnyt. Sain lähetteen Kätilöopistolle, jossa lääkäri ultrasi minut ja sanoi varovasti, että yksi mahdollisuus on osittainen mola-raskaus, mutta todennäköisesti kaikki on ok keskenmenoa lukuunottamatta. Mutta minut laitettiin varmuuden vuoksi kaavintaan ja HCG sekä beta-HCG arvot mitattiin ennen kaavintaa (HCG=17 000, beta=800). Muutaman päivän odottelun ja mielettömän mola-tietoon tutustumisen jälkeen pääsin kaavintaan, jonka jälkeen lääkäri sanoi, ettei hän enää epäile veriarvojeni ja kaavintatuloksen perusteella molaa, vaan kyse oli todennäköisesti ihan tavallisesta keskenmenosta. Olin todella helpottunut, vaikka tietenkin kallisarvoisen raskauden menettäminen surettikin kovasti sekä minua että miestäni.</p><p></p><p>Kuitenkin tuosta viikon päästä sain puhelun Kättäriltä ja lääkäri kertoi, että patologisen tutkimuksen perusteella kyse on kuitenkin osittaisesta molasta ja minun tulee tulla vielä samana päivänä sekä keuhkoröntgeneen että uuteen HCG mittaukseen (HCG=280). Sain myös tavata ylilääkärin, joka kertoi minulle asiallisesti taudista ja antoi jopa sen lääkäreitä varten olevan hoito-ohjeen myös minulle. Siitä kävi ilmi, että mikäli HCG laskee negatiiviseksi säädetyssä ajassa, on karenssi puoli vuotta ja jos hitaammin, niin karenssi on puoli vuotta - vuosi ja se päätetään, kun negatiiviset arvot on saavutettu. </p><p></p><p>Seuraava kontrolli ja kaavinnan jälkitarkastus oli tästä 2 viikon päästä ja HCG oli laskenut tässä vaiheessa jo 12:een. Ja jälkitarkastuksessa todettiin, että kaikki on kunnossa myös kohdussa. Tästä kahden viikon päästä HCG oli enää 1,7 (5 viikkoa kaavinnan jälkeen) ja sen jälkeen mittaamattomissa. Eikä se sieltä enää noussut. Tuohon ensimmäiseen mittaamattomaan lukemaan saakka sain aina puhelun lääkäriltä ja sen jälkeen sovittiin, että soitetaan vain, jos jotain yllättävää tapahtuu. No ei tapahtunut. Jokaisella lääkäritapaamisella ja puhelussa muistutettiin ehkäisyn tarpeesta, vaikka meillä tuo raskauden alkamisen todennäköisyys luomusti aika pieni ilmeisesti onkin. Tämän vuoksi kenties sainkin neuvoteltua, ettei mitään hormonaalista ehkäisyäkään tarvinnut käyttää. Sain todella asiallista kohtelua ja selkeät ohjeet kätilöopistolta ja tätä ketjua lukiessani olen todella onnellinen, että pääsin niin hyvään hoitopaikkaan. </p><p></p><p>Tasan puoli vuotta kaavinnan jälkeen karenssi päättyi ja menin suurin piirtein samana päivänä pakastetun alkion siirtoon ja raskaus alkoikin siitä. Nyt olen 10 viikolla raskaana. Alkuraskaus ei varsinaisesti ole ollut kovin onnellista aikaa erilaisten pelkojen takia, joista molan uusiminen oli yksi suurimmista. Molan jälkilöylyinä sain yhden ylimääräisen seurantaultran alkuraskauteen ja kävin Naistenklinikalla ultrassa jossain 7+ viikolla. Kaikki näytti olevan kunnossa. Olen senkin jälkeen erinäisten paniikkien takia käynyt ultrattavana ja ainakin tähän saakka istukka on näyttänyt olevan kunnossa. HCG:tä minulta ei ole mitattu sitten karenssin päättymisen.</p><p></p><p>Halusin päivitellä kuulmisiani ihan rohkaistakseni, että mola, tai ainakin osittainen sellainen, voi hoitua melko "helpostikin". Mutta kova koulu se mola siitä huolimatta minulle oli, varsinkin kun siihen liittyi vuosia toivotun ja hoidoilla aikaan saadun raskauden menetys ja koko tämä vuosi on mennyt enemmän tai vähemmän sumussa ensin IVF hoidon vuoksi, sitten pelokkaan alkuraskauden ja sitten maailman hetkeksi musertaneen keskenmenon ja molan toteamisen takia ja sen jälkeen taas hoitojen ja pelottavan alkuraskauden siivittämänä. Sitä en vielä tiedä, miten uuden raskauden kanssa käy, mutta kovasti toivon meille kaikille onnellisempaa ensi vuotta!</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="pumperi, post: 33633165"] Eka noihin käsittämättömiin provokommentteihin: Raskaus on parisuhteessa yhteinen asia, vaikka nainen kantaakin sekä sen fyysiset ilot että riskit. Ja jos raskaus, joka on alkanut (munasolu ja siittiö ovat kohdanneet ja alkio on kiinnittynyt kohtuun), yhtäkkiä loppuu joko ihan tavallisen km seurauksena tai raskaudessa olevien muiden häiriöiden vuoksi, on se surun paikka ja mikäli sitä ei itse ole kokenut, kannattaa olla aiheesta kommentoimatta, koska sitä ei tosiaan tiedä, miltä se tuntuu. On varmaankin luonnollista, että nainen, jonka kehossa kaikki tapahtuu, kokee raskauden menetyksen monesti rankempana kuin mies, jolle raskaus ei ehkä ole alkuvaiheessa edes kovin konkreettinen. Ja sitä vaikeampi kokemus se on, mitä häiriintyneemmästä raskaudesta on ollut kyse, koska tällöin raskaus ja sen jälkiseuraukset uhkaavat ihan konkreettisesti naisen terveyttä ja hyvinvointia myös fyysisesti. Eikä esimerkiksi rypäleraskaus ole vain joku naisen sairaus, vaan se on yhteisesti alkuunsaadun raskauden häiriön aiheuttama tila, joka voi yhtä hyvin johtua miehen siittiöstä kuin naisen munasolusta! Ja jos siihen päälle vielä tulee rankkoja hoitoja, on aivan luonnollista, että väsyy ja masentuu ja paljon itsekeskeisempää mieheltä on olla jaksamatta tukea puolisoaan tuona rankkana aikana, jolloin ihana asia muuttuu hyökkäykseksi naisen omaa terveyttä vastaan kuin naisen surra menetystä ja pelätä oman terveytensä puolesta. Ja tosiasiassa moni rypäleraskauden takia km saanut tuskin suree vain keskenmennyttä raskauttaan, vaan mukana on pelkoa siitä, mitä tuo inhottava tauti vielä itselle voikaan tehdä ja pelkoa taudin uusimisesta jatkossa. Mutta tässä sitten niitä omia kuulumisia ja kertaus siitä, mitä meille tapahtuikaan. Eli minä raskauduin IVF-hoidon alkion tuoresiirrosta ja raskaudessani kehittyi jonkinlainen elävä alkiokin, jolla oli syke. Kuitenkin jo 1. ultrassa rv 7+ tiedettiin, ettei kaikki ole kunnossa. Kontrolliultrassa rv 9+ todettiin, että sikiökaikua ei enää ole ja istukka näyttää omituiselle. Oma lääkärini ei maininnut, mitä hän epäilee, totesi vain, ettei ole vastaavaa ennen nähnyt. Sain lähetteen Kätilöopistolle, jossa lääkäri ultrasi minut ja sanoi varovasti, että yksi mahdollisuus on osittainen mola-raskaus, mutta todennäköisesti kaikki on ok keskenmenoa lukuunottamatta. Mutta minut laitettiin varmuuden vuoksi kaavintaan ja HCG sekä beta-HCG arvot mitattiin ennen kaavintaa (HCG=17 000, beta=800). Muutaman päivän odottelun ja mielettömän mola-tietoon tutustumisen jälkeen pääsin kaavintaan, jonka jälkeen lääkäri sanoi, ettei hän enää epäile veriarvojeni ja kaavintatuloksen perusteella molaa, vaan kyse oli todennäköisesti ihan tavallisesta keskenmenosta. Olin todella helpottunut, vaikka tietenkin kallisarvoisen raskauden menettäminen surettikin kovasti sekä minua että miestäni. Kuitenkin tuosta viikon päästä sain puhelun Kättäriltä ja lääkäri kertoi, että patologisen tutkimuksen perusteella kyse on kuitenkin osittaisesta molasta ja minun tulee tulla vielä samana päivänä sekä keuhkoröntgeneen että uuteen HCG mittaukseen (HCG=280). Sain myös tavata ylilääkärin, joka kertoi minulle asiallisesti taudista ja antoi jopa sen lääkäreitä varten olevan hoito-ohjeen myös minulle. Siitä kävi ilmi, että mikäli HCG laskee negatiiviseksi säädetyssä ajassa, on karenssi puoli vuotta ja jos hitaammin, niin karenssi on puoli vuotta - vuosi ja se päätetään, kun negatiiviset arvot on saavutettu. Seuraava kontrolli ja kaavinnan jälkitarkastus oli tästä 2 viikon päästä ja HCG oli laskenut tässä vaiheessa jo 12:een. Ja jälkitarkastuksessa todettiin, että kaikki on kunnossa myös kohdussa. Tästä kahden viikon päästä HCG oli enää 1,7 (5 viikkoa kaavinnan jälkeen) ja sen jälkeen mittaamattomissa. Eikä se sieltä enää noussut. Tuohon ensimmäiseen mittaamattomaan lukemaan saakka sain aina puhelun lääkäriltä ja sen jälkeen sovittiin, että soitetaan vain, jos jotain yllättävää tapahtuu. No ei tapahtunut. Jokaisella lääkäritapaamisella ja puhelussa muistutettiin ehkäisyn tarpeesta, vaikka meillä tuo raskauden alkamisen todennäköisyys luomusti aika pieni ilmeisesti onkin. Tämän vuoksi kenties sainkin neuvoteltua, ettei mitään hormonaalista ehkäisyäkään tarvinnut käyttää. Sain todella asiallista kohtelua ja selkeät ohjeet kätilöopistolta ja tätä ketjua lukiessani olen todella onnellinen, että pääsin niin hyvään hoitopaikkaan. Tasan puoli vuotta kaavinnan jälkeen karenssi päättyi ja menin suurin piirtein samana päivänä pakastetun alkion siirtoon ja raskaus alkoikin siitä. Nyt olen 10 viikolla raskaana. Alkuraskaus ei varsinaisesti ole ollut kovin onnellista aikaa erilaisten pelkojen takia, joista molan uusiminen oli yksi suurimmista. Molan jälkilöylyinä sain yhden ylimääräisen seurantaultran alkuraskauteen ja kävin Naistenklinikalla ultrassa jossain 7+ viikolla. Kaikki näytti olevan kunnossa. Olen senkin jälkeen erinäisten paniikkien takia käynyt ultrattavana ja ainakin tähän saakka istukka on näyttänyt olevan kunnossa. HCG:tä minulta ei ole mitattu sitten karenssin päättymisen. Halusin päivitellä kuulmisiani ihan rohkaistakseni, että mola, tai ainakin osittainen sellainen, voi hoitua melko "helpostikin". Mutta kova koulu se mola siitä huolimatta minulle oli, varsinkin kun siihen liittyi vuosia toivotun ja hoidoilla aikaan saadun raskauden menetys ja koko tämä vuosi on mennyt enemmän tai vähemmän sumussa ensin IVF hoidon vuoksi, sitten pelokkaan alkuraskauden ja sitten maailman hetkeksi musertaneen keskenmenon ja molan toteamisen takia ja sen jälkeen taas hoitojen ja pelottavan alkuraskauden siivittämänä. Sitä en vielä tiedä, miten uuden raskauden kanssa käy, mutta kovasti toivon meille kaikille onnellisempaa ensi vuotta! [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Järjestä seuraavat numerot pienimmästä suurimpaan: 3 6 1
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Miten sanoa nätisti miehelle että en tykkää siitä mitä se tekee
5 min sitten
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Arvot|”Ei demareita, kiitos!” lukee Akseli Lehtosen, 22, makuuhuoneen ovessa – tällaista on olla nuori konservatiivi vihervasemmistolaisten keskellä
26 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Relaatio 1065
Tänään 08:21
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Järkevä artikkeli kaksplussalla: lasten teko pitää aloittaa 23-vuotiaana.
Tänään 02:06
Johnny Appleseed
2 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Kuu. Muilla kuvia?
Tänään 00:23
-roosaruusa-
1 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Mitäs tänne kuuluu? Pitkästä aikaa päätin kirjautua tänne
Eilen 22:11
Scarlett-79
13 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Viikon OrpoPurra: Vihantunteet politiikkaa kohtaan nousseet vuodessa 33%:sta 50%:iin
Eilen 21:32
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Hallituksen velkakello käy, mutta kasvua ei vain näy
Eilen 21:08
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Järkevä artikkeli kaksplussalla: lasten teko pitää aloittaa 23-vuotiaana.
Started by Johnny Appleseed
Tänään 02:06
Luettu: 89
Aihe vapaa
2.
Kuu. Muilla kuvia?
Started by -roosaruusa-
Tänään 00:23
Luettu: 66
Aihe vapaa
3.
Relaatio 1065
Started by vierailija
Tänään 08:21
Luettu: 40
Aihe vapaa
4.
Arvot|”Ei demareita, kiitos!” lukee Akseli Lehtosen, 22, makuuhuoneen ovessa – tällaista on olla nuori konservatiivi vihervasemmistolaisten keskellä
Started by vierailija
26 min sitten
Luettu: 20
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Miten sanoa nätisti miehelle että en tykkää siitä mitä se tekee
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
K/B-komposti
Latest: vierailija
4 min sitten
Aihe vapaa
3.
Miss Universum-kisojen jatkot täällä
Latest: vierailija
5 min sitten
Aihe vapaa
4.
mitä vanhoja lastenohjelmia muistat?
Latest: vierailija
20 min sitten
Aihe vapaa
5.
Kertokaas viisammat neuvoa
Latest: vierailija
22 min sitten
Aihe vapaa
6.
"Epäily: Pyöräilijä heitti spermaa ihmisten päälle Helsingin arvoalueella. Tapauksesta on kirjattu rikosilmoitus torstaina."
Latest: vierailija
24 min sitten
Aihe vapaa
7.
Heinäkuiset 2025🌼
Latest: Clementine
25 min sitten
Lapsen saaminen
8.
Arvot|”Ei demareita, kiitos!” lukee Akseli Lehtosen, 22, makuuhuoneen ovessa – tällaista on olla nuori konservatiivi vihervasemmistolaisten keskellä
Latest: vierailija
26 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
Rypäleraskaus
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu
