Ruotsissa tapetaan naisia kuin liukuhihnatyönä - mikä ruotsalaisia miehiä oikein vaivaa?

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
No etpä tietenkään.
Niin, en katso maailmaa persulasien takaa. On tapahtunut kamalia tekoja, joiden tekijöitä et tiedä, vaikka kuinka yrität vihjailla, kuten aina vastaavissa tapahtumissa, mutta minä näen vain sen, että on tapahtunut kamalia tekoja. Sellaisia, joita Suomessakin tapahtuu valitettavasti, omassa kodissa.

Mitä sinä niihin sanot?
 
Niin, en katso maailmaa persulasien takaa. On tapahtunut kamalia tekoja, joiden tekijöitä et tiedä, vaikka kuinka yrität vihjailla, kuten aina vastaavissa tapahtumissa, mutta minä näen vain sen, että on tapahtunut kamalia tekoja. Sellaisia, joita Suomessakin tapahtuu valitettavasti, omassa kodissa.

Mitä sinä niihin sanot?
Ikävää, että tilanne on tullut jo Suomeen. Asia olisi ollut vältettävissä.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
vierailija
Varje år dödas 15 kvinnor av män i en närstående relation i Sverige. I Finland dödas ibland ännu fler.


Varje år dödas 15 kvinnor av män i en närstående relation i Sverige. I Finland dödas ibland ännu fler.
Dödligt våld mot kvinnor har minskat i Sverige under 2000-talet. Möjliga orsaker till det är enligt Brottsförebyggandet rådet Brå bland annat samhällets insatser mot våldet, men också ett ökat ekonomiskt oberoende för kvinnor.
2018 dog 22 kvinnor och 4 män av våld i en parrelation i Sverige. 2019 dog 16 kvinnor och 2 män, 2020 dog 13 kvinnor och 4 män.
I medeltal 15 kvinnor per år blir dödade av en man i en nära relation i Sverige.
I Finland är siffran ungefär den samma, men på en hälften så stor befolkning. Siffrorna har sedan 2011 varierat från över 20 per år till omkring 10 per år. År 2019 blev 15 kvinnor och 3 män i Finland dödade av sin partner.
 
Ihanko tosissaan väität, että perheväkivaltaa ja -surmia ei Suomessa ole ollut ennen maahanmuuttajien tuloa Suomeen?
En väitä, mutta kunniamurhat ovat ihan uusi ilmiö. Samoin grooming ja joukkoraiskaukset olivat ennen melko tuntemattomia rikoksia. Ja nämä kohdistuvat pääasiassa naisiin ja kielivät nimenomaan siitä, että naista ei arvosteta.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
vierailija
En väitä, mutta kunniamurhat ovat ihan uusi ilmiö. Samoin grooming ja joukkoraiskaukset olivat ennen melko tuntemattomia rikoksia. Ja nämä kohdistuvat pääasiassa naisiin ja kielivät nimenomaan siitä, että naista ei arvosteta.
Totta, mutta minusta on melko omituista, että näissä Ruotsin tapauksissa oletat tekijöiden olevan maahanmuuttotaustaisia, kaikissa tapauksissa. Voi olla, että on, voi olla, ettei. Mielestäni sillä ei ole merkitystä, nämä ovat puolisoidensa/kumppaneidensa uhreja, kuten monet suomalaisetkin.

Se on mielestäni tärkein asia, josta puhua.

 
vierailija
Myös Suomessa viranomaiset ja väkivallan uhreille apua ja tukea tarjoavat järjestöt ovat havainneet koronan vaikutukset lähisuhdeväkivaltaan. Poliisin perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät lisääntyivät tammi–kesäkuun välisenä aikana noin 12 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Kesällä ja alkusyksyllä hälytystehtävät laskivat, mutta ovat syksyllä lähteneet jälleen nousuun. Poliisi on myös havainnut merkkejä vakavan perheväkivallan lisääntymisestä.
Koronaepidemian aikana avuntarve kanavoitui erityisesti puhelin- ja chat-palveluihin, joihin avopalveluja tarjoavien järjestöjen painopiste siirtyi kevään aikana. Väkivallan uhreille palveluja tarjoavat järjestöt kykenivät myös lisäämään merkittävästi verkkopalvelujaan.

Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastainen sopimus eli ns. Istanbulin sopimus tuli voimaan Suomessa vuonna 2015. Sopimus velvoittaa jäsenmaita moniin lainsäädännöllisiin ja muihin toimiin naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi, uhrien auttamiseksi ja suojelemiseksi sekä väkivallan tekijöiden asettamiseksi vastuuseen teoistaan.
Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta NAPE seuraa Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa Suomessa. NAPE on juuri asettanut järjestötyöryhmän, jossa on mukana useita väkivallan uhreille ja tekijöille apua tarjoavia järjestöjä.
Monet järjestöt ovat esittäneet huolensa naisiin kohdistuvan väkivallan erityispalveluiden järjestymisestä Suomen taloudellisen tilanteen heikentyessä ja erityisesti järjestöjen tuottamien palveluiden rahoituksen käydessä yhä epävarmemmaksi koronan seurauksena.
Valtiolla on vastuu huolehtia Istanbulin sopimuksen sisältämistä velvoitteistaan myös pandemian aikana. Siksi on tärkeää, että väkivallan ennaltaehkäisy ja sen varhainen tunnistaminen sekä uhreille tarkoitetut palvelut varmistetaan pandemian pitkittyessä ja jälkikorjausvaiheessa.


 
vierailija
Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastainen sopimus eli ns. Istanbulin sopimus tuli voimaan Suomessa vuonna 2015. Sopimus velvoittaa jäsenmaita moniin lainsäädännöllisiin ja muihin toimiin naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi, uhrien auttamiseksi ja suojelemiseksi sekä väkivallan tekijöiden asettamiseksi vastuuseen teoistaan.



Merkille pantavaa on, että Perussuomalaiset vastustivat kyseisen sopimuksen allekirjoittamista.
 
Totta, mutta minusta on melko omituista, että näissä Ruotsin tapauksissa oletat tekijöiden olevan maahanmuuttotaustaisia, kaikissa tapauksissa. Voi olla, että on, voi olla, ettei. Mielestäni sillä ei ole merkitystä, nämä ovat puolisoidensa/kumppaneidensa uhreja, kuten monet suomalaisetkin.

Se on mielestäni tärkein asia, josta puhua.

Maahanmuuttajien keskuudessa on myös tyypillistä, että koko suku osallistuu uppiniskaisen tytön / naisen pahoinpitelyyn. Veljet, serkut, sedät, isät. Suomessa tällainen on melko harvinaista.
 

Yhteistyössä