Ruotsalaiset teloittivat aikoinaan suomalaisia erittäin julmasti

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Sellainen alue joka on kiinteä osa valtakuntaa ja vieläpä suorassa maayhteydessä muun valtakunnan kanssa ei ole mikään siirtomaa. Varsinkaan, kun kyse on alueesta joka viimeksi esihistoriallisella ajalla oli ollut valtakunnan ulkopuolella.

Suomessa asuvilla oli aivan samat oikeudet Ruotsissa kuin Norrlannissa, Sveanmaalla ja Götanmaalla asuvillakin.

Toki monet raja-alueet joutuvat kärsimään sodissa enemmän kuin valtakunnan muut osa, mutta se ei tee niistä siirtomaita.
Keskustelu on tietenkin paljon helpompaa kun määrittelee itse omat terminsä. Mutta jos nyt mennään vakiintuneen käytännön mukaan, niin lainataan vaikka wikipedian määritelmää siitä mikä siirtomaa on: "Siirtomaa eli kolonia on jonkin valtion hallinnassa oleva mutta sen rajojen ulkopuolinen (usein merentakainen) alue, jonka väestö koostuu emämaasta muuttaneista ja alkuperäisväestöstä."

Huomaamme heti, että tämä sopii tismalleen siihen mikä oli Suomen suhde Ruotsiin. Suomi oli Ruotsin hallinnassa, mutta sen rajojen ulkopuolella. Väestö koostui emämaasta muuttaneista ja alkuperäisväestöstä. Vuosisatojen ajan se oli myös merentakainen alue koska ei Ruotsi hallinnut nykyisen Suomen laajoja erämaita eikä maayhteyttä ollut.

Kolonisaatio alkoi Varsinais-Suomesta ja levisi Etelä-Suomen alueella itään. Viipurin linna rakennettiin 1290 ja Hämeenlinna n. 1300 eli 100 vuotta ruotsalaisen kolonialismin alkamisen jälkeen. Sitä ei rakennettu keskelle maata, vaan puolustamaan rajaa. Olavinlinnan (Savonlinna) rakentaminen alkoi 1475 ja Kajaanin linnan 1604. Siitä voi arvioida kolonialismin etenemistä. Suomi oli pidempään merentakaisena alueena kuin lähes yksikään Afrikan siirtomaa.

Suomessa asuvilla ei ollut aivan samoja oikeuksia. Ruotsalaisille kolonialisteille esimerkiksi myönnettiin verovapaus määräajaksi kun he muuttivat Suomeen. Suomalaiset eivät myöskään hallinneet itseään, vaan täällä hallitsivat ulkomailta tuodut käskynhaltijat ja suomalaisille jäi lähinnä paikallishallinto ja perintöriitojen setviminen. Ja vaikka laki olisikin sama, ei se ole sen mittari onko kyseessä siirtomaa vai ei. Jenkkien tunnuslause oli "no taxation without representation". Ei oleellista ollut se maksetaanko veroa samoilla säännöillä, vaan kuka ne säännöt päättää.

"Besides the violence of the crusades, the colonisation led to several conflicts between the settlers and Finns. The settlers needed support from Sweden in many areas against the Finns.[5] The native inhabitants in many coastal areas also lost their fishing and farming rights, which led to conflicts.[6] In 1348, Hemming of Turku, Bishop of Turku and the head of the Turku Castle, gave a letter of protection to the settlers in the area of the Gulf of Bothnia.[7] As a result of the colonisation, some of the pagan inhabitants who refused to receive the new Catholic religion from Tavastia and Satakunta started to move to the northern parts of Finland.[1]"

Tuossakin mainitaan suojelukirje vuodelta 1348. Siinä vaiheessa oltiin oltu "samaa maata" jo 150 vuotta ja siis "samaa kansaa" samoin oikeuksin. Kumma kun toiset sitten kuitenkin olivat oikeuksiltaan paremmassa asemassa.
 
vierailija
Keskustelu on tietenkin paljon helpompaa kun määrittelee itse omat terminsä. Mutta jos nyt mennään vakiintuneen käytännön mukaan, niin lainataan vaikka wikipedian määritelmää siitä mikä siirtomaa on: "Siirtomaa eli kolonia on jonkin valtion hallinnassa oleva mutta sen rajojen ulkopuolinen (usein merentakainen) alue, jonka väestö koostuu emämaasta muuttaneista ja alkuperäisväestöstä."

Huomaamme heti, että tämä sopii tismalleen siihen mikä oli Suomen suhde Ruotsiin. Suomi oli Ruotsin hallinnassa, mutta sen rajojen ulkopuolella. Väestö koostui emämaasta muuttaneista ja alkuperäisväestöstä. Vuosisatojen ajan se oli myös merentakainen alue koska ei Ruotsi hallinnut nykyisen Suomen laajoja erämaita eikä maayhteyttä ollut.

Kolonisaatio alkoi Varsinais-Suomesta ja levisi Etelä-Suomen alueella itään. Viipurin linna rakennettiin 1290 ja Hämeenlinna n. 1300 eli 100 vuotta ruotsalaisen kolonialismin alkamisen jälkeen. Sitä ei rakennettu keskelle maata, vaan puolustamaan rajaa. Olavinlinnan (Savonlinna) rakentaminen alkoi 1475 ja Kajaanin linnan 1604. Siitä voi arvioida kolonialismin etenemistä. Suomi oli pidempään merentakaisena alueena kuin lähes yksikään Afrikan siirtomaa.

Suomessa asuvilla ei ollut aivan samoja oikeuksia. Ruotsalaisille kolonialisteille esimerkiksi myönnettiin verovapaus määräajaksi kun he muuttivat Suomeen. Suomalaiset eivät myöskään hallinneet itseään, vaan täällä hallitsivat ulkomailta tuodut käskynhaltijat ja suomalaisille jäi lähinnä paikallishallinto ja perintöriitojen setviminen. Ja vaikka laki olisikin sama, ei se ole sen mittari onko kyseessä siirtomaa vai ei. Jenkkien tunnuslause oli "no taxation without representation". Ei oleellista ollut se maksetaanko veroa samoilla säännöillä, vaan kuka ne säännöt päättää.

"Besides the violence of the crusades, the colonisation led to several conflicts between the settlers and Finns. The settlers needed support from Sweden in many areas against the Finns.[5] The native inhabitants in many coastal areas also lost their fishing and farming rights, which led to conflicts.[6] In 1348, Hemming of Turku, Bishop of Turku and the head of the Turku Castle, gave a letter of protection to the settlers in the area of the Gulf of Bothnia.[7] As a result of the colonisation, some of the pagan inhabitants who refused to receive the new Catholic religion from Tavastia and Satakunta started to move to the northern parts of Finland.[1]"

Tuossakin mainitaan suojelukirje vuodelta 1348. Siinä vaiheessa oltiin oltu "samaa maata" jo 150 vuotta ja siis "samaa kansaa" samoin oikeuksin. Kumma kun toiset sitten kuitenkin olivat oikeuksiltaan paremmassa asemassa.
Suomi ei ollut Ruotsin rajojen ulkopuolinen alue vaan kiinteä osa Ruotsia. Siis ihan niin kuin vaikka Lappi on nykyisin osa Suomea.

Suomessa asuvilla oli myös aivan samat kansalaisoikeudet Ruotsissa kuin Pohjanlahden länsipuolella asuvillakin. Molemmat olivat samaa maata, ja jos Suomeen tuli käskynhaltija Ruotsista niin tämä käskynhaltija ei tullut ulkomailta vaan kotimaasta. Suomessa asuvat myös saivat osallistua kuninkaanvaaliin ja suomalaisia oli hallintoelimissä mukana niin kuin ruotsalaisiakin.
 
vierailija
Suomi ei ollut Ruotsin rajojen ulkopuolinen alue vaan kiinteä osa Ruotsia. Siis ihan niin kuin vaikka Lappi on nykyisin osa Suomea.

Suomessa asuvilla oli myös aivan samat kansalaisoikeudet Ruotsissa kuin Pohjanlahden länsipuolella asuvillakin. Molemmat olivat samaa maata, ja jos Suomeen tuli käskynhaltija Ruotsista niin tämä käskynhaltija ei tullut ulkomailta vaan kotimaasta. Suomessa asuvat myös saivat osallistua kuninkaanvaaliin ja suomalaisia oli hallintoelimissä mukana niin kuin ruotsalaisiakin.
Niin ihan samalla tavalla kuin Etelä-Afrikka ja Intia olivat kiinteä osa britti-imperiumia.
 
vierailija
Suomi ei ollut Ruotsin rajojen ulkopuolinen alue vaan kiinteä osa Ruotsia. Siis ihan niin kuin vaikka Lappi on nykyisin osa Suomea.

Suomessa asuvilla oli myös aivan samat kansalaisoikeudet Ruotsissa kuin Pohjanlahden länsipuolella asuvillakin. Molemmat olivat samaa maata, ja jos Suomeen tuli käskynhaltija Ruotsista niin tämä käskynhaltija ei tullut ulkomailta vaan kotimaasta. Suomessa asuvat myös saivat osallistua kuninkaanvaaliin ja suomalaisia oli hallintoelimissä mukana niin kuin ruotsalaisiakin.
Linkki?
 

Yhteistyössä