Rotina-aatelia

Tuosta toisesta ketjusta tulee mieleen, että millaisia HYVIÄ, MUKAVIA, ERITYISEN ILAHDUTTAVIA eleitä ovat ystävänne, sukulaisenne, perheenne tehneet kotiuduttuanne laitokselta vastasyntyneen kanssa?

Mitä itse olette läheisillenne samassa tilanteessa järkänneet?
Mitä hyviä ideoita pyörii mielenpielessä odottamassa tilaisuutta toteuttaa?

 

Mun rakas täti toi itse leipomansa kääretortun, korillisen hedelmiä (viinirypäleitä, melonia, banskuja, päärynöitä yms.), mulle naistenlehtiä ja vauvalle lelua ja sen sellaista. Mun mielestä toi oli tosi kiva Jäi mieleen, kun ei muut tuoneet mitään syötävää

 

Mua on ilahduttaneet kukat vähän odottamattomilta tahoilta. Sit nyt kuopuksen syntymän aikaan mun äiti oli meillä ja olivat siivonneet koko talon + tehneet ruokaa + herkkuja pöytään siksi, kun päästiin kotiin.

Mutta erityisen ilahduttavaa ja mieleenjäänyttä on esikoisen syntymän ajalta mun ukon paras kaveri. Se on semmonen yksinäinen ukko, päälle kolmikymppinen, vähävarainen boheemi, ei mikään lapsirakas tms. ainakaan sanojensa mukaan. Se tuli käymään katsomaan vauvaa ja oli käynyt varta vasten ostamassa jostakin markkinoilta semmosen itse leivotun kääretortun tuliaisiksi. Siis ihan normaaliahan tuo sinänsä on, mutta JUST tuolta henkilöltä se oli täysin odottamatonta ja yllätti erittäin positiivisesti.

 

Kun mä pääsin vauvan kanssa kotiin laitokselta, sukulaiset toivat ruuat mukanaan ja kokkasivat, keittivät kahvit ja hoitelivat vielä tarjoilunkin. Ruokaa jäi ylikin, niin saatiin vielä seuraavanakin päivänä masut täyteen. Sukulaisia kävi eri päivinä, ja kaikki tekivät vuorollaan noin. Aivan mahtavaa! Itse hoidin siivouksen, neuroottinen kun olen siinä asiassa.

Mä tietysti sitten vuorollani kokkailen ja vaikka siivoilen ja huolehdin vanhemmista lapsista ja eläimistäkin.

 

No, mulle ei oo tehty mitään, mutta joskus kaverin tultua laitokselta, kävin viikon verran tekemässä ruoat siellä ja järjestelin asuntoa, kun ei saanut juurikaan nousta sängystä.

Hän ei pyytänyt, mutta menin vaan yks päivä oven taa kauppakassi kädessä ja sanoin että nyt mä teen sulle ruokaa ja siivoon kämpän ja sä meet vauvan kanssa pötkölleen sohvalle (toin hälle hänen lempileffan ja suklaata kaveriks) luulisin että oli ihan onnellinen tilanne hänelle.
Ilolla otti avun vastaan, sitä ennen oli kinannu mun kanssa, ettei mun tartte vaivautua. (ei vihoissaan vaan meinas että mä en haluis, mutta velvollisuuden tunteesta vaan) Hyvä mieli oli meillä kaikilla sen jälkeen

 

Voih, en mitään keltään! Äitinikin sanoi siskolleen (luuli etten kuule?), että onneksi minä en edes tiedä mitä rotinat tarkoittaa, niin ei tarvinnut tuoda/tehdä mitään... silloin kyllä tuntui kurjalle.

 

Äiti ja sisko olivat tehneet suursiivouksen täällä. Sisko oli tehnyt ruokaa pariksi päiväksi ja yhdessä olivat vielä istuttaneet kesäkukkia. Oli kyllä niin ihana tulla kotiin silloin

Seuraava vastasynnyttänyt lähisukulainen saa ainakin sen suursiivouksen,ruokaa ja ehkä täytekakun

 

No, mulle ei oo tehty mitään, mutta joskus kaverin tultua laitokselta, kävin viikon verran tekemässä ruoat siellä ja järjestelin asuntoa, kun ei saanut juurikaan nousta sängystä.

Hän ei pyytänyt, mutta menin vaan yks päivä oven taa kauppakassi kädessä ja sanoin että nyt mä teen sulle ruokaa ja siivoon kämpän ja sä meet vauvan kanssa pötkölleen sohvalle (toin hälle hänen lempileffan ja suklaata kaveriks) luulisin että oli ihan onnellinen tilanne hänelle.
Ilolla otti avun vastaan, sitä ennen oli kinannu mun kanssa, ettei mun tartte vaivautua. (ei vihoissaan vaan meinas että mä en haluis, mutta velvollisuuden tunteesta vaan) Hyvä mieli oli meillä kaikilla sen jälkeen

Ihanasti tehty,olet kyllä todellinen ystävä

 

No jaa..Oman äitini vierailusta en juuri mitään muista, appiukko istu pöytään, käski keittää kahvia ja laittaa sitä pullaa kans lautaselle, anoppi toi muistaakseni kalaa? tullessaan jota sitten natustelivat keskenään pöydän ääressä..Ehkä ens kerralla menis paremmin?

Paitsi etten kyllä taida ottaa heti vieraita edes vastaan..

 

Minulla jäänyt mieleen yksi ystävälle järkätty "jälkisuihku" eli hän synnytti etuajassa keisarinleikkauksella ja suunniteltu baby shower jäi sitten pitämättä.

Vajaata kuukautta synnytyksen jälkeen sitten "täsmäiskimme" eli yksi vei äidin ja vauvan kampaamoonsa hemmoteltavaksi ja me muut teimme sillä aikaa kotona niitä hommia jotka tiesimme toivotuiksi; ompelimme uudet lakanat ja petasimme ne, siivosimme, pesimme ikkunat, täytimme jääkaapin ja pakastimen.

Syömään emme jääneet vaan katoimme valmiiksi pihvi-illallisen kahdelle kynttilöineen, kukkineen ja servietteineen.
Sopivasti tulivat sitten, puunattu ja puleerattu nuori äiti vauvoineen kampaamosta ja tuore isä töistään - valmiille hyvälle päivälliselleen.

 

Minulla jäänyt mieleen yksi ystävälle järkätty "jälkisuihku" eli hän synnytti etuajassa keisarinleikkauksella ja suunniteltu baby shower jäi sitten pitämättä.

Vajaata kuukautta synnytyksen jälkeen sitten "täsmäiskimme" eli yksi vei äidin ja vauvan kampaamoonsa hemmoteltavaksi ja me muut teimme sillä aikaa kotona niitä hommia jotka tiesimme toivotuiksi; ompelimme uudet lakanat ja petasimme ne, siivosimme, pesimme ikkunat, täytimme jääkaapin ja pakastimen.

Syömään emme jääneet vaan katoimme valmiiksi pihvi-illallisen kahdelle kynttilöineen, kukkineen ja servietteineen.
Sopivasti tulivat sitten, puunattu ja puleerattu nuori äiti vauvoineen kampaamosta ja tuore isä töistään - valmiille hyvälle päivälliselleen.

Siis just tuollaista pitäisi jokaisen tuoreen äidin saada! Aivan ihania ystäviä olette
Mulla on ollut äiti apuna jokaisen lapsen saannin jälkeen, siihen tätini toi leivoksia yms. Nyt viimeisen lapsen kun sain niin kukaan ei käynyt, kait se 4:s on sitten jo niin "tavallista", ainoastaan äitini ja isäni olivat apuna ja ilman heitä meillä ei kyllä olisi selvittykään

 

Paras on ollut pieni ämpärillinen vastapoimittuja mustikoita metsästä.

 

Eipä oikein mitään. Siksi itse yritinkin parhaalle ystävälle sitten viedä jotain hänelle sopivaa ja häntä ilahduttavaa, ja samaa aion yrittää joka kerta, kun meidät kutsutaan vauvaa katsomaan.

Nyt olen leiponut pakkaseen kääretorttua ja pullaa, on sitten valmiina vauvan synnyttyä. Ehkä joku yllättääkin?

 

Mulle/meidän perheelle on kyllä kaikkina kertoina järjestetty niin unohtumattomat rotinat, etten voi muuta olla kuin kiitollinen. Joka kerta on koti siivottu ja laitettu kuntoon katosta lattiaan, pakastimet ja jääkaapit täynnä ruokaa. Pikkusia on muistettu ruhtinaallisesti meitä vanhempia unohtamatta, ensimmäisten parin kuukauden aikana lähipiiri huomioi vanhimmat lapset ja järjestivät heille mielekästä toimintaa ensimmäisten vauvaviikkojen verotellessa energioita...

Minä omalta osaltani perheeni kanssa olen tehnyt rotinaviemisiä sekä helpottanut ensimmäisiä vauvaviikkoja olemalla kulloinkin kyseessä olevien perheiden lasten kanssa, jotta arkeen astuminen olisi hiukan pehmeämpää. Totta kai yhtälailla autan puolestani heitä, jotka ovat minuakin pyyteettömästi auttaneet !

 

Lähellä asuva ystäväni soitti usein koiralenkille lähtiessään ja kysyi haluaako meidän koira lähteä mukaan. Muutenkin hän meillä ollessaan on sellainen mukavan tuttu ja läheinen joka noin luontevasti ottaa osaa vauvan ja isompienkin hoitoon ja näiden kanssa seurusteluun. Myöskin alkuviikkoina meille tullessaan hän aina etukäteen soitti ja kysyi tarviiko kaupasta tuoda jotain, usein toi myös itse tarjottavia (on keliakikko joten on tottunut laskemaan sen varaan ettei akikilta aina löydy sopivaa kahvipullaa).

Varamummo tarjoutui ennen vauvan syntymää tulemaan ulkoiluttamaan isompia lapsia ja muuten leikkimään näiden kanssa, ikävä kyllä se peruuntui kun häneltä murtui jalka juuri ennen vauvan syntymää.

Tämä ei nyt liity vauvan katsomisiin, mutta päiväkodilla hoitajat auttoivat alkuun usein isompien pukemisissa kun hain heitä yksin. Heti sektoin jälkeen tuon liki 6v kehitysvammaisen ja vastaan pistävän lapsen pukeminen oli hankalaa ja vaarallistakin. Tytön päiväkotiavustaja tarjoutui myös auttamaan tytön kanssa vapaa-ajallakin.

 

Itse ollaan viety rotinoita kun ollaan käyty vauvoja katsomassa. Siskon esikoinen kun syntyi, asuttiin samassa kaupungissa ja ekat viikot käytännössä asuin siskon ja vauvan luona, tein kotitöitä, laitoin ruokia, hoitelin kauppa-asioita jne. Vähän samaa oli aikanaan kun siskon silloisen miehen siskon perheeseen syntyi toinen lapsi vuoden ikäerolla, olin silloin samassa kaupungissa työharjoittelun vuoksi ja tosissaan auttelin kaikissa mahdollisissa kotihommissa ja hoidin paljon esikoista jotta vanhemmat saivat paremmin keskittyä vauvaan.

 

Me mentiin meidän katraan kanssa ystäville, joilla oli pieni vauva (ei tosin ihan vastasyntynyt, mutta pieni) tein sämpylöitä, pullaa, v-sipulikierteitä ja kaikkea muuta pientä lisuketta, niin ja toki isommille sisaruksille omat tuliaiset.
Minä myös siivosin kaikki ruokailun jäljet pois ja imuroin ja pyyhin tasot, sai tuoreempi äiti vähän vaan toimia työnjohtajana.

 

Meille vieraat toi pullaa, täytekakun, kääretorttua yms.. Sisko oli leiponut ison kasan pullaa meille pakkaseen asti.

poitsu nyt melkein vuoden ja oli niin herttaista, kun miehen kaveri tuli kylään ja kassissa oli mukana pullapitko, kahvipaketti ja maitopurkki. Tää jäi kyllä mieleen. Ollaan miehen kans vielä nuoria, ainakin omasta mielestämme ja samanikäiset kaverimme (varsinkin miespuoliset) elää vielä aika menevää nuoruutta niin tää oli positiivinen yllätys