Ristiriitaiset tunteet tulevasta erosta, kuuluuko asiaan?

  • Viestiketjun aloittaja pian exä
  • Ensimmäinen viesti
pian exä
Ollaan siis eroamassa tässä pikkuhiljaa, minä olen halunnut erota jo n. vuoden ajan ja mieskin vihdoin oli samaa mieltä. Nyt hiukan epäilyttää teenkö sittenkään oikeaa ratkaisua. Lapsiahan meillä on mutta arki on tuon miehen (ongelmien) kanssa niin hankalaa, paljon helpompaa minulla olisi ilman miestä. Ja lapsilla myös. Nyt eropäätöksen jälkeen välimme ovat olleet hyvät, paremmat kuin aikoihin, se pistää miettimään. Onko se vaan helpotusta, kun päätös on tehty vai paransiko välejä se, että saatiin puhuttua. Miehen ongelmia puhuminen ei ole poistanut eikä mies halua niitä muuttaakaan. Lisäksi mies haluaa edelleen seksiä! Sanoi suoraan ettei kestä olla minun kanssani enää kun olen niin sellainen ja tällainen, mutta seksi kyllä kelpaa. Kieltäytyessäni mies kysyi että pitääkö meidän kaikki lopettaa. :O Onko tämä nyt ihan normaalia? Onko se niin, että ihminen haluaa viimeiseen saakka säilyttää vallitsevat olosuhteet? Vaikka muutos olisikin parempaan päin.
 
mii
Yllätyskun haluaa vain seksiä.

Mä en jäis exän kanssa suhteeseen jossa en sais ku munaa.Paitsi jos en haluaisi edes ikinä tavata uutta ihmistä jonka kanssa jakaa tulevaisuus.Niin silloinhan tuo olis just hyvä.
Seksiä silloin ku itselle sopii ilman minkäänlaisia velvoitteita.Kai se on vaan siitä kiinni mitä kummatkin haluaa.

Luulen et teidän välejä on parantanut eropäätös.
 
höpsistä
Vain sinä elät teidän arkea. Vain SINÄ tiedät vastauksen. :)

Varmasti miehessä on jotain hvvää kun olet hänen kanssaan lapsia tehnyt? Oletko muutosvastarintainen noin yleensä?

Kenenkään kanssa ei voi elää vuosikymmeniä niin ettei naama koska käy ketuttamaan rankasti. Jos mies muutaisi tapansa niin jäisitkö? Mutta ei kuulosta siltä, että olisit kevein perustein lähdössä.

Kaikkea hyvää!
 
Nitta
Ero on aina vaikea ja tuo ristiriitaisia tunteita. Olet tuntenut tunteita miestäsi kohtaan aiemmin ja vaikka suhde ja ongelmat ovat tulleet, niin tunteita ja myös tarpeita on edelleen... Ja ne vaihtelevat ja hämmentävät. Jos väittäisit että et koskaan välittänyt miehestäsi ja koskaan ei ole ollut tunteita... se olisi oudompaa kuin nykyiset tunteesi.

Miten sitten pitää edetä? Se onkin parisuhdekohtaista. Joidenkin kohdalla asiat voivat korjaantua ja elämä muuttua paremmapaan ja joidenkin kohdalla ero on välttämätön. Asiat ei ole yksiselitteisiä aikuisten kohdalla, eikä lasten kohdalla...
 
Nitta
Alkuperäinen kirjoittaja Nitta:
Ero on aina vaikea ja tuo ristiriitaisia tunteita. Olet tuntenut tunteita miestäsi kohtaan aiemmin ja vaikka suhde ja ongelmat ovat tulleet, niin tunteita ja myös tarpeita on edelleen... Ja ne vaihtelevat ja hämmentävät. Jos väittäisit että et koskaan välittänyt miehestäsi ja koskaan ei ole ollut tunteita... se olisi oudompaa kuin nykyiset tunteesi.

Miten sitten pitää edetä? Se onkin parisuhdekohtaista. Joidenkin kohdalla asiat voivat korjaantua ja elämä muuttua paremmapaan ja joidenkin kohdalla ero on välttämätön. Asiat ei ole yksiselitteisiä aikuisten kohdalla, eikä lasten kohdalla...
Ja lisään vielä, että tuo seksi kysymys teidän pitää käsitellä... mitä ja miksi sitä on jos muuten ette halua olla yhdessä... siihen ulkopuolisen on paha vastata, vaihtoehtoja on paljon. Onko tottumus, tilanteen hyödyntäminen, turvallisuuden hakua, tarpeiden tyydytystä, vanhassa roikkumista, kiinni pitämistä, avunhuutoa... jne. Miettikää... onhan se erikoista että halutaan erota ja silti jatketaan kuin puolisot tuolla elämän osa-alueella. Jos ette harrasta seksiä keskenänne, niin mikä olisi vaihtoehto? Pidättäytyminen vai muualta hakeminen? Miljoonia kysymyksiä ja vaihtoehtoja...
 
ap
Kyllä olen hyvin muutoksenvastainen ihminen. Siksi olen tätä eroa pyöritellyt mielessäni jo pidemmän aikaa. Pelkään muutosta ja tuntematonta vaikka silti kaipaan sitä. Myös yksinolemisen pelko pitää minua tässä, sama koskee miestä.

Mies siis vain haluaa seksiä, en minä, ja näin on ollut viimeiset vuodet. Luulen, että mies haluaa vaan tyydyttää tarpeensa sekä hallita minua. Mies tietää siis etten halua, on tiennyt jo ainakin vuoden, ja silti haluaa säännöllisesti, vaikka joka päivä jos antaisin. Kunnioituksen puute... yksi eron syistä.

Lopullisen eropäätöksen tein sen perusteella, että ajattelin jäisinkö jos mies muuttuisi. En usko. Tunteeni ovat kuolleet jo kauan sitten eikä miehen läheisyys enää tunnu hyvältä. Myös miehen asenteet ja arvot sotivat omiani vastaan. Kyllä, oli aika jolloin yhteenkuuluvuuden tunne oli suuri. Minä olen niistä ajoista muuttunut ja kasvanut, mies ei. Mies ei enää tunnu omalta. Kai tämä on sitten normaalia epäröintiä ja pelkoa kun pitäisi hypätä tuntemattomaan.
 
Meillä oli niin että kun ero päätös oli tehty niin meidän välit parani huimasti. Silloin oli ristiriitaisia tunteita, mutta myöhemmin tajusin että se oli vaan molemmille helpotus ja sen takia välit parani.
Ero on aina vaikea päätös ja herättää ristiriitaisia tunteita, mutta mun mielestä se on ihan normaalia.

Mutta sinä tiedät parhaiten teidän tilanteen, ja teet ratkaisusi siltä pohjalta.
 
Nitta
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Kyllä olen hyvin muutoksenvastainen ihminen. Siksi olen tätä eroa pyöritellyt mielessäni jo pidemmän aikaa. Pelkään muutosta ja tuntematonta vaikka silti kaipaan sitä. Myös yksinolemisen pelko pitää minua tässä, sama koskee miestä.

Mies siis vain haluaa seksiä, en minä, ja näin on ollut viimeiset vuodet. Luulen, että mies haluaa vaan tyydyttää tarpeensa sekä hallita minua. Mies tietää siis etten halua, on tiennyt jo ainakin vuoden, ja silti haluaa säännöllisesti, vaikka joka päivä jos antaisin. Kunnioituksen puute... yksi eron syistä.

Lopullisen eropäätöksen tein sen perusteella, että ajattelin jäisinkö jos mies muuttuisi. En usko. Tunteeni ovat kuolleet jo kauan sitten eikä miehen läheisyys enää tunnu hyvältä. Myös miehen asenteet ja arvot sotivat omiani vastaan. Kyllä, oli aika jolloin yhteenkuuluvuuden tunne oli suuri. Minä olen niistä ajoista muuttunut ja kasvanut, mies ei. Mies ei enää tunnu omalta. Kai tämä on sitten normaalia epäröintiä ja pelkoa kun pitäisi hypätä tuntemattomaan.
On normaalia, se on osa prosessiasi. Toiselle ratkaisu on helpompi ja toiselle vaikeampi. On hyvä miettiä ja käsitellä asiaa monipuolisesti. Miettiä myös miten saatte lasten asiat hoidettua eron jälkeen. Lapset reagoivat asiaan tavalla tai toisella, heti ja taas vuosien kuluttua. olen elänyt vaikeassa uusperheessä ja käynyt läpi tunteiden sekamelskaa omalta, miehen ja lasten kannalta. Mikään elämässä ei ole yksiselitteistä ja yksinkertaista... mutta silti elämä on ihanaa ja hyvää, sitä pitää uskaltaa elää eteenpäin.

Kaikkea hyvää sinulle!
 

Yhteistyössä