Kyssäri:
Montako ihmistä Jeesus ja opetuslapset, sekä heidän seurassaan olleet uskovat tappoivat tai pahoinpitelivät (lukuunottamatta Getsemanessa korvan leikkaamista - jonka Jeesus paransi, ja Jeesus moitti leikkaajaa)?
Nolla.
Homma menee niin, että ekan 100 vuoden aikana kristinusko oli elävää ja omakohtaista uskoa. Alkukristityt eivät osallistuneet armeijaan edes.
300-luvulle mentäessä tuli luopumus (Paavali varoitti heidän jälkeensä tulevista "susista"), ja katolinen kirkko otti vallan. Tuli ulkokohtainen kirkkouskovaisuus ja kankeat jumalanpalvelusmenot.
Keisari Augustinus antoivat sitten sotimiseen luvan.
Petri Paavolaa:
Marcus Aureliuksen (Rooman keisari vuosina 161-180 jKr.) aikaan asti uskovat eivät hakeutuneet sotilaiksi armeijaan. Sotilaan tultua uskoon he erosivat armeijasta. (The Rise of Christianity (London, 1947), E. W. Barnes, s. 333.)
He kieltäytyivät ottamasta osaa valtakunnan (Rooman) siviilihallintoon sekä sotilaalliseen puolustukseen .... oli mahdotonta että kristityt olisivat luopuneet pyhästä velvollisuudesta ottamalla sotilaan, tuomarin tai ruhtinaan luonteen. (History of Christianity (New York, 1891), Edward Gibbon,s. 162, 163.)
Hartaat kristityt eivät palvelleet armeijassa eikä poliittisissa viroissa. (World History, The Story of Man?s Achievements (River Forest, Ill; 1962) Habberton, Roth and Spears, p. 117.)
Roomalaisten keskuudessa pidettiin korkeimpana kunniana omistaa Rooman kansalaisuuden etuoikeudet. Kristityt julistivat olevansa taivaan kansalaisia. He vetäytyivät julkisista viroista sekä armeijasta. (Persecution of the Christians in Gaul, A.D. 177? by F.F.G. Guizot, former prime minister of France, Vol. III of The Great Events by Famous Historians (New York; 1905), Rossiter Johnson, ed, s. 246)
Justin Marttyyrin dialogi juutalaiselle Tryphoolle: Me jotka olimme täynnä sotaa, teurastusta ja kaikkea pahuutta, niin meidän sotaiset aseet ovat muuttuneet - miekat auranteriksi ja keihäämme maanviljelyksen välineiksi. (The Ante-Nicene Father, Vol. I. p. 254)
Todisteiden mukaan yhden ainoankin kristityn sotilaan olemassaolo 60-165 jKr. vuosien aikana on erittäin pieni ... Marcus Aureliuksen valtakaudella yksikään kristitty ei alkanut sotilaaksi kasteensa jälkeen. (The Early Church and the World by C. J. Cadoux (pp. 275, 276)
Toisella vuosisadalla kristinusko vahvisti ettei asepalvelus ja kristinusko ole keskenään yhteensopivia. (A Short History of Rome, by G. Ferrero and C. Barbagallo (p. 382)
Kristittyjen käyttäytyminen oli täysin toisenlaista kuin roomalaisten. ... Koska Messias oli julistanut rauhaa, niin he (kristityt) kieltäytyivät tulemasta sotilaiksi. (Our World Through the Ages, by N. Platt and M. J. Drummond (p. 125)